Suzuki Fronte

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 20. toukokuuta 2022 kello 10.05 – tehnyt Cilkkis (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suzuki Fronte
Valmistaja ja valmistusmaa Suzuki,
Flag of Japan.svg.png Japani
Valmistusaika 19591979
Luokka Keicar
Kori 3-ovinen hatchback
Moottori R3
Iskutilavuus 356 cm3
Teho 25–36 hv
Voimanvälitys Etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus 110–125 km/h
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja


Suzuki Fronte on auto, joka esiteltiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 1962 sedan-versiona Suzulight Vanista. Nimikilpi pysyi käytössä Suzukin Kei-autoissa sekä joissakin muissa hyötyajoneuvoissa, kunnes se korvattiin Alto-nimellä (alunperin vain hyötyajoneuvoissa) syyskuussa 1988. Sana "fronte" tarkoittaa "otsaa" tai " edessä" viitaten siihen, että auto on etuvetoinen.

Sukupolvet

1. sukupolvi, TLA (1959 – 1966)

Suzuki Fronte

Pääartikkeli: Suzulight Fronte Suzulight Van -pohjainen TLA Fronte esiteltiin maaliskuussa 1962 henkilöautoversiona suositusta kevyestä pakettiautosta. Suzulight Fronte perustui aikaisempaan Suzulight SS -sarjaan, joka itsessään oli melko suoraviivainen kopio vielä vanhemmasta Lloyd LP400:sta, ja sellaisena siinä oli poikittain asennettu kaksisylinterinen, kaksitahtimoottori, joka pyöritti etupyöriä.

2. sukupolvi, LC10 / LC20 (1967 – 1976)

Pääartikkeli: Suzuki Fronte (LC10 / LC20) Suzuki Fronte 360 kaksiovinen sedan (LC10) esiteltiin maaliskuussa 1967 korvaamaan aikaisemman Suzulight Fronten.

3. sukupolvi, SS10 / SS20 (1976 – 1979)

Pääartikkeli: Suzuki Fronte (SS10 / SS20)

Hallituksen suunnitelmia oli nostaa Kei-autojen moottorin kokoraja asteittain 550 cm3, tehdäkseen tilaa puhtaammille 4-tahtimoottoreille ja kääntää hidastunut Kei-autojen myyntikäyrä. Monet valmistajat vastasivat väliaikaisilla, 500 cm3 malleilla vuonna 1976, muun muassa Suzuki. Kesäkuussa 1976 esiteltiin Fronte 7-S (SS10).

4. sukupolvi, SS30 / SS40 (1979 – 1984)

Pääartikkeli: Suzuki Fronte (SS30 / SS40) Toukokuussa 1979 Fronte 7-S korvattiin uudella SS30 / SS40 Frontella. Myös Fronte Hatch 55 lopetettiin, ja tästä lähtien kaupallisissa versioissa käytettiin Alto-nimeä. Altosta tuli myös vientimarkkinoilla käytetty nimi. SS30S oli kaksitahtimoottorilla varustettu versio Frontesta (539 cm3, 3-sylinteriä, T5B), kun taas SS40S sai äskettäin kehitetyn, 543 cm3 4-tahtisen 3-sylinterisen moottorin (F5A) ja osoittautui erittäin suosituksi, syrjäyttäen pian kaksitahtisen kokonaan.

5. sukupolvi, CB71 (1984 – 1987)

Pääartikkeli: Suzuki Fronte (CB71) Syyskuussa 1984 esiteltiin uusi Fronte CB71. Nyt vain F5A-nelitahtimoottorilla. Fronte oli nyt täysi 5-ovinen hatchback.

6. sukupolvi, CN11S (1988 – 1989)

Pääartikkeli: Suzuki Fronte (CN11S) Syyskuussa 1988 uusi CN11S Fronte debytoi. Edellinen sukupolvi ei ollut niin tilava kuin kilpailijat verrattain lyhyen akselivälinsä vuoksi, mutta uudessa versiossa ratkaistiin tämä ongelma venyttämällä sitä.

Vain 6 kuukautta myöhemmin, Suzukin pisimpään ajettu nimikilpi haudattiin. Kun Japanin verolakeja kei-luokan ajoneuvoille muutettiin huhtikuussa 1989, kei-hyötyajoneuvot eivät olleet enää yhtä suosiossa kuin ennen. Koska Altolla oli pitkään ollut paljon suurempi markkinaosuus kuin Frontella, päätettiin luopua Fronten nimestä ja keskittää markkinointiponnistelut Altoon, joka tuli nyt saataville 3- ja 5-ovisena viistoperänä sekä 3-ovisena pakettiautona.

CN11S Frontea valmistettiin Kiinassa nimellä Anchi 6330. CN11:tä ei koskaan tuotu Eurooppaan, koska ne saivat sen sijaan Cervo Moden (merkitty nimellä Alto). Etelä-Koreassa Daewoo kuitenkin rakensi autoa Tico-lisenssillä, ja tätä mallia myytiin paljon erityisesti Itä-Euroopassa.

Lähteet

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Suzuki_Fronte-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.