GMC Motorhome

GMC Motorhome
Valmistaja ja valmistusmaa	GMC Truck and Coach Division, (General Motors Corporation) USA, Michigan, Pontiac (Pontiac West Assembly)
Valmistusaika	1972 – 1978
Luokka	Asuntoauto
Kori	Integroitu
Suunnittelija	Michael Lathers (GM Design Center)
Pohjalevy
Moottori	V8
Iskutilavuus	403 – 455 cid 6600 – 7500 cm3
Teho
Voimanvälitys	Etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus	n. 23 – 30 l/100 km
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja

GMC Motorhome on vuosina 1972–1978 valmistettu ylellinen matkailuauto.

Motorhomeja valmistettiin 12 921 kappaletta, joista jopa 9000:n arvioidaan olevan edelleen käytössä. Auton ympärille onkin syntynyt oma pieni alakulttuurinsa.

Yleistä

Jotta ymmärtäisi paremmin filosofian GMC Motorhomen takana, on ymmärrettävä maailmaa johon se luotiin. 1970-luvun keskiluokkaista Amerikkaa, ennen vuoden 1973 öljykriisiä, kuvaa ehkä parhaiten sana ylenpalttinen. Jumbo Jetit mahdollistivat mukavat mannertenväliset lennot ja ihminen oli päässyt jopa kuuhun saakka.

Amerikkalaiseen hyvään elämään, tai visioon siitä, kuului erottamattomana osana pyrkimys mukavuuteen. Autojen kohdalla se näkyi mukavuusvarusteiden lisääntymisenä arkipäivän kulkineissa. Paksut matot, pehmeät istuimet, ilmastointilaitteet, automaattivaihteistot yms. olivat tavanomaisia varusteita amerikkalaisvalmisteisten henkilöautojen keskisestä hintaluokasta lähtien. 1910–20-luvuilla syntyneet ihmiset, eli ne jotka olivat olleet rakentamassa "Amerikkalaista unelmaa", alkoivat eläköityä. Tämä tarkoitti sitä, että oli syntymässä luokka, jolla oli aikaa ja monilla myös varakkuutta. Nämä ihmiset matkailivat ulkomailla sekä kotimantereensa nähtävyyksiä tutkien. Monet lentäen tai junalla, mutta oli myös paljon niitä jotka hotellin sijaan valitsi liikkuvan asuntomuoddon.

Pyörien päällä kulkevia asuntoja oli moneen eri makuun, asuntovaunuja joko puoli- tai täysperävaunuina, pick-upien lavalle kiinnitettäviä campereitä sekä täysintegroituja asuntoautoja. Markkinoilla oleville integroiduille asuntoautoille oli kaikille yhteistä se, että ne oli valmistettu takavetoisen kevyen hyötyajoneuvon rungolle. Parhaimmillaankin se tarkoitti, että ostaja sai auton, jonka jousitus ja ajo-ominaisuudet olivat hyötyajoneuvojen luokkaa. (Tuohon aikaan hyötyajoneuvo ei ollut lähimaillekaan niin henkilöautomainen kuin myöhemmin)

1960-70-lukujen vaihteessa GMC:n johdossa syntyi ajatus, että varakkaat ostajat saattaisivat haluta jotain enemmän ja parempaa. Heille haluttiin luoda asuntoauto henkilöauton käyttötasolla ja mukavuuksilla, asuntoautojen Cadillac. Tässä kohtaa on syytä korostaa sitä, että Motorhome ei ollut ensimmäinen etuvetoinen asuntoauto, sillä GM:n etuvetopakettia käytti jo useampikin asuntoautoja valmistanut yhtiö. Se mikä nostaa GMC Motorhomen omaan luokkaansa, on sen laatu ja suunnittelu, joihin jätimäisellä konsernilla oli varaa.

