Dodge 100 mk2

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 30. marraskuuta 2007 kello 10.24 – tehnyt Viken (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dodge 100 mk2
Valmistaja ja valmistusmaa Chrysler Europe,
Englanti
Valmistusaika 19741989
Luokka Kuorma-auto
Kori
Moottori
Iskutilavuus
Teho
Voimanvälitys
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Hintaluokka
Edeltäjä Dodge 500
Seuraaja
Saman luokan autoja


Dodge 100 mk2, joka tunnetaan lempinimellä "Commando" on kuorma-automallisto, johon kuuluu kuorma-autoja 7,5–28 tonnin kantavuuksilla. Mallisarjaa alettiin kehittää vuonna 1968 ja tuotantoon se otettiin 1974. Alunperin malliston kehitti Rootes Group ja sen tarkoituksena oli korvata Commer VC- ja Commer VE -mallit. Chrysler Europe kuitenkin osti Commerin omistajan, Rootes Groupin, joten mallistosta tehtiinkin Dodge 500 -kuorma-autojen seuraajia. Auton valmistus loppui hyvin pian Renaultin ostettua Euroopan Chryslerin, jonkin aikaa autoa kuitenkin myytiin nimellä Renault Commando. Viimeinen Dodge 100 -sarjan perillinen valmistui Dunstablen tehtaalta lokakuussa 1989 ja oli tyypiltään G13.

Mallisto oli tuotannossa 15 vuoden ajan ja sitä myytiin ympäri maailman (paitsi Yhdysvalloissa, koska autoihin olisi pitänyt tehdä liikaa muutoksia säännösten täyttämiseksi). Autoa myytiin Dodgen lisäksi myös Commerin, De Soton, Fargon ja Renaultin merkeillä varustettuna.

Tekniikka

Vaihteistot ovat neljä-, viisi- ja kuusivaihteisia Rootesin valmistamia synkronoituja manuaalivaihteistoja. Taka-akselit ovat yhdistelty Rootesin akselista ja Eatonin yksi- ja kaksivaihteisista akseleista.

Moottorit

Alunperin autoissa oli tarkoituksena käyttää Rootesin kaksitahtisia TS3-dieselmoottoreita, mutta uusien äänentasomääräysten takia näitä ei voitu käyttää liikaa meteliä pitävinä. Näin ollen kevyemmissä malleissa päädyttiin käyttämään vapaastihengittäviä ja turboahdettuja kuusisylinterisiä Perkinsin Isossa Britanniassa valmistettuja dieselmoottoreita. Raskaammissa malleissa käytettiin Mercedes-Benzin OMO352-moottoreita. Valtion hankintakeskuksen ostamiin autoihin asennetiin Valmet Linnavuoren valmistamia DS- ja DSA-moottoreita, joiden iskutilavuus mallista riippuen oli 4,4 tai 6,6 l. Aluksi moottorit asennettiin Loviisassa, myöhemmin tehtaalla Dunstablessa.