BMC B-sarjan moottorit

BMC B-sarja
Valmistaja	British Motor Corporation British Motor Holdings British Leyland
Valmistettu	1954 – 1980
Tyyppi	Rivi-4
Iskutilavuus	1200 – 2400 cm3
Venttiilikoneisto	OHV
Materiaali	Lohko:valurautaa Kansi:valurautaa
Polttoaineensyöttö- järjestelmä	Bensiini Diesel
Jäähdytys- järjestelmä	Nestejäähdytteinen

BMC B-sarja oli brittiläisen ajoneuvovalmistaja British Motor Corporationin ja sitä seuranneiden yhtiöiden, vuosina 1954 – 1980 valmistama, nelisylinteristen rivimoottorien perhe.

Austin Motor Companyssa oivallettiin 1950-luvun alussa, että he tarvitsisivat uuden moottorin, tulevien keskikokoisten henkilöautomalliensa voimanlähteeksi ja että autojen kasvavan koon vuoksi moottorin iskutilavuuden tulisi olla vähintään 1500 cm³. Koska Austin A40 Devonin OHV-moottorin 1200 cm³:n iskutilavuutta ei voitu nostaa, yhtiön oli suunniteltava täysin uusi moottori. Vaikka uusi moottori näyttääkin ulkoisesti edeltäjänsä kaltaiselta, se on sekä pidempi että painavampi kuin A40 Devon -moottori. Uuden "B"-sarjaksi nimetyn moottorin suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 1952. Iskutilavvudet vaihtelivat 1,2 litrasta 2,4 litraan, jälkimmäisen ollessa vain Australian markkinoille valmistettu kuusisylinterinen versio. Yleisimmät iskutilavuudet olivat 1,5 litraa ja 1,8 litraa. Lukumääräisesti eniten B-sarjalaisia valmistettiin bensiinikäyttöisinä, mutta moottoreista oli olemassa myös diesel-versioita, jotka olivat suosittuja hyötyajoneuvo- ja venemoottorisovelluksina.

Moottorin rakenne oli perinteinen; kampikammio ja sylinterilohko olivat samaa valua, kampikammion ulottuessa kampiakselin laakerikansien alatasalle. Sylinterilohko ja -kansi olivat valurautaa, öljypohja oli muotoon prässättyä teräspeltiä. Alkuun moottoreissa käytettiin kolmella laakeripukilla tuettua kampiakselia, jossain vaiheessa siirryttiin käyttämään viittä runkolaakeria. Sylinterilohkossa sijainnut ketjukäyttöinen nokka-akseli käytti sylinterikannessa sijainneita venttiileitä työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä, lukuunottamatta hyvin harvinaista, kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla varustettua versiota. Sylinterikansi ei ollut läpihengittävä vaan imu- ja pakokanavat sijaitsivat kannen samalla sivulla. Imukanavia kannessa on kaksi, ne huolehtivat sylintereiden 1 + 2 ja 3 + 4 sisäänhengittämisestä. Pakokanavia on kolme, ne jakaantuvat sylintereiden 1, 2 + 3 ja 4 välillä. Venttiilien välyksen säätö tapahtuu keinuvipujen säätöruuveja kiertämällä, vaikka lohkon kyljessä on sivuventtiilimoottorien perintönä luukut, joiden kautta on pääsy venttiilinnostajille.

Moottorien koodaus

Koodaus vuosina 1954 – 1957

Moottorin koodi oli esimerkiksi "BP15GB", jonka jatkeena oli valmistusnumero:

• B = B-sarjan moottori
• P = Työntötanko (Pushrod)
• 15 = Tilavuus kuutiodesimetreinä
• G = MG (Muut: A = Austin, B = Teollisuus, H = Sekalaiset sovellukset, J = Hyötyajoneuvo, M = Morris, R = Riley, V = Vanden Plas ja W = Wolseley )
• Viimeinen kirjain spesifioi moottoriversion.

Koodaus vuosina 1957 – 1970

Moottorin koodi oli esimerkiksi "15GB-U-H", jonka jatkeena oli valmistusnumero:

• 15 = Tilavuus kuutiodesimetreinä
• G = MG (Muut: A = Austin, B = Teollisuus, H = Sekalaiset sovellukset, J = Hyötyajoneuvo, M = Morris, R = Riley, V = Vanden Plas ja W = Wolseley )
• B = B-sarjan moottori
• U = Vaihteiston lattiavalitsin (Muut: A = Automaatti, M = Manumatic-kytkin, N = Vaihteenvalitsin rattiputkessa, O = Ylivaihde (Overdrive) ja P = Poliisi)
• H = Korkea puristussuhde (High compression) (vaihtoehtoisesti L = Matala puristussuhde (Low compression))

Koodaus vuodesta 1970 eteenpäin

Numeroinnissa siirryttiin yksinkertaiseen malliin kuten esim. "18 V" ja valmistenumero, jossa 18 kertoo iskutilavuuden kuutiodesimetreinä ja kirjain V = Vertical (Pituussuntainen moottori, takaveto) tai H = Horizontal (Poikittainen moottori, etuveto).

Joissain tapauksissa moottorikoodin perässä saattoi olla maakoodi, esim. "18V-Z", jossa Z = Yhdysvallat (pl. Kalifornia).

Lähteet

http://mgaguru.com/mgtech/engine/be100.htm B.M.C, M.G., & Morris Engine Codes