• 

  GMC Motorhome jälkiasenteisella markiisikatoksella

• 

  Alusta

Tekniikka ja rakenne

Etuvetoisen Motorhomen voimapakettina Oldsmobile Toronadon oli Unified Powerplant Package, alkuun 455-kuutiotuumaisella (7,5 l) isolohko-V8:lla. GM:n "downsizing"-ohjelman myötä sen tilalle tuli vuoden 1977 alussa Oldsmobilen 403-kuutiotuumainen (6,6 l) pikkulohko-V8. Vaihteistona oli GM:n etuvetomalleihin suunniteltu Turbo-Hydramatic 425 -automaatti. Edessä on levyjarrut, takapyörillä rummut.

Etuvetorakenteen ansiosta Motorhomessa ei ollut kardaania eikä jäykkää taka-akselia, kuten kevyen hyötyajoneuvon alustalle valmistetuissa asuntoautoissa. Tämän johdosta runko voitiin rakentaa huomattavasti alemmas ja Motorhomen maavara onkin henkilöautojen luokkaa, 360 mm. Matala runko saatiin toteutettua ilman taka-akselin vaatimaa korotusta erikoisella ratkaisulla. Takapyörät on kiinnitetty nivelöityyn kelkkaan, joka taasen on kiinnitetty auton runkoon sen keskivaiheilta. Pyörien välissä on pituussuuntaisesti makuaasennossa ilmapalje, joka on päistään tuettu pyörän nivelöintiin. Tällä ratkaisulla saatiin aikaan tilaa säästävä neljän pyörän erillisripustus, ilmajousituksen mukanaan tuomalla mukavuudella. Ilmajousitusjärjestelmä oli automaattisesti korkeudentasaava, lisäksi sitä pystyi ohjaamaan manuaalisesti, oikeaa ja vasenta puolta kumpaakin eriksen. Näin auto oli leiriytyessä mahdollista saada vaakasuoraan tasoon, vaikka maasto olisikin hieman viettävä.

Motorhomeja valmistetiin kahta eri pituutta, 23-jalkainen (7 m) ja 26-jalkainen (7,9 m). Valmistuneista autoista noin 90% oli pidempää mallia. Akseliväli, mitattuna etupyörän navasta telin keskelle, oli 23-jalkaisessa mallissa 140 tuumaa (360 cm) ja 26-jalkaisessa 160 tuumaa (410 cm). Leveyttä GMC Motorhomella oli 96 tuumaa (240 cm) ja korkeutta, katolle asennetut ilmastointilaitteet mukaanluettuna, noin 9 jalkaa (2,7 m). Vaikka Motorhome oli suhteellisen matala, sen sisäkorkeus oli kuitenkin 76 tuumaa (190 cm).

23-jalkaisen mallin kokonaispaino oli 10 500 paunaa (4800 kg) ja 26-jalkaisen 12 500 paunaa (5700 kg). Useimmiten Motorhomet toimitettiin GMC:n tehdasvarusteisilla säiliöillä, joihin kuuluivat 30 US-gallonan (110 l) tuorevesitankki ja samansuuruinen säiliö jätevedelle sekä kaksi 25 US-gallonan (95 l) polttoainesäiliötä.

Korikehikko oli rakenteeltaan hyvin jäykkä, alumiiniprofiilista hitsaamalla koottu ja se oli kiinnitetty runkoon värinänvaimentimilla. Koripaneelit ovat vyötärölinjan alapuolella lasikuitua, sen yläpuoliset alumiinia, samoin katto. Ohjaamoon ei ole erillisiä ovia, vaan kaikki käynti sisään ja ulos tapahtuu oikeaan kyljen keskivaiheilla olevan oven kautta. Korin takaseinä on irrotettavissa, jolloin suurien komponenttien kuten kaapistot, vuoteet, jääkaappi yms. vaihto onnistuu helposti.

Suomessa

GMC Motorhomea on tuotu Suomeen ainakin yksi kappale 1977, joka oli Glenbrookin matkailukäyttöön rakentama. Siinä oli Oldsmobile Toronadon 7,5-litran V8-moottori. Omapaino 6000 kiloa. Kulutus oli vajaat 30 l/100 km .