TorqueFlite

TorqueFlite (kirjoitetaan usein myös muotoon Torqueflite) on Chrysler Corporationin valmistamien automaattivaihteistojen nimi ja myös rekisteröity tavaramerkki. Kolmeportainen TorqueFlite esiteltiin mallivuoden 1956 lopulla, kaksiportaisen PowerFliten seuraajaksi. 1990-luvulla TorqueFlite-nimi pudotettiin käytöstä, pelkän aakkosnumeerisen merkintätavan ollessa vallitseva käytäntö. Viimeisimmissä 8-portaisissa, ZF-perustaisissa pickup truckien vaihteistoissa, nimi on otettu uudelleen käyttöön.

Historiaa

Ensimmäisissä Torqueflite-automaateissa oli kolme vaihdetta eteenpäin sekä peruutusvaihde. Vältyssuhteet olivat I-vaihde: 2,45:1, II-vaihde: 1,45:1, III-vaihde: 1.00:1. Vaihteiden valinta tapahtui kojelaudan painonappikatkaisijoiden avulla. Painonapit käyttivät vaijereita, jotka ohjasivat vaihteiston venttiilikoneistoa. Painonappien järjestely vaihteli auton mallin ja valmistusvuoden mukaan. Järjestys oli R-N-D-2-1 joko ylhäältä alas pystyssä, vasemmalta oikealle vaakarivissä tai myötäpäivään, alkaen ylävasemmalta, jos napit oli asetettu kaarevaan järjestykseen.

"P" eli parkkilukko lisättiin toimintoihin alumiinikuoristen versioiden, standard-duty A-904:n vuonna 1960 ja heavy-duty A-727:n vuonna 1962, markkinoille tulon myötä. Painonappien viereen tuli erillinen vipu, joka "Park"-asentoon käännettäessä kytki vaihteiston vapaalle ja lukitsi vaihteiston ulostuloakselin pyörimisen estävän käpälän. Kun vipu käännettiin pois "Park"-asennosta, se samalla vapautti painonappien lukituksen ja haluttu vaihde voitiin kytkeä. Painonapit korvattiin perinteisellä rattiakselin putkeen yhdistetyllä- tai lattiavalitsimella Chryslerin mallivuoden 1965 autoihin. Lattiavalitsin oli tosin ollut jo edellisenä vuonna saatavilla joihinkin urheilullisiin malleihin.

Aivan kuten General Motorsin Hydramatic-vaihteistossa, Torqueflite kytkee päälle I-vaihteen, kun on valittu D tai II-vaihde. Jotkin tuon aikakauden automaattivaihteistot, kuten Ford tai Borg-Warner, kytkivät päälle II-vaihteen ja I-vaihde oli haluttaessa kytkettävä itse.

Vuonna 1962 lauhdutinputkilinjaan lisättiin läpivirtaussuodatin. Vuonna 1964 läpivirtaussuodatin ja öljypumpun imuputken sihti vaihdettiin moninverroin tehokkaampaan panelimalliseen suodattimeen. Tämän johdosta vaihteistoöljyn käyttöikä nostettiin 12 000:sta mailista (19 000 km) 50 000:een mailiin (80 000 km) ja öljypohjan tyhjennystulpasta luovuttiin.

Lähteet

http://www.allpar.com/mopar/torqueflite.html
http://www.allpar.com/mopar/transmissions/torqueflite-tom-hand.html