Renault 18

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 19. toukokuuta 2007 kello 12.04 – tehnyt Cilkkis (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Renault R18
Renault R18
Valmistaja ja valmistusmaa Renault, Ranska, Argentiina, Australia, Kolumbia, Norsunluurannikko, Meksiko, Marokko, Espanja, Uruguay, Venzuela
Valmistusaika 19781994
Luokka Ylempi keskiluokka
Kori 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori R4
Iskutilavuus 1397-2068 cm3
Teho 64–125 hv
Voimanvälitys etuveto
Kiihtyvyys 10-17,1 s (0-100 km/h)
Huippunopeus 149-195 km/h
Kulutus 7,6 l/100 km (yhd.)
CO2-päästöt {{{päästöt}}} g/km
Hintaluokka 14 700 € (1982)
Edeltäjä Renault R12
Renault R16
AMC Concord
Seuraaja Renault R21
Saman luokan autoja Ford Sierra
Opel Ascona C


Renault R18 tuli markkinoille vuonna 1978 ja sitä valmistettiin jopa kymmenessä eri maassa, joista osassa valmistus jatkui aina vuoteen 1994 asti. Ranskassa valmistus loppui kuitenkin jo vuonna 1986. Muista aiemmista Renaulteista poiketen R18 oli suunniteltu nopeasti, aikaväli konseptoinnin ja ensimmäisen julkaisumallin välillä oli vain 18 kuukautta, tämä saattaa olla yksi syy nimeen R18 mutta mitään varmaa tietoa tästä ei ole. R18 on ensimmäinen Renaultin malli, joka sai varsinaisen maailmanauto tittelin.

Esittely

Tuotannon alettua Renaultin Flinsin tehtaassa joulukuussa 1977, R18 esiteltiin Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 1978. Auto oli saatavana ainoastaan 4 -ovisena farmarina ja varustetasot olivat tuolloin TL, GTL, TS ja GTS.

Kehitys

1.3.1979 18 TL ja 18 TS farmarimallit tulivat täydentämään mallistoa, mekaanisesti ne olivat samanlaisia sedan mallien kanssa mutta takajousitus oli Renault R20 -mallista kehitetty. Varustelutasoltaan farmarit vastasivat vastaavia sedan malleja muuten, mutta TS malliin sai lisävarusteena törmäysvoimaa lieventävät puskurit ja 18 GTL mallin etuniskatuet.

Vuonna 1980 koko mallisto sai integroidulla regulaattorilla varustetun laturin, samaan aikaan elektronisesti ohhjatusta automaattivaihteistosta luovuttiin ja se poistui kokonaan markkinoilta, tilalle tuli 18 Automatic malli joka on käytännössä 18 TS malli normaalilla automaattivaihteistolla, mutta siihen on kuitenkin saatavana GTL mallin lisävarusteet.

Heinäkuussa 1980 markkinoille tuli kaksi dieselkäyttöistä mallia, jotka ovat TD ja GTD. Molemmissa on sama 2068 cm3 moottori, jota käytetään myös Renault 20:n dieselversiossa. Muita R20:stä lainattuja osia ovat mm. etujousitus, jonka offset on negatiivinen ja nelipuolaiset vanteet. TD malli oli saatavana sekä farmari että sedan versiona, nelivaihteisella vaihdelaatikolla ja TS:n varustelulla. GTD malli sen sijaan oli saatavana ainoastaan sedanina, viisivaihteisella laatikolla ja GTS:n varusteilla. GTS malliin on lisävarusteena saatavana ohjaustehostin.

Vuonna 1982 kaikki R18 mallit saivat monia päivityksiä, ulkopuolella etuvilkkujen oranssit kuvut muutettiin läpinäkyviksi, kromipäällysteiset ovenkahvat muutettiin harmaiksi, kromipuskurit muuttuivat polyesterisiksi ja harmaiksi, sisällä penkit muotoiltiin uudelleen. TL malliin sai nyt 5 -vaihteisen laatikon lisävarusteena ja GTL malli sai uuden taloudellisemman version 1.6 -litraisesta moottorista ja 5 -vaihteisen vaihdelaatikon. Samalla tuli myös korkeampi 5. vaihde, elektroninen sytytys ja economy -mittari. GTS ja Automatic -malleihin tuli tehokkaampi moottori, joka on peräisin Renault Fuegosta. Myös kolme uutta farmariversiota tuli myyntiin malleista GTL, GTS ja GTD, samalla TS ja Automaticin farmarimalli poistuivat myynnistä.

