Ero sivun ”Polttoainetankki” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(pientä järjestelyä) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Polttoainetankkiin varastoidaan täydennyspisteiden välillä auton moottorille syötettävä energia nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa. | + | '''Polttoainetankkiin''' varastoidaan täydennyspisteiden välillä auton moottorille syötettävä energia nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa. |
== Materiaali == | == Materiaali == | ||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Pitkään polttoainetankit valmistettiin vain auton koria vastaavasta pellistä, mutta viime vuosikymmeninä myös muita materiaaleja on alettu suosia. | Pitkään polttoainetankit valmistettiin vain auton koria vastaavasta pellistä, mutta viime vuosikymmeninä myös muita materiaaleja on alettu suosia. | ||
| − | *Metalli | + | * Metalli |
** Polttoaineeseen itseensä ei yleensä sekoitu vettä (bensiini ei ole vesiliukoinen), mutta tankkiin kerääntyy kuitenkin kosteutta ilmasta. Kosteus + happi + metalli = ruoste. Ruoste + moottori = ongelma. Ruoste + aika = reikä, reikä + polttoaine = vuoto. | ** Polttoaineeseen itseensä ei yleensä sekoitu vettä (bensiini ei ole vesiliukoinen), mutta tankkiin kerääntyy kuitenkin kosteutta ilmasta. Kosteus + happi + metalli = ruoste. Ruoste + moottori = ongelma. Ruoste + aika = reikä, reikä + polttoaine = vuoto. | ||
** Ruosteeton pelti kestää pieniä ja suurempiakin kolhuja puhkeamatta, vain muuttaen muotoaan. | ** Ruosteeton pelti kestää pieniä ja suurempiakin kolhuja puhkeamatta, vain muuttaen muotoaan. | ||
| − | *Muovi | + | * Muovi: |
| − | * | + | * Muovilaatuja on useita ja vain osa niistä sopii polttoainetankkien valmistukseen. |
** Useat polttoaineet ovat liuottimia ja liuottimia vuosikymmeniä kestävien muovilaatujen valmistusta ei ole aina osattu tai se on ollut liian kallista. | ** Useat polttoaineet ovat liuottimia ja liuottimia vuosikymmeniä kestävien muovilaatujen valmistusta ei ole aina osattu tai se on ollut liian kallista. | ||
** Muovin pitäisi myös kestää tärinää ja pieniä kolhuja murtumatta. | ** Muovin pitäisi myös kestää tärinää ja pieniä kolhuja murtumatta. | ||
| − | *Lasikuitu? | + | * Lasikuitu? |
== Koko == | == Koko == | ||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Koska kaasut pakataan tankkiin suureen paineeseen, asettaa paineenkesto rajoituksia, paitsi tankin seinämäpaksuudelle mutta myös muodolle. Kaasukäyttöisiin henkilöautoihin on usein sovitettu 20 - 40 litran kaasusäiliöitä kun maakaasubusseissa voi olla useampia x litran vetoisia säiliöitä. Nykyään käytetyillä kaasupolttoaineilla tavalliset maksipaineet ovat y bar. | Koska kaasut pakataan tankkiin suureen paineeseen, asettaa paineenkesto rajoituksia, paitsi tankin seinämäpaksuudelle mutta myös muodolle. Kaasukäyttöisiin henkilöautoihin on usein sovitettu 20 - 40 litran kaasusäiliöitä kun maakaasubusseissa voi olla useampia x litran vetoisia säiliöitä. Nykyään käytetyillä kaasupolttoaineilla tavalliset maksipaineet ovat y bar. | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Kori]] | ||
| + | [[Luokka:Käsitteet]] | ||
Nykyinen versio 24. marraskuuta 2009 kello 02.07
Polttoainetankkiin varastoidaan täydennyspisteiden välillä auton moottorille syötettävä energia nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa.
Sisällysluettelo
Materiaali[muokkaa]
Pitkään polttoainetankit valmistettiin vain auton koria vastaavasta pellistä, mutta viime vuosikymmeninä myös muita materiaaleja on alettu suosia.
- Metalli
- Polttoaineeseen itseensä ei yleensä sekoitu vettä (bensiini ei ole vesiliukoinen), mutta tankkiin kerääntyy kuitenkin kosteutta ilmasta. Kosteus + happi + metalli = ruoste. Ruoste + moottori = ongelma. Ruoste + aika = reikä, reikä + polttoaine = vuoto.
- Ruosteeton pelti kestää pieniä ja suurempiakin kolhuja puhkeamatta, vain muuttaen muotoaan.
- Muovi:
- Muovilaatuja on useita ja vain osa niistä sopii polttoainetankkien valmistukseen.
- Useat polttoaineet ovat liuottimia ja liuottimia vuosikymmeniä kestävien muovilaatujen valmistusta ei ole aina osattu tai se on ollut liian kallista.
- Muovin pitäisi myös kestää tärinää ja pieniä kolhuja murtumatta.
- Lasikuitu?
Koko[muokkaa]
Nestemäisille[muokkaa]
Henkilöautoissa polttoainesäiliöiden tilavuus on vaihdellut välillä 20 - 140 litraa ja nykyään yleisimpien autojen tankkeihin mahtuu 40 - 70 litraa. Kuorma-autoissa ja muissa raskaissa ajoneuvoissa tavallinen tankin koko on jopa 500(?) litraa.
Kaasuille[muokkaa]
Koska kaasut pakataan tankkiin suureen paineeseen, asettaa paineenkesto rajoituksia, paitsi tankin seinämäpaksuudelle mutta myös muodolle. Kaasukäyttöisiin henkilöautoihin on usein sovitettu 20 - 40 litran kaasusäiliöitä kun maakaasubusseissa voi olla useampia x litran vetoisia säiliöitä. Nykyään käytetyillä kaasupolttoaineilla tavalliset maksipaineet ovat y bar.
