Moskvich 407

Moskvits 407
Valmistaja ja valmistusmaa	Moskvich, Neuvostoliitto
Valmistusaika	1958–1964
Luokka	C-segmentti
Kori	4-ovinen sedan
Suunnittelija	{{{suunnittelija}}}
Pohjalevy	{{{pohjalevy}}}
Moottori	R4
Iskutilavuus	1358 cm³
Teho	33 kW
Voimanvälitys	Takaveto
Kiihtyvyys	39,2 s (0-100 km/t)
Huippunopeus	115 km/t
Kulutus	10,1 l/100 km
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka	13.080 € (1959, v. 2014 kerroin)
Edeltäjä	Moskvich 402
Seuraaja	Moskvich 403
Saman luokan autoja

Moskvich 407 oli neuvostoliittolainen henkilöauto, jota valmistettiin vuodesta 1958 vuoteen 1964. Se oli 402-mallin seuraaja, josta se erosi lähinnä tehokkaamman kansiventtiilimoottorinsa osalta. 407 -mallia seurasi siirymävaiheen malli 403 Skandinavia, joka tuli tuotantoon vuoden 1962 lopulla. Sen monet rakenneosat olivat jo samoja, kuin tulevassa 408-mallissa.

407:ssa oli 407-tyyppimerkkinen 1360-kuutioinen nelisylinterinen rivimoottori teholtaan 33 kW (45 hevosvoimaa). Vaihteistona oli aluksi kolmivaihteinen rattivaihteilla, joka vaihtui vuonna 1960 nelivaihteiseksi.

Kori

Viimeistely ja työnjälki ovat huonoja. Lämmityslaite on tehokas. Istuimissa on kangas- ja tekonahkaverhoilu.

Vakiovarusteisiin kuuluu runsaasti työkaluja (mutta niiden laatu voisi olla parempikin) sekä käynnistyskampi. 407:ssä on avainkäynnistys entisen 402-mallin hankalan jalkakäynnistyksen sijasta.

Neliovinen 407 kori on lähes sama kuin 402:n kori. Tuulilasin pyyhinkoneisto saa voimansa pyörivän vaijerin välityksellä nokka-akselista, joten sen nopeus riippuu suoraan kierrosluvusta. 35 litran polttoainesäiliö on liian pieni erityisesti harvaan asutuilla seuduilla.

Matkatavarasäiliö on keskitasoa, mutta sinne sijoitettu varapyörä vie sen tilasta jopa kolmanneksen.

Vaunu painaa 1020 kiloa, josta edessä 54,4 % ja takana 45,6 %. Takana on jäykkä taka-akseli ja lehtijouset.

Ajaminen

Ajo-ominaisuuksissa on runsaasti huomautettavaa. Vaunu kallistelee reippaasti kaarteissa, mitä vielä pahentaa istuinten puuttuva sivutuki. Akselirakenteesta johtuen jousittamaton paino on iso, joten pyörät hyppelevät kuopissa ja epätasaisella tiellä. Iskunvaimennus on tehokas.

Jarrut ovat jäykät.

Ohjaus on kevyt, mutta hidas, 4 1/2 kierrosta. Maavara on iso.

Moottori

Nelisylinterisen kansiventtiilimoottorin iskutilavuus on 1358 cm³. Suurin teho on 33 kW, 4500 r/min, normi ei tiedossa, mahdollisesti epätarkka SAE-teho. Suurin vääntömomentti 86 Nm, 2600 r/min (normi ei tiedossa, 8,8 kpm). Moottorin rakennetta on nykyaikaistettu, entisen 402-mallin sivuventtiilit on korvattu kansiventtiileillä. Sylinterin mitat 76 x 75 mm. Puristussuhde on 7,0:1.

Vaihteita on kolme, joista 2-3 synkronoituja, ykkönen on synkronoimaton. Vaihdevipu on ohjauspyörän alla (ns. rattivaihde).

Mittaukset

Tekniikan Maailma 12/1959 mittasi Moskvich 407:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 8,5 sekuntia, 0-80 km/t 18,6 sekuntia ja 0-100 km/t 39,2 sekuntia. Huippunopeus on vain 116,6 km/t (TM), valmistajan mukaan 115 km/t.

Kulutus oli TM:n koeajossa keskimäärin 10,1 litraa /100 km.

Moskvits 407 maksoi Suomessa vuonna 1959 545.000 markkaa eli 13.080 euroa (v. 2014, kerroin 0,0240). Lisävarusteena saatava radio nosti hinnan 559.000 markkaan (13.416 €).

Moskvich 407. Keulan osalta se eroaa 402- ja 403-malleista lähinnä etusäleiköstään.

Tyyppivikoja

Moottori muistaa jatkuvilla huippukierroksilla tehdyn matkan, sillä korkeiden kierrosten jatkuva käyttö aiheuttaa herkästi venttiilien palamisia. Erityisesti 402-mallin sivuventtiilikone on herkkä kierroksille. Alkuaan moottori on rakennettu Neuvostoliitossa käytettävälle alhaisen oktaaniluvun bensiinille. Suomessa käytettävää korkeaoktaanista bensiiniä hyödyntäen puristussuhdetta on nostettu alkuperäisestä kuudesta 407-mallissa 7,0:aan, mutta kasvanut kuormitus rasittaa venttiilejä ja venttiilivauriot ovat tavallisia. Sivuventtiilimoottorin venttiilien säätö on hyvin hankalaa.

Moottori on herkkä nikottelemaan kylmänä.

Puutteellinen viimeistely aiheuttaa vikoja Mossessa. Ruosteongelmat vaivaavat erityisesti 402- ja 407-mallien Mosseja, esimerkiksi lyhtyjen takareunat, lokasuojat ja kynnyskotelot ovat herkkiä ruostumaan. Pienikin kupla maalin alla kertoo, että ruostuminen on alkanut eikä sitä voi pysäyttää ilman järeää ruosteenestoa.

Suomessa käytetyn Mossen hinta putosi hyvinkin jyrkästi 1950- ja 1960-luvulla, johtuen laatuongelmista ja ruostumisesta. Paraskaan kahden vuoden ikäinen yksilö ei maksanut yli puolta uuden hinnasta ja heikkokuntoisten yksilöiden hinta painui erittäin alas huonon maineen ja heikon kysynnän vuoksi.

Mitat

• Pituus: 4055 mm
• Leveys: 1540 mm
• Korkeus: 1560 mm
• Akseliväli: 2370 mm

Lähteet

• Tekniikan Maailma 12/1959, sivut 26-31, 5,5 sivua
• Jussi Juurikkala, Alpo Autio: Käytetty auto - ostajan opas. Kustantaja Tekniikan Maailma, 1969