Mercedes-Benz Unimog 404
| Mercedes-Benz Unimog 404 U82 / U110 | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Daimler-Benz AG,  Länsi-Saksa, Gaggenau [1]
|
| Valmistusaika | 1955 – 1980 |
| Luokka | Hyötyajoneuvo |
| Kori | Maastokuorma-auto |
| Suunnittelija | |
| Pohjalevy | |
| Moottori | R4, R6 |
| Iskutilavuus | 2200 – 2800 cm3 |
| Teho | 44 – 81 kW |
| Voimanvälitys | Neliveto |
| Kiihtyvyys | ? s (0–100 km/h) |
| Huippunopeus | ?–? km/h |
| Kulutus | ?,?–?,? l/100 km (yhd. EU) |
| CO2-päästöt | ? g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | |
| Seuraaja | Unimog 435 |
| Saman luokan autoja | |
Pääartikkeli: Mercedes-Benz Unimog
Unimog 404, joka tunnetaan myös nimellä Unimog S ja Unimog 404 S, on Daimler-Benzin vuosina 1955-1980 valmistama Unimog-sarjan ajoneuvo. Unimog 404 -sarjaa valmistettiin kahtena alasarjana; 404.1 ja 404.0, joiden kauppanimenä oli U82 ja U110, kaikkiaan kymmenenä eri versiona. Unimog 404:ää valmistettiin yhteensä 64 242 ajoneuvoa, mikä tekee siitä tähän asti laajimmin rakennetun Unimog-sarjan.[2]
Toisin kuin Unimog 401, joka oli maatalousajoneuvo, 404 on 1,5 tonnin maastokuorma-auto. Sitä käytettiin usein paloautojen ja sotilasajoneuvojen alustana, mm. Saksan Bundeswehr hankki niitä käyttöönsä 36 638 kappaletta.
Yleistä
Toisen maailmansodan jälkeen ranskalaiset miehitysjoukot sijoittuivat Saksan sille alueelle, josta myöhemmin tuli Baden-Württembergin osavaltio ja jossa myös Daimler-Benzin tuotantolaitokset sijaitsivat. Vuosina 1951 ja 1952 Saksassa olleille ranskalaisjoukoille tilattiin Daimler-Benziltä 450 Unimogia, jotka toimitettiin vuosina 1952 ja 1953 2010- ja 401 -sarjojen ajoneuvoina. Ranskalaiset upseerit tarkkailivat Unimog-testejä "Sauberg"-testialueella lähellä Gaggenauta ja lähestyivät testikuljettajia sekä suunnittelijoita, koska he olivat kiinnostuneita Unimogista sotilasajoneuvona. Aluksi tietoja välitettiin suullisesti, kunnes asian tiimoilta laadittiin virallinen eritelmälomake. Siinä määritettiin että ajoneuvon on oltava samanlainen kuin Unimog 2010, mutta sen on oltava leveämpi ja akselivälin pidempi. Nopeuden haluttiin olevan 80–90 km/h. Unimog tulisi suunnitella 1,5–2 tonnin tai 10–12 sotilaan hyötykuormalle. Koska Ranska oli Naton jäsen, auton voimanlähteenä tulisi olla bensiinimoottori. Naton STANAG (vakiointisopimus) edellytti tuolloin bensiinimoottoreiden käyttöä sen sotavoimien kalustossa, koska ne sopivat dieselmoottoreita paremmin toimimaan kylmissä olosuhteissa. Daimler-Benz päätti käyttää mallin voimanlähteenä kuusisylinteristä M180-rivimoottoria, jonka iskutilavuus oli 2,2 litraa ja suurin teho alun perin 85 hv (62,5 kW). 1970-luvulla valmistettiin 404-sarjaa jonka voimanlähteenä toimi 2,8-litrainen M130-rivi-6. Lisäksi 1960-70-lukujen taitteessa Daimler-Benz toimitti Portugalin asevoimille erän autoja, joiden voimanlähteenä oli 2-litrainen, 4-sylinterinen OM615-dieselmoottori.
Hollannin asevoimien entinen radioauto
Häusernin VPK:n entinen hyökkäysauto
Lähteet
- ↑ Short Version: Unimog: A living legend – Daimler Global Media Site, Viitattu: 6. toukokuu 2021.
- ↑ Model series 404 – Daimler Global Media Site, Viitattu: 7. toukokuu 2021.
