Dynamometri

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saab 96 tehopenkissä
Esimerkki 1. Porsche Boxsterin 2,7-litraisen, 6-sylinterisen moottorin dynamometrimittauksen graafinen kuvaus
Esimerkki 2. Saab 96:n Ford V4 1700 cm3 -moottorin dynamometrimittauksen graafinen kuvaus

Dynamometri on laite, jolla mitataan moottorin tuottamaa vääntöä. Kun tiedetään mitattu vääntö ja kierrosluku, voidaan laskea teho. Teho on yksinkertaisimmillaan vääntö x nopeus.

Vakiintunut eurooppalainen tapa on ilmoittaa DIN 70020 -normin mukainen, korjattu mootttoriteho.[1]

Moottoridynamometri (engine dynamometer)[muokkaa]

Moottoridynamometri on penkki johon moottori apulaitteineen kiinnitetään. Ajoneuvovalmistajat käyttävät niitä omissa testilaboratorioissaan mutta 'Dynotusta' on saatavan palveluna sekä moottoripyörille että autoille, ympäri maan.

Säätäminen perustuu polttoaineen ja ilman seossuhteen säätämiseen sen perusteella minkälaisia tuloksia dynamometri ja pakoputkiin asennettavat laajakaista lambda-anturit antavat. Tehtaalta lähtevän moottorin polttoainekartta on aina kompromissi. Näin ollen sekä tehoa että kulutusta että päästöjä on mahdollista optimoida jälkikäteen. Hyvin tehdyssä dynotuksessa moottori säädetään yksilöllisesti omaan optimiinsa, kaikki osa-alueet, ajettavuus, taloudellisuus ja teho, huomioiden. Samalla mahdolliset ongelmat jotka pahimmillaan rikkovat koneen, kuten liian laiha seos, korjataan.

Alustadynamometri (chassis dynamometer)[muokkaa]

Alustadynamometreistä puhuttaessa tarkoitetaan laitetta joka suorittaa mittauksen joko pyörän tai navan nopeuden perusteella. Laitteeet voivat olla joko kaksivetoisille (2WD) tai kaksi- ja nelivetoisille (2WD+4WD) suunniteltuja. Alustadynamometri (puhekielessä myös teho- tai jarrupenkki) koostuu kahdesta rullasta, joiden väliin tai päälle renkaat ajetaan. Jarrupenkki voi olla kiinteästi sijoitettu tai siirreltävä yksikkö. Kitkasta ja voimansiirrosta aiheutuvista häviöistä johtuen näin mitattu teho on yleisesti ottaen noin 15-20 prosenttia pienempi kuin suoraan vauhtipyörältä mitattu teho.

Alustadynamometrit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jarruttomiin (inertia dynamometer) ja jarrullisiin (braked dynamometer).

Inertiadynamometrissä ei ole jarrua eikä siten sen ohjaukseen liittyvää elektroniikkaa. Vastuksen luominen perustuu ainoastaan rullien suureen omaan massaan (inertiaan). Tämän tyyppinen, pelkkään inertiaan perustuva laite, on edullinen ja yksinkertainen, mutta samalla tarkuutta vaativissa mittauksissa hieman vajavainen. Tehokkaille moottoreille tietty inertia saattaa olla liian pieni, mikä aiheuttaa liian lyhyen kiihdytysajan, eli “vedon”. Moottori yksinkertaisesti ryntää liian nopeasti läpi kierrosalueen ilman kuormitusta. Heikompitehoisille autoille rullien massa saattaa olla niin suuri, että rullien oma inertia voi toimia pahimmillaan vauhtipyöränomaisesti, helpottaen moottorin työtä.

Jarrullinen dynamometri on pääsääntöisesti varustettu sähköisellä pyörrevirtajarrulla (eddy current brake) jota voidaan verrata erittäin voimakkaaseen magneettiin. Tällä tavalla rullia ja siten auton moottoria voidaan hidastaa, kuormittaa. Hidastamalla moottorille voidaan luoda vastusta jolloin mittauksesta saadaan luonnollisen tapainen, oikealla kuormituksella tapahtuva moottorin täyskaasukiihdytys. Useat jarrulliset dynamometrit tarjovat myös hallintaohjelman kautta mahdollisuuden jarruttaa moottoria tietyllä halutulla kierrosluvulla ja vastuksella.

Katso myös[muokkaa]

Linkkejä[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]