International Harvester K- ja KB-sarja
| International Harvester K- ja KB-sarja | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | International Harvester Yhdysvallat |
| Valmistusaika | 1943–1949 |
| Luokka | Full-size pickup truck truck, tractor |
| Edeltäjä | D-sarja (1937) |
| Seuraaja | L-sarja |
Tietolaatikon kuvassa mallit KB5 ja KB3
K- ja KB-sarja olivat International Harvester Companyn valmistamia hyötyajoneuvoja. K-sarja esiteltiin vuoden 1940 puolivälissä, mutta sen valmistus lopetettiin USA:n sotatoimien vaatimien tuotannonmuutosten vuoksi. Mallin tuotanto jatkui taas vuonna 1944, kun hyötyajoneuvoja sallittiin rajoitetusti valmistaa siviilimarkkinoille. Erilaisten alustojen valikoima oli laaja, kokonaispainoluokilla, akseliväleillä ja perävälityksillä saatiin aikaan 142 eri versiota, lähtien 1/2-tonnisesta pick-upista ja päättyen raskaisiin kolmeakselisiin kuorma-autoihin ja rekkavetureihin.
Vuonna 1947 esiteltiin K-sarjan seuraaja, KB-sarja. Mallisto ei kuitenkaan poikennut edeltäjästään muutoin kuin pienten kosmeettisten muutosten osalta, näkyvimpänä niistä maskin alaosan molemmin puolin muotoillut siivet. Ne ovatkin paras ulkoinen tunnusmerkki, jolla nämä kaksi mallisarjaa voidaan erottaa toisistaan. Vuosien 1947 ja 1949 välissä International Harvester valmisti 122 000 kappaletta KB-1 ja KB-2 pick-up mallia. KB-sarjaa seurasi mallivuodelle 1950 L-sarja.
Sisällysluettelo
K-sarja[muokkaa]
K-sarjan mallien numerointi noudatti kaavaa jossa mallinumero 1 - 8 kuvasi auton kantavuusluokkaa , amerikkalaisen järjestelmän mukaisesti. (K1 = 1/2 tonninen, K2 = 3/4 tonninen, K3 = 1 tonninen jne.) K-sarjan light duty sarjan suurin malli oli 1 1/2-tonninen K5.
Kevyet versiot[muokkaa]
Kevyimpien K1- ja K2-mallien eroavaisuudet ovat hyvin vähäiset. Molemmissa on sama tekniikka ja koripellit. Takakseli on näissä malleissa puolikelluva (semi-float). Jämerämmästä jousituksesta johtuen K2-mallin kantavuus on suurempi.
Versiosta K3 ylöspäin autoissa oli tukevampi runko, suuremmat jarrut ja taka-akseli oli mallia täyskelluva (full-float). Voimanlähteenä
light-duty-sarjan autoissa oli päivitetyt versiot entisestä HD-sarjan L-head (sivuventtiili) rivvikuutosesta, joka oli nyt nimetty "Green Diamond" GRD-sarjaksi. Valittavana oli 213 cid ja 233 cid versiot sekä talousmoottori 175 cid.
Raskaat versiot[muokkaa]
Raskas K-sarja alkoi 1 1/2 - 2-tonnisesta K6-mallista jä päättyi kolmiakseliseen KR-12F-malliin, kokonaispainoltaan 45 000 lbs (n. 20,4 t). Heavy-duty trucks-malliston ilme oli jykevämpi, johtuen pidemmästä ja leveämmästä konepeitosta ja leveämmästä maskista. KB-sarjan myötä markkinoille esiteltiin uudet raskaammat versiot, joiden mallinimistö ulottui KB14-malliin.
Raskaan malliston kevyen pään moottoreina oli entisistä FAB-sarjan moottoreista päivitetty FAC-sarja, tilavuudeltaan 242 cid ja 260 cid. Vuonna 1942 FAC-moottoreita muokattiin jälleen ja ne nimettiin "Blue Diamond" BLD-sarjaksi, tilavuudeltaan 251 cid ja 269 cid.
