Opel Omega A

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 4. elokuuta 2006 kello 12.42 – tehnyt 84.251.8.245 (keskustelu) (A-Omega)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Opel Omega
Mahdollinen kuva
Valmistaja ja valmistusmaa Opel, Saksa
Valmistusaika 19872003
Luokka suurempi
Kori 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori 4- tai 6-sylinterisiä GM:n moottoreita.
Iskutilavuus 1769–2969 cm3
Teho 73–230 hv
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys -
Huippunopeus -
Kulutus -
CO2-päästöt {{{päästöt}}} g/km
Hintaluokka -
Edeltäjä Opel Rekord
Seuraaja Opel Signum
Saman luokan autoja Audi 100
BMW 5-sarja (E34 & E39)
Ford Scorpio
MB E-sarja


Opel Omega julkaistiin vuonna 1987 korvaamaan Rekordin E-malli, joka oli ollut tuotannossa jo vuodesta 1978. Julkaisuvuonnaan Omega äänestettiin vuoden autoksi Euroopassa. Kuten edeltäjänsä Rekord, myös Omegaa valmistettiin Saksan Rüsselsheimissa.

Britanniassa mallia myytiin Vauxhall Carlton -nimellä, kunnes vuonna 1994 uuden Omega-mallin myötä nimi vaihtui Omegaksi myös Britanniassa. Australiassa autoa on myyty Holden Commodorena, Brasiliassa autoa on myyty Chevrolet Suprema -nimellä.

Mallin valmistus loppui vuonna 2003.

Omega A (1987-1994)

Omega A

Ensimäinen Omega-malli julkaistiin vuoden 1986 loppupuolella korvaamaan Rekord, joka oli ollut tuotannossa vuodesta 1978 lähtien. Mallia myytiin sedanina ja farmarina (Opel käyttää nimitystä Caravan).

Opel Rekordiin verrattuna Omega tarjosi useita moderneja laitteita, kuten: elektronisen moottorinhallinnan, ABS-jarrut, ajotietokoneen, ilmastoidun hansikaslokeron, sekä 80-luvulla tyylikkäänä pidetyn LCD-mittariston. Ennen kaikkea, Omega sisälsi itsediagnoosijärjestelmän, jonka tulokset pystyi lukemaan korjaamolla.

Omega oli takavetoinen ja vaihteistona oli joko viisivaihteinen käsivaihteisto tai nelivaihteinen automaatti. Moottorivaihtoehtoina oli laaja valikoiman bensiinimoottoreita alkaen 1.8-litraisesta moottorista 3-litraiseen 24-venttiiliseen kuutosmoottoriin asti. Dieselvaihtoehtoina oli sekä vapaastihengittävä että turbomoottorit.

Vuonna 1989 Omega oli jäämässä isomman Senator-mallin jalkoihin, ja Opelilla päätettiin yhteistyössä Lotuksen kanssa valmistaa tehokas erikoismalli, Lotus Omega. Lähtökohtana käytettiin Omega 3000 24V -mallia, joka lähetettiin Englantiin Lotukselle käsittelyyn. Lopputuloksena oli noin 1000 auton rajoitettu erä, joista reilut 200 oli oikeanpuoleisella ohjauksella varustettu. Lotus Omegaa varten moottoritilavuutta kasvatettiin 3.6 litraan ja siihen lisättiin kaksi Garret T25 -turboahdinta kahdella vesijäähdytetyllä välijäähdyttimellä varustettuna. Tehoa autosta saatiin 377 hevosvoimaa, ja huippunopeutensa 282 km/h ansiosta autosta tuli yksi nopeimmista sarjavalmistetuista neliovisista autoista.

Normaali Omega nousi suosituksi mukavuutensa, tilavuutensa ja suuren tavaratilansa ansiosta. Varustelu oli hyvää, ohjaustehostin oli vakiovarusteena ja paremman varustelutason mallien lisävarustelistalta löytyi ilmastointi ja nahkasisustus. Lukkiutumattomat ABS-jarrut olivat vakiovarusteena useimmissa malleissa.

BMW 5-sarja ja Ford Scorpio ei kilpaillut Omegan kanssa. Vaikka Omega tarjosi tilavan porrasperän (tavaratilan tilavuus 537 litraa) ja käytännöllisen farmarin hyödyt, Opelilla ei nähty tarpeelliseksi tarjota Omegasta viistoperäistä mallia, kuten Fordilla. Toisaalta Scorpiolla ei ollut tarjota Omegan haastajaksi sedan- tai farmarimallia kuin myöhemmin.

Omegan A-malli koki kasvojenkohotuksen vuosimalliin 1991. A-mallin valmistus loppui vuonna 1994, jolloin sen korvasi Omega B.


Omega B (1994-2003)

Omega B

Vuonna 1994 julkaistu uusi Omega oli täysin uusi auto modernilla muotoilulla, mutta perinteisellä takavetovoimansiirrolla. Moottorivalikoima oli uudistunut: nelisylinteriset 2-litrainen bensiinimoottori ja 2.5-litrainen turbodiesel tarjosivat kelvollisen suorituskyvyn. Mallin huippua edusti 3-litrainen V6-moottorilla varustettu Omega, joka oli Opelin kallein auto markkinoilla. Omega oli hyvin tilava ja mukava, ja farmarimalli tarjosi mahdollisuuden kuljettaa seitsemää matkustajaa.

Vuosina 1997 - 2001 kolmelitraista sedanmallia myytiin Yhdysvalloissa Cadillac Catera -mallina. Kuten edeltäjänsäkin, uuden Omegan pohjalevyä muokattiin suuresti ja käytettiin Australiassa Holden Commodore -mallin pohjana vuodesta 1997 lähtien.

Loppuvuonna 1999 Omegalle tehtiin kasvojenkohotus ja 2.2-litrainen 16-venttiilinen moottori lisättiin mallistoon korvaamaan pienempi 2.0-litrainen moottori. Seuraavana vuonna 3.0 V6 -moottorin korvasi 3.2-litrainen MV6-malli.

Omega B -mallin toinen saksalainen vastine, BMW 5-sarja, ei kilpaillut Omegan kanssa samassa luokassa. Opelin vahva näyttö mallin suhteen takasi, että Omega sai olla rauhassa ilman haastajia.

Omegan tuotanto päättyi vuonna 2003 ja sen seuraajaksi tuli Opel Signum.

Moottorivaihtoehdot

Kaikkia moottorivaihtoehtoja ei ole ollut Suomen maahantuojan tuontiohjelmassa. Alle 2-litraisia ei tuotu ollenkaan.

Bensiinimoottorit

A-Omega
B-Omega


Dieselmoottorit

A-Omega


B-Omega

Kehitys

Malliversioiden valmistusvuodet, ja niistä käytetyt koodit:
Omega A1 1987 - 1991
Omega A2 1991 - 1994 (kasvojenkohotusmalli)
Omega B1 1994 - 1999
Omega B2 1999 - 2003 (kasvojenkohotusmalli)


Katso myös


Linkkejä


Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Opel_Omega-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.