Vääntö

Vääntömomentti on voima, joka vaikuttaa akseliin tai muuhun tukipisteeseen kinnitettyyn objektiin kiertävästi. Ts. aivan kuten voimaa voidaan mitata työntövänä tai vetävänä voimana, vääntö on kiertävä voima.

Matemaattisesti ajateltuna, vääntö on vipuvarren pituuden ja siihen vaikuttavan voiman suure. Ajoneuvopuolella käytännön esimerkkinä tästä voi toimia esim. pyöränpultin avaaminen. Ristikkoavaimen ja rannevoiman yhdistelmä tuottaa tietyn vääntövoiman, jolla pyöränpultin tulisi normaalisti aueta. Juuttunut tai liian tiukalle kiristetty pultti saattaa vaatia voiman lisäämistä, joko lyhyen varren päälle jalalla painaen tai vääntävän varren pituutta lisäten. Näille toimenpiteille on olemassa matemaattiset termit ja laskukaavat, mutta käytännön elämässä niitä ei tarvita.

Vääntö on myös se voima, joka moottorin kampiakselin välityksellä siirtyy moottorista ulos, eli laajasti ajatellen moottorin käyttökelpoinen voima. Moottorista ulostuleva vääntö riippuu hyvin pitkälle moottorin rakenteesta, yksisylinterinen ja pienen iskutilavuuden omaava moottori saa aikaan pienemmän vääntömomentin kuin yksisylinterinen, suuremmalla iskutilavuudella varustettu moottori. Moottorin tuottaman vääntömomentin määrään voidaan vaikuttaa sylinteriluvulla ja iskutilavuudella ja esim. venttiilikoneiston ajoituksella. Ennenkuin moottorin tuottama vääntömomentti on välitetty ajoneuvon vetäville pyörille, on sen määrä usein kasvatettu moninkertaiseksi. Parhaana esimerkkinä tästä toimii raskaaseen käyttöön tarkoitettu kuorma-auto, jonka alin vaihde on usein hyvinkin tiheäksi välitetty, tasauspyörästön välitykset ja mahdollinen napavälitys muuttavat omalta osaltaan vääntömomenttia, mahdollistaen hyvinkin raskaiden taakkojen liikuttamisen jo tyhjäkäyntikierroksilta lähtien.

Vääntökäyrä

Polttomoottorin vääntökäyrä on usein alaspäin avautuvan laakean kaaren muotoinen. Kuvassa vääntökäyrä on merkitty sinisellä.

Mittayksiköt

Väännön mittayksiköitä ovat newtonmetri ja pound-feet.