Raskaampien mallien voimanlähteenä oli edellisestä FBB-sarjasta päivitetty FBC-sarja, jonka moottorit olivat iskutilavuudeltaan 318 cid, 361 cid ja 401 cid. Vuonna 1942 FBC-sarja uudistettiin "Red Diamond"-sarjaksi, jota käytettiin armeijalle toimitetuissa kuorma-autoissa. Vuonna 1944 Yhdysvaltain hallitus antoi Internationalille luvan valmistaa rajoitettu erä kuorma-autoja siviilimarkkinoille. Nämä oli varustettu 134 hevosvoimaisella, 451 cid Red Diamond 450-moottorilla. Kun täysimittainen siviilituotanto jälleen sallittiin, Red Diamond-moottorit korvasivat kaikki aiemmat FBC-moottorit. Vuonna 1946 mallistoon lisätty, kokonaispainoluokkaan 55 000 lbs (n. 25 t) sijoittunut, KR12-malli käytti voimanlähteenään 200 hevosvoimaista, 586 cid kuusisylinteristä Continental bensiini-moottoria.
Ulkonäkö[muokkaa]
K-sarja oli markkinoille tullessaan aikakaudelle tyypillisesti muotoiltu. Kevyen sarjan malleissa ajovaloumpiot oli upotettu lokasuojien sisään mutta lokasuojat olivat edelleen erilleen keulasta muotoillut. Konepelti oli saranoitu takareunastaan. Heavy duty-versiot eli K6:sta ylöspäin muistuttivat edeltäjäänsä, D-sarjaa. Hytti, lokasuojat ja erilliset ajovaloumpiot olivat perua edeltävästä mallisarjasta. Vain keulan ilme poikkesi vanhasta, virtaviivainen maski oli nyt vaihtunut enemmän pystyssä olevaan ja konepeitto kapeni keulaa kohti voimakkaammin.
KB-sarja[muokkaa]
Uusi KB-sarja toi lähinnä kevyempiin malleihin (KB5 ja kevyemmät) ulkonäkömuutoksia. Maskin alaosassa kromiritilä levisi "siipinä" maskin molemmin puolin, keulassa oli enemmän kromikoristeita ja keulan sivupelleissä oli molemmin puolin "International"-merkin alla kromiset merkit, jotka ilmaisivat auton kokoluokan. KB-sarjan myötä markkinoille esiteltiin vuonna 1948 uusi raskaampi versio, KB14-malli. Sen voimanlähteenä oli sama Continental-moottori, kuin aiemmassa KR12-mallissa.
COE sekä diesel-versiot[muokkaa]
K-sarjan COE (cab-over-engine]-mallit korvasivat aiemman D-sarjan COE-mallit. Mallisto oli nyt yhtenäisempi, koska COE-malleista oli luotu rinnakkainen vaihtoehto conventional (nokkamalli)-mallin kuorma-autoille, aiemmin ne olivat olleet oma erillinen mallistonsa. Raskaimpiin Conventional- ja COE-malleihin oli saatavilla Cumminsin 4- tai 6-sylinterinen diesel-moottori.
W-sarjan rekkaveturit[muokkaa]
Kesällä 1946 International esitteli uuden mallisarjan, joka suunniteltu USA:n länsirannikon olosuhteiden mukaan, kilpailemaan näille markkinoille kalustoa valmistavien Kenworthin ja Peterbiltin kalustoa vastaan. Nämä autot myös valmistettiin lännessä, Kalifornian Emeryvillessä. Mallimerkintä alkaa kirjaimella "W", joka otaksuttavasti tulee sanasta "western". Joka tapauksessa nämä rekkaveturit saivat pian lempinimen "Westcoaster". Mallisto alkoi 2-akselisesta, kokonaispainoltaan luokkaan 30 000 lbs (n. 13,6 t), valtatiekäyttöön suunnitellusta mallista W-3042H ja päättyi kolmeakseliseