Volkswagen Typ 2
| Volkswagen Typ 2 | |
|---|---|
| Valmistaja | Volkswagen AG |
| Valmistusaika | 11/1949 - 7/1979 Saksa -12/2013 Brasilia |
| Luokka | Kevyt hyötyajoneuvo |
| Kori | 4-ov. umpipakettiauto 4-ov. minibussi 2-ov. lava-auto vakio-ohjaamo 3-ov. lava-auto miehistöohjaamo |
| Rakenne | Takamoottori-takaveto |
| Seuraaja | Volkswagen Transporter T3 |
Typ 2 on saksalaisen Volkswagenin vuonna 1950 markkinoille tuoma kevyiden hyötyajoneuvojen mallisarja. Nimi juontaa juurensa siitä, että kyseessä oli valmistajansa toinen automalli, ensimmäinen oli Volkswagen Typ 1 eli Kupla. Kyseessä eivät siis ole ao. autoille annetut varsinaiset mallinimet, vaan ne olivat valmistajan käyttämät sisäiset koodit.[1]
VW Typ 2 loi vuosikymmeniksi suuntaviivat kevyiden hyötyajoneuvojen muotoilulle. Pysty keula ja etuakselin etupuolelle tuotu ohjaamo antoivat lisää tilaa tavaroiden kuljettamiseen ja malli on näppärä käsiteltävä ahtaissakin paikoissa. Takamoottorisen Typ 2:n kuormatila ei ollut aivan samaa tasoa etumoottoristen kilpailijoidensa kanssa, mutta vastavuoroisesti sen ohjaamon lattia oli tasainen, sinne mahtui kolme henkeä ja se oli läpikuljettavissa.
VW Typ 2:ta valmistettiin useissa maissa ympäri maailman. Saksassa sen valmistus päättyi heinäkuussa 1979, uuden T3 Transporterin tullessa markkinoille. Typ 2:n kahden ensimmäisen sukupolven pakettiautojen yhteydessä on myös käytetty ilmaisua "Transporter", mutta niiden kohdalla on kyse saksan substantiivista, ja sanalla on ainoastaan ilmaistu että kyseessä on rahtiversio, eikä ihmisten kuljettamiseen tarkoitettu malli, joka puolestaan oli (Klein)Bus. Brasilia oli viimeinen maa, jossa alkuperäistä Typ 2:n sukupolvea T2 valmistettiin. Viimeiset autot rullasivat tehtaan linjalta joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2013.[2]
Historia
Kunnia Typ 2:n ideoinnista on annettu hollantilaiselle liikemiehelle Ben Ponille. Pon vieraili Wolfsburgissa vuonna 1946, tarkoituksenaan neuvotella VW Typ 1:n Hollannin maahantuontisopimus. Tehtaalla hän näki tavaroiden kuljettamiseen tarkoitetun, Typ 1:n pohjalevylle toteutetun yksinkertaisen vaunun, ja piirsi muistivihkoonsa ideansa pohjalta pikaisen luonnoksen. Vokswagenilla tartuttiin ideaan, mutta tehtaan kaikki voimavarat oli kiinnitetty Typ 1:n tuotantoon ja hanketta ei päästy viemään täysipainoisesti eteenpäin.[3]
Kun kapasiteettia viimein vapautui, ensimmäinen prototyyppi, Typ 29, tuli tuotantoon kolmen kuukauden ajaksi. Type 1:n pohjalevy osoittautui liian hentoiseksi suunniteltua 750 kg:n kantavuutta varten, joten sitä vahvistettiin kotelopalkeilla. Moottori lainattiin Type 1:stä, mutta voimansiirtona käytettiin alennusvaihteella varustettua Typ 82:n versiota. Sen turvin 25-hevosvoimainen, 1131 cm3:n bokserimoottori jaksoi liikuttaa kokonaispainoltaan 1,5-tonnista autoa. Myös prototyypin akseliväli oli sama kuin Typ 1:n.[4][5][6]
Prototyypin aerodynamiikka oli huono, ilmanvastuskertoimen ollessa Cw 0,75. Insinöörit käyttivät tämän ongelman ratkomiseen apunaan Braunschweigin Teknillisen Yliopiston tuulitunnelia, ja varsin yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten takaviistoon kallistetulla ja V-muotoon taitetulla tuulilasilla ja keulapellityksellä, sekä keulan sivua kohti kaareutuvalla muodolla, auton ilmanvastuskertoimeksi saatiin Cw 0,44. Lukema on parempi kuin Typ 1:n, jonka ilmanvastuskerroin oli Cw 0,48. Volkswagenin uusi pääjohtaja, toimeensa 1. tammikuuta 1948 nimitetty Heinz Nordhoff, näytti mallin valmistuksen aloittamiselle vihreää valoa 19. päivänä toukokuuta vuonna 1949 ja ensimmäinen sarjatuotantomalli, nyt koodiltaan Typ 2, rullasi linjalta 12. päivänä marraskuuta samana vuonna. Aluksi tarjolla oli kaksi mallia: takaosan kaksilla sivuikkunoilla ja kahdella irrotettavalla istuinrivillä varustettu Kombi sekä umpikylkinen tavaraversio (saks. Kastenwagen). Ainoastaan henkilökuljetuksiin tarkoitettu, yhdeksän hengen Kleinbus lisättiin valikoimaan toukokuussa 1950.
Wolfsburgin tehtaalta valmistui 80 Typ 2 -autoa vuorokaudessa ja se ei riittänyt lähimainkaan tyydyttämään sitä valtavaa kysyntää, jonka Saksan talousihme loi. Nordhoff näki että yhtiö tarvitsee kevyiden hyötyajoneuvojen valmistusta varten oman tehtaan. Sille alettiin etsiä logistiikan kannalta järkevää sijoituspaikkaa ja sellaiseksi valikoitui Hannover. Kaupunki sijaitsi lähellä Wolfsburgia ja tärkeitä vientisatamia, lisäksi sinne oli rautatie- ja moottoritieyhteydet. Maaliskuun 1. päivänä vuonna 1955 Heinrich Nordhoff muurasi VW:n Hannoverin tehtaan peruskiven ja ensimmäinen Typ 2 -auto rullasi tehtaan linjalta noin vuotta myöhemmin. 8.3. 1956. Massatuotanto pääsi käyntiin täydellä volyymilla 20. päivänä huhtikuuta samana vuonna.[7]
