Ajoneuvoluokat

AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ajoneuvot on jaettu ajoneuvojenperusluokkiin ja niiden alaluokkiin. Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot on jaettu tarkempiin luokkiin (esim. matkailuauto).

Auto[muokkaa]

Auto on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 kilometriä tunnissa.

Henkilöauto (M1)[muokkaa]

Henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle.

Linja-auto (M2 ja M3)[muokkaa]

Henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin 8 henkilölle; M2-luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 5 tonnia ja M3-luokan ajoneuvon yli 5 tonnia.

Pakettiauto (N1)[muokkaa]

Tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia. Tavarakantavuuden tulee olla suurempi kuin henkilökantavuuden (henkilö 68kg).

Kuorma-auto (N2 ja N3)[muokkaa]

Tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia; N2-luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 12 tonnia ja N3-luokan ajoneuvon yli 12 tonnia. Kuorma-autossa tulee olla kuormakoripäätöksen mukainen kuormakori. Kuorma-autossa on tilaa kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle matkustajalle.

Autojen tarkempi luokittelu ja verovapaus[muokkaa]

Autojen tarkemmasta luokittelusta (esim. maastoautot ja linja- sekä pakettiautojen alaluokat) säädetään autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteesta annetun LVM: n asetuksen (2002/1248) 2 luvussa.

M- ja N-luokan ajoneuvoja luokiteltaessa rinnastetaan erikoistarkoituksiin valmistettujen ajoneuvojen varusteet, kuten nosturi, betonipumppu ja huoltovälineet, tavaraan.

Autoverolaissa (1994/1482) säädetään tarvittaessa sellaisen auton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta, mitoituksesta ja muista verovapauden tai alennetun veron edellytyksistä.

Mopo ja moottoripyörä[muokkaa]

Moottoripyörä (L3e- ja L4e)[muokkaa]

Moottoripyörä on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa ei ole sivuvaunua (L3e) tai jossa on sivuvaunu (L4e), ja joka on varustettu moottorilla, jonka sylinteritilavuus on suurempi kuin 50 cm3, kun kyseessä on polttomoottori, tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 45 kilometriä tunnissa.

Mopo[muokkaa]

Mopo on kaksipyöräinen (L1e) tai kolmipyöräinen (L2e) moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 kilometriä tunnissa.

Mopon moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm3, kun kyseessä on polttomoottori, tai suurin nettoteho enintään 4 kW, kun kyseessä on sähkömoottori. Pienitehoinen mopo on kaksipyöräinen polkimin varustettu mopo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 25 kilometriä tunnissa ja moottorin suurin nettoteho enintään 1 kW.

15.10.2005 alkaen on mopolla ollut mahdollista kuljettaa aikuistakin matkustajaa, jos mopon rekisteröintitodistuksessa on merkintä matkustajapaikasta. Muulla kuin matkustajan kuljettamiseen tarkoitetulla mopolla voi kuljettaa enintään 10-vuotiasta lasta, mikäli lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset.

Polkupyörä[muokkaa]

Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettua, vähintään kaksipyöräistä, polkimin tai käsikammin varustettua moottoritonta ajoneuvoa. Polkupyöräksi katsotaan myös sellainen enintään 250 W:n tehoisella sähkömoottorilla varustettu ajoneuvo, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.

Kolmi- ja nelipyörä sekä kevyt nelipyörä[muokkaa]

Kolmipyörä (L5e)[muokkaa]

Moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää ja joka on varustettu moottorilla, jonka sylinteritilavuus on suurempi kuin 50 cm3, kun kyseessä on polttomoottori, tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 45 kilometriä tunnissa.

Kevyt nelipyörä (L6e) ”mopoauto”[muokkaa]

Nelipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka kuormittamaton massa on enintään 350 kg ilman sähköajoneuvon akkujen massaa ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 kilometriä tunnissa. L6e-luokan ajoneuvon moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm3, kun kyseessä on ottomoottori, tai suurin nettoteho enintään 4 kW, kun kyseessä on muu polttomoottori tai sähkömoottori.

Nelipyörä (L7e)[muokkaa]

Nelipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka kuormittamaton massa on enintään 400 kg tai tavarankuljetusajoneuvon osalta enintään 550 kg, sähköajoneuvon kyseessä ollessa kummassakin tapauksessa lukuun ottamatta akkujen massaa, ja jonka moottorin suurin nettoteho on enintään 15 kW.

”Mönkijä”[muokkaa]

Ajoneuvolainsäädäntö ei tunne mönkijä-nimistä ajoneuvolajia. Jos kansanomaiselta nimeltään ”mönkijä” on EY-tyyppihyväksytty johonkin seuraavista ajoneuvoluokista, koskee ajoneuvoa sitä yleisessä tieliikenteessä käytettäessä rekisteröintivelvollisuus:

kolmipyöräinen mopo (L2e-luokan ajoneuvo),kolmipyörä (L5e),kevyt nelipyörä (L6e) tai nelipyörä (L7e)

Muunlaiset mönkijät ovat maastoajoneuvoja, eikä niitä siten voida rekisteröidä yleiseen tieliikenteeseen.

Traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo[muokkaa]

Traktori[muokkaa]

Traktori on ajoneuvo, joka on erityisesti suunniteltu maa- tai metsätaloustöihin käyttämään siihen liitettäviä koneita sekä vetämään perävaunuja. Traktorit jaotellaan rakenteensa perusteella useisiin eri luokkiin.

Luokkiin T1, T2 ja T3 kuuluvat pyörillä kulkevat EY-tyyppihyväksytyt traktorit. Yleisimmät maataloustraktorit kuuluvat T1-luokkaan. Niiden suurin sallittu nopeus on 40 km/h ja omamassa yli 600 kg. T2- ja T3-luokkiin kuuluvat traktorit ovat mitoiltaan ja massoiltaan T1-luokan traktoreita pienempiä.

EY-tyyppihyväksyntöjä edeltävänä aikana traktorit tyyppihyväksyttiin kansallisesti. Näiden traktorien ajoneuvoluokka on T.

Luokkaan C kuuluvat telaketjuilla varustetut traktorit, jotka tyyppihyväksytään kansallisesti. C-luokan traktorit ovat kuitenkin Suomessa hyvin harvinaisia.

Liikennetraktori on kansallinen ajoneuvoluokka, jonka suurin sallittu nopeus on 50 km/h. Liikennetraktorilta vaaditaan aina rekisteröintikatsastus riippumatta siitä onko se kansallisesti tyyppihyväksytty. Liikennetraktorit ovat yleisimmin 40 km/h kulkevien maataloustraktoreiden muunnoksia. Lisävaatimukset verrattuna muihin traktoreihin koskevat pääosin jarruja sekä pyörien roiskesuojia. Liikennetraktorin ajamiseen vaaditaan C-luokan ajokortti.

Traktoreiksi ei lasketa erityisesti metsätalouteen suunniteltuja koneita, kuten juonto- ja kuormatraktoreita tai maansiirtokoneiden alustalle rakennettuja metsäkoneita. Nämä ajoneuvot ovat moottorityökoneita.

Yksityiskohtaiset traktoriluokkien määritelmät ovat Ajoneuvolain (1090/2002) 14 §:ssä. Perävaunun tai muun hinattavan laitteen kytkemisestä traktoriin säädetään asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992).

Moottorityökone[muokkaa]

Moottorityökone on työkoneeksi rakennettu ajoneuvo. Moottorityökoneita ovat esimerkiksi kauhakuormaimet, puominosturit ja lakaisukoneet.

Moottorityökoneeseen saa kytkeä perävaunun tai muun hinattavan laitteen, mutta siinä on sallittua kuljettaa vain koneen omia poltto- tai voiteluaineita ja työssä käytettäviä varusteita.

Yksityiskohtainen moottorityökoneen määritelmä on Ajoneuvolain (1090/2002) 15 §:ssä.

Maastoajoneuvo[muokkaa]

Tavallisimpia maastoajoneuvoja on moottorikelkat ja tieliikenteeseen hyväksymättömät mönkijät.

Moottorireki on jalaksin tai teloin varustettu maastoajoneuvo. Moottorikelkka on korkeintaan 500 kg painava telavetoinen moottorireki, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdelle henkilölle.

Maastoajoneuvoiksi ei lasketa maastoautoja tai muitakaan ajoneuvoja, jotka on tarkoitettu käytettäväksi myös tiellä.

Yksityiskohtainen maastoajoneuvon määritelmä on Ajoneuvolain (1090/2002) 16 §:ssä.

Maastoajoneuvolla tulee olla liikennevakuutus, vaikka sitä ei käytetä tiellä.

Auton alustalle rakennettu työkone[muokkaa]

Auton alustalle rakennettu työkone on N2- tai N3-luokan ajoneuvo (kuorma-auto), joka on varustettu erityisillä välineillä työn tekoa varten ja jota ei ole tarkoitettu muun tavaran kuin työssä tarpeellisten työvälineiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen.

Auton alustalle rakennetussa työkoneessa ei saa olla tavaran kuljettamiseen tarkoitettua kuormatilaa tai lavaa eikä muita kuin kuljettajan vieressä olevia matkustajapaikkoja.

Esimerkkejä ajoneuvoista, jotka on hyväksytty auton alustalle rakennetuksi työkoneeksi:

  • Aurausauto (N3-luokka), josta on poistettu soralava ja kippi ja johon on kiinteästi asennettu betonipaino, lumiaura ja alusterä.
  • Nosturiauto
  • Betonipumppuauto (ei betonisäiliötä)

Auton alustalle rakennettuun työkoneeseen saa kytkeä perävaunun tai muun hinattavan laitteen, mutta siinä on sallittua kuljettaa vain koneen omia poltto- tai voiteluaineita ja työssä käytettäviä varusteita.

Hinattava laite[muokkaa]

Hinattava laite on auton perävaunu (O1- O4 luokka) tai muuhun moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kuin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen eikä matkailuun (ajoneuvolaki 17 §). Hinattavia laitteita voi olla esim. työmaakopit, autolla vedettävät nosturit, kompressori- tai agrekaattivaunut.

Perävaunu[muokkaa]

O1–O4-luokan ajoneuvo (auton perävaunu) on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin valmistettu hinattava ajoneuvo. Auton perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella seuraaviin luokkiin:

1) O1-luokan ajoneuvon (kevyt perävaunu) kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia;

2) O2-luokan ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia;

3) O3-luokan ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia;

4) O4-luokan ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia.

R-luokan ajoneuvo on tavaran kuljetukseen tarkoitettu traktorin perävaunu. Perävaunut jaetaan rakenteen mukaan seuraaviin alaluokkiin:

1) Puoliperävaunu on perävaunu, joka on tarkoitettu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun; puoliperävaunu aiheuttaa olennaisen kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun.

2) Varsinainen perävaunu (vetoaisaperävaunu) on perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia ja jonka etuakselistoa ohjaava vetolaite on nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden eikä välitä merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetävään ajoneuvoon.

3) Keskiakseliperävaunu on nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu, jonka akselisto on sijoitettu perävaunun painopisteeseen tai sen lähelle siten, että vain vähäinen osa perävaunun kokonaismassasta kohdistuu kytkentäkohtaan; tähän ryhmään luetaan myös puoliperävaunun kytkemiseen N2- ja N3-luokan ajoneuvoon tarkoitettu apuvaunu (dolly).

Pelastusauto, poliisiajoneuvo, ruumisauto ja sairasauto[muokkaa]

Pelastusauto ja poliisiajoneuvo[muokkaa]

Pelastusauto on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti valmistettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvo. Pelastusauto on myös muu M- tai N-luokan ajoneuvo, joka on kunnan tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen tai Ilmailulaitoksen hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan palo- ja pelastustoimen tehtäviin. Pelastusauto on myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Poliisiajoneuvo on poliisin käyttöön erityisesti valmistettu ja varustettu M- tai L-luokan ajoneuvo.

Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään pelastustoimen edellyttämistä pelastusauton rakenteesta, varusteista ja väristä sekä poliisiajoneuvon varusteista ja tunnusvärityksestä ja -merkeistä. Sanotun asetuksen mukaista poliisiajoneuvon tunnusväritystä ja tunnusmerkkejä ei saa käyttää muissa ajoneuvoissa. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään pelastusauton ja poliisiajoneuvon merkki- ja varoitusvalaisimista sekä äänimerkinantolaitteista.

Sairasauto[muokkaa]

Sairasauto on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen valmistettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen sairasauton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta ja varusteista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa sairasautojen tarkemmasta luokittelusta, korin ja potilastilan mitoituksesta, suorituskyvystä sekä lääkinnällisistä ja muista varusteista. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään sairasauton merkki- ja varoitusvalaisimista sekä äänimerkinantolaitteista.

Matkailuauto[muokkaa]

Matkailuauto on erikoiskäyttöön valmistettu majoitustiloin varustettu M-luokan ajoneuvo, joka on varustettu vähintään seuraavilla tukevasti kiinnitetyillä varusteilla:

  • istuimia ja pöytä (pöytä voi olla helposti poistettavissa).
  • makuupaikkoja (vähintään kahden makuupaikan tulee olla mitoitettu aikuiselle, makuupaikka voidaan muuntaa istuimesta).
  • keittomahdollisuus (sisätiloihin kiinteästi asennettavaksi sallittu ja paloturvallinen, myös sähkö/kaasu järjestelmän tulee olla kiinteästi asennettu).
  • säilytystiloja (riittävät säilytystilat matkailuvarusteiden, astioiden ym. säilyttämiseen).

Autoverolaissa tarkoitettua verovapaata matkailuautoa koskevat lisäksi seuraavat vaatimukset:

Sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta. Omamassa (nykyisin ajokuntoisen ajoneuvon massa) vähintään 1875 kg, mittaus käyttöönottoajankohdan voimassa olleiden säädösten mukaan.

Matkailuajoneuvojen nestekaasu- ja sähkölaitteiden koskevat myös omat säädöksensä, jotka tarkastetaan matkailuauton rekisteröintikatsastuksessa.

Museoajoneuvo[muokkaa]

Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.

Ennen 1. tammikuuta 2008 voidaan museoajoneuvoksi hyväksyä kuitenkin ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut 25 vuotta.

Huoltoauto[muokkaa]

Huoltoauto on ajoneuvojen ja koneiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu N-luokan auto, jossa on tilaa enintään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä.

Huoltoauto on myös valtion, valtion liikelaitoksen, sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- taikka vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun, radan ja ratakaluston tai sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- ja vesilaitosten verkon ja laitteiden tai puolustusvoimien sotavarustuksen huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu M1-luokan auto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle.

Huoltoautoksi on mahdollista muuttaa pakettiauto tai korimallinsa perusteella pakettiautoksi hyväksyttävissä oleva henkilöauto. Muutos on verovapaa, mikäli auton omamassa on vähintään 1875 kg. Yksityiskäytössä olevassa huoltoautossa tulee olla kiinteästi asennettu huoltovarustus ajoneuvojen ja koneiden huoltoa varten.