Vuonna 1983 tehtiin lisää muutoksia, elektroninen sytytys oli nyt vakiona kaikissa bensiinikäyttöisissä malleissa. Vanteet muuttuivat isommiksi ja sedan mallit saivat spoilerin. Lisäksi tuli uusi malli 18 Turbo ja myöhemmin myös 18 Turbo farmari. Kolmivaihteinen automaattivaihteisto tuli saataville sekä GTD että Turbo malleihin. Syyskuussa 1983 GTX -malli korvasi GTS:n. GTX:ssä on 2.0 -litran moottori joka on R20:stä peräisin, muut mekaaniset komponentit ovat GTS:stä.

Maaliskuussa 1984 autoa päivitettiin jälleen ja se sai harmaat sivulistat, uuden Renault R25 -tyylisen etumaskin, uudet pölykapselit (Turbo malliin kevytmetallivanteet). Kojelauta oli Renault Fuegosta peräisin ja Automatic sai GTX:n moottorin sekä kolmivaihteisen automaattivaihteiston.

R18 farmarimallia myytiin Amerikan markkinoilla vuosina 1981-1986 ja sedania vuosina 1981-1982. Malli epäonnistui muiden AMC mallien rinnalla ja se korvattiin myöhemmin Renault R21:n Amerikkalaisella korvikkeella Renault Medallionilla.

Moottorit

TL, GTL, TD ja TS malleissa on kaikissa nelivaihteinen vaihdelaatikko, GTS ja GTD mallissa laatikko on oletuksena viisivaihteinen, mutta TS ja GTS malleihin on saatavilla myös kolmivaihteinen elektronisesti ohjattu automaattivaihteisto. TD malliin on lisävarusteena saatavana myös viisivaihteinen laatikko, myöhemmin myös TL malliin. Vuodesta 1982 eteenpäin GTL -mallissakin on viisivaihteinen vaihdelaatikko.

  • 1.4 TL/GTL (1397 cm3) (Cléon) - 64 hv @ 5500 r/min, 103 Nm @ 3000 r/min
  • 1.6 GTL - 73 hv (1647 cm3) (1982 - )
  • 1.6 TS/GTS (1647 cm3) (Series A) - 79 hv @ 5500 r/min, 122 Nm @ 3000 r/min (- 1982)
  • 1.6 GTS/Automatic (1647 cm3) - 96 hv (1982 -)
  • 1.6 Turbo (1565 cm3) - 110 hv @ 5500 r/min (1980 - 1983 )
  • 1.6 Turbo (1565 cm3) - 125 hv @ 5500 r/min, 181 Nm @ 2250 r/min (1983 - )
  • 2.0 GTX/Automatic (1995 cm3) - 104 hv @ 5500 r/min, 160 Nm @ 3000 r/min (1983 - )
  • 2.0 TD/GTD (2068 cm3) (1980 - )

Mitat

  • Pituus: 4370 mm farmari: 4487 mm
  • Leveys: 1682 mm
  • Korkeus: 1405 mm
  • Akseliväli: 2466 mm
  • Raideleveys (e/t): 1420/1358 mm
  • Omamassa: 990 kg

Markkina-alue

Autoa myytiin lähes joka mantereella, seuraavissa maissa: Ranska, Argentiina, Australia, Kolumbia, Norsunluurannikko, Meksiko, Marokko, Espanja, Uruguay, Venezuela, Algeria, Itävalta, Kanada, Kroatia, Kypros, Suomi, Saksa, Kreikka, Indonesia, Italia, Jordan, Libanon, Mauritania, Uusi-Seelanti, Norja, Puola, Portugali, Senegal, Slovenia, Ruotsi, Syyria, Britannia, Yhdysvallat, Thaimaa, Turkki ja Zimbabwe.