Hyundai Beta -moottoriperhe

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 7. elokuuta 2024 kello 03.30 – tehnyt 88.195.209.193 (keskustelu) (Ak: Uusi sivu: {{Moottoriperhe| nimi = Hyundai Beta| kuva = Mahdollinen_kuva.jpg|| valmistaja = Hyundai Motor Company| valmistusaika = 1995–2011| suunnittelija = | tyyppi = R4 [...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyundai Beta
250px
Valmistaja Hyundai Motor Company
Valmistusaika 1995–2011
Suunnittelija
Tyyppi R4 DOHC
Iskutilavuus
Syl. halkaisija
Iskunpituus
Venttiilien lukumäärä 16
Teho
Vääntömomentti
Lohkon materiaali Valurautaa
Kannen materiaali Alumiinia
Polttoaine Lyijytön bensiini
Edeltäjä Hyundai Sirius -moottori
Seuraaja Hyundai Theta -moottori
Hyundai Nu -moottori


Hyundai Beta on Hyundai-konsernin valmistama moottoriperhe, joka koostuu nelisylinterisistä ottomoottoreista, joissa on kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia (DOHC) ja neljä venttiiliä per sylinteri. Moottoreita valmistetaan Ulsanissa ja Hwaseongissa, Etelä-Koreassa[1]. Ne on kehitetty Hyundain tutkimus- ja kehityskeskuksessa Yonginissa, Etelä-Koreassa[2].

Yleistä

Beta-sarja täydensi vuodesta 1995 lähtien suuremmilla iskutilavuuksilla vuoden 1990 Alpha-mallisarjaa, joka oli ensimmäinen Koreassa kehitetty moottorisarja[3]. Ennen tätä Hyundai käytti yksinomaan lisenssillä valmistettuja Mitsubishin moottoreita[4].

Moottorilohko on valmistettu harmaasta valuraudasta ja sylinterikansi kevyestä metallista. Pienin versio on 1,6-litrainen malli, jonka sylinterin halkaisija on 77,4 mm ja iskun pituus 85 mm, kuivapaino 136 kg. 1,8-litraisessa versiossa (135,6 kg) sylintereitä on porattu 82 mm ja 2,0-litraisessa versiossa (144 kg) lisäksi iskunpituus on pidennetty 93,5 mm .[5] Viimeksi mainittu otettiin käyttöön vuonna 1997.

Sisääntulo- ja poistokampiakseli on yhdistetty jakoketjulla, ja voima siirtyy kampiakselin ja sylinterikannen välillä hammashihnalla. Hihnan tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 45.000/95.000 km tai 48 kuukauden välein, ja sen vaihto 100.000/135.000 km tai 60/72 kuukauden välein (mallit, joiden ensiesiintyminen oli ennen/vuoden 2006 jälkeen)[6].[7] Moottorit eivät ole vapaasti pyöriviä, joten jakohihnan katkeaminen johtaa venttiilien vääntymiseen ja moottoriremonttiin.[8].

Apulaitteet toimivat kolmen kiilahihnan kautta[9][10]. Niiden tarkastusväliä on vuodesta 2006 alkaen lyhennetty 48.000 km ä/24 kuukaudesta 15.000 km /12 kuukauteen. Hihna tulee vaihtaa jännityksen laskiessa tai kulumisen näkyessä[11][12][13].

Venttiilien säätö muuttui Beta-sarjasta Beta II -sarjaan. Venttiilivälyksen tarkastus on suunniteltu tehtäväksi 95.000 km tai 48 kuukauden välein[7], ja nostimien vaihto tarvittaessa. Beta II CVVT kehittää joskus yli 100.000 km kohdalla nakuttavan äänen kuluneiden tappien vuoksi. Venttiilivälyksen säätö voidaan yhdistää jakohihnan vaihtoon 100.000 km ä, koska molemmat työt vaativat samanlaisia työvaiheita[14].

Erot Sirius-sarjaan

Ennen Beta-sarjan alkua vuonna 1995 Hyundai käytti tässä iskutilavuusluokassa vuodesta 1986 lähtien Mitsubishi Sirius -sarjan moottoreista lisenssillä tehtyjä Hyundai Sirius -moottoreita[15]. Tämä päivitettiin vuonna 1994 Sirius II -sarjaksi ja niitä tarjottiin rinnakkain Beta-moottorien kanssa. Niitä käytettiin korvaamaan erityisesti Beta-sarjassa vasta vuonna 1997 esiteltyä 2,0- ja sieltä kokonaan puuttuvaa 2,4-litraista versiota. Hyundai-mallit ennen vuotta 2005, joissa on 1,8, 2,0 ja 2,4 litran iskutilavuus ja joita ei löydy alla olevasta luettelosta, sisältävät siis Sirius-moottorin. KIA:n kohdalla tämä pätee vain Joice-malliin (joka perustuu Hyundai Santamon tavoin Mitsubishi Space Wagon -malliin), sekä Magentis- ja Sorento-malleihin. Hyundain moottorikoodit ovat 1,8 G4CM (Sirius), 2,0 G4CP, G4JP (Sirius, Sirius II) ja 2,4 G4CS, G4JS (Sirius, Sirius II)[16]. Sirius-moottorit ovat noin 5 kg painavampia, mutta myös hieman pidempiä, leveämpiä ja korkeampia kuin Beta-moottorit.[17] Jakohihna liikuttaa Sirius-sarjassa molempia nokka-akseleita, kun taas Beta-sarjassa vain yhtä, joka siirtää voiman vaakasuoralla ketjulla sylinterikannessa toiselle.[18] Toisin kuin Beta- ja Sirius-moottoreissa, Sirius II -sarjassa jakohihna kiristyy automaattisesti.[19]

Beta

Ensimmäisen Beta-sarjan kehitys alkoi vuonna 1992 ja maksoi 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Muovien käyttö monissa osissa, sylinterikannen suojuksesta ilmanpuhdistimeen, oli tarkoitettu vähentämään painoa ja lisäämään kierrätettävien materiaalien osuutta. Tavoitteena oli täyttää Kalifornian ympäristölainsäädännön vaatimukset vuodelle 1996.[20] Venttiileitä ohjataan hydraulisilla nostajilla.[21] Tämäntyyppinen venttiilivälyksen säätö on huoltovapaa siihen asti, kunnes hydrauliset nostajat kuluvat. Tämä johtuu nokka-akselin ja hydraulisen nostajan kosketuspinnan kulumisesta. Aluksi jousi kompensoi etäisyyden työntämällä nostajan yläpintaa ylöspäin. Jatkuva naputtelu osoittaa, ettei tämä enää riitä ja nokka-akseli ei enää kosketa nostajaan jatkuvasti, vaan ainoastaan kerran kierrosta kohden, mikä aiheuttaa naputteluäänen.[22] Nostajien vaihdon yhteydessä käytetään hieman pidempiä nostajia kuluneen nokkamateriaalin kompensoimiseksi. Jos vaihtoa ei suoriteta, nokka-akseli kuluu entistä enemmän, mikä johtaa lopulta "sisäänajettuun nokka-akseliin".[23] Tällöin myös nokka-akseli on vaihdettava nostajien lisäksi. Naputtelu voi johtua myös väärästä öljynviskositeetista tai öljynvaihtovälien laiminlyönnistä. Jos öljykanava hydraulisessa nostajassa tyhjenee esimerkiksi liian alhaisen öljytason vuoksi, venttiilivälys kasvaa[24] ja venttiili ei avaudu kokonaan. Tämä johtaa pienempään ilmamäärään ja siten hieman heikompaan suorituskykyyn. Myös pidemmän seisokin jälkeen ääni on mahdollinen, jos öljykanavat ovat tyhjentyneet. Tämä ei ole kulumisominaisuus ja häviää muutaman sekunnin kuluessa.

Ongelmat

Joissakin tämän sarjan moottoreissa ilmenee halkeamia pakosarjassa.[25] Tämä näkyy oireina kuten heikentynyt vetokyky, epätasainen käyntiääni, lisääntynyt kulutus tai epätavalliset äänet kiihdytyksen aikana.[26] Hallitsematon pakokaasun purkautuminen ennen puhdistavaa katalysaattoria ja sen jälkeiset väärät mittaukset johtavat siihen, että moottorinohjausyksikkö säätää polttoaineen määrää liian suureksi tai pieneksi, mikä usein johtaa siihen, ettei päästömääräyksiä enää noudateta. Korjaamiseksi pakosarja on vaihdettava, mikä joissakin malleissa muodostaa kalliin osan yhdessä katalysaattorin kanssa.[27][28] Valmistaja hoiti korvauksen maksutta D-A-CH-alueella korkeintaan viisi vuotta vanhoille ajoneuvoille. Viimeisten ajoneuvojen kohdalla hyvityssääntö päättyi siten vuonna 2007.[29] Ongelma koskee Hyundai Lantraa, Elantraa ja Coupéa, jotka valmistettiin kesäkuusta 1998 tammikuun 31. päivään 2002 (mallivuodet 1999–2002). Valmistuspäivämäärä löytyy kuljettajan oven tarrasta.[30] Beta-II-sarjassa materiaalin kestävyys parani, ja pakosarjaongelma katosi.

Beta II

Vuonna 2001 Beta-sarja koki joukon tehokkuutta parantavia ja ääntä vähentäviä muutoksia ja muuttui näin Beta II:ksi. 1,6 litran versio poistui.

Ensiesiintymisensä Hyundai Coupéssa vuonna 2002 jälkeen, päivitetyt versiot korvasivat edelliset faceliftien tai uusien esittelyjen yhteydessä. Viimeinen uusi Beta-II-moottorilla varustettu malli oli Kia Soul Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Euroopassa se on saatavilla vain 1,6-litraisina versioina Gamma-otto- ja U2-dieselmoottoreista. Muutokset[31] mukavuuden parantamiseksi sisälsivät vahvistetun sylinterilohkon, kahdeksan vastapainoa neljän sijaan kampiakselissa ja alumiinisen öljypohjan. Moottori itsessään irrotettiin paremmin korista vaihtamalla kumitettu kiinnitys hydrauliseen ripustukseen. Lisäksi joutokäyntinopeus laskettiin 850 kierroksesta minuutissa 700 kierrokseen ja asennettiin suurempi moottorin suojus. Joutokäyntinopeus ei myöskään enää nouse 100 kierroksella ilmastoinnin ollessa aktiivinen.[32] Tehon lisäämiseksi ilmanpuhdistimen kotelo suunniteltiin aerodynaamisemmaksi ja se varustettiin moottorin puolella lämpösuojalla, mikä mahdollisti suuremman ilmanvirtauksen. Tämä johti 2 prosentin tehonlisäykseen. Polttoainejärjestelmä muutettiin palautumattomaksi järjestelmäksi, jossa oli korkeampi polttoainepaine. Tämä on ollut tavanomaista dieselmoottoreissa pitkään, ja se mahdollistaa paremman suihkutuspaineen, hienomman sumutuksen ja siten paremman palamisen. Vääntömomentti kasvoi näin 15 %. Lisäksi nokka-akselien ajoitusta säädettiin ja vääntömomenttikäyrä litistyi. Beta II:n tapauksessa se on 10 prosenttia suurempi 1 500 ja 4 500 kierroksen välillä.[33] Myös osien painoa vähennettiin.[34]

Lähteet

  1. ↑ Fertigung in Ulsan und Hwaseong
  2. ↑ Entwicklungsort der Beta-Reihe
  3. ↑ Markteinführung Alpha- und Beta-Motorreihen
  4. ↑ Wechsel von Motoren-Lizenzbau zur Eigenentwicklung
  5. ↑ Gewichte der Beta-Motorenreihe
  6. ↑ Inspektionsintervall des Zahnriemens Hyundai Elantra XD
  7. ↑ 7,0 7,1 Inspektionsintervall des Zahnriemens Bedienungsanleitung Hyundai i30 Kapitel 7, S. 9.
  8. ↑ Anleitung zum Elantra-Zahnriementausch: "Both engines are interference engines"
  9. ↑ Antriebsprinzipt der Nebenaggregate Beta
  10. ↑ Antriebsprinzip der Nebenaggregate Beta II
  11. ↑ Inspektionsintervall der Keilriemen Bedienungsanleitung Hyundai i30 Kapitel 7, S. 9.
  12. ↑ Inspektionsintervall der Keilriemen Bedienungsanleitung Hyundai Elantra 2004 Kapitel 5, S. 5.
  13. ↑ Inspektionsintervall der Keilriemen Bedienungsanleitung Hyundai Elantra 2007 Kapitel 7, S. 9.
  14. ↑ Typische Probleme des Elantra XD
  15. ↑ Hyundai Sirius manufacturing
  16. ↑ https://web.archive.org/web/20110719011422/http://www.benitomo.com/CATALOGOS/ICHIBAN/2008%20TIB%20ICHIBAN%20APPLICATION%20GUIDE.pdf (PDF; 271 kB)
  17. ↑ Maße und Gewichte der Sirius- und Beta-Motoren (PDF; 1,3 MB)
  18. ↑ Differences between BETA and SIRIUS engines
  19. ↑ Hinweis zum Zahnriemen bei Sirius und Beta
  20. ↑ Zitiert auf Seite 42 aus Korea Daily Times 7. März 1995
  21. ↑ Art der Ventilbetätigung Beta und Beta II (CVVT)
  22. ↑ Malline:YouTube
  23. ↑ Malline:Internetquelle
  24. ↑ Hydraulic lifters
  25. ↑ Beta-Abgaskrümmer – Bild eines defekten 2.0L (verursachte hier nur Mehrverbrauch)
  26. ↑ Beta-Abgaskrümmer Problembeschreibung
  27. ↑ Beta-Abgaskrümmer verschweißt mit Katalysator
  28. ↑ Beta-Abgaskrümmer Beschreibung eines kostengünstigen Austauschs
  29. ↑ Beta-Abgaskrümmer – Austauschregelung
  30. ↑ Beta-Abgaskrümmer Fertigungsspanne
  31. ↑ https://web.archive.org/web/20110807175531/http://www.autoweb.com.au/cms/newsarticle.html?&A=55048
  32. ↑ https://web.archive.org/web/20100920142223/http://www.paul128.co.kr/paul/engine/hdgas-spec2.html
  33. ↑ Malline:Internetquelle
  34. ↑ Malline:Internetquelle
Noudettu kohteesta "https://www.autowiki.fi/index.php?title=Hyundai_Beta_-moottoriperhe&oldid=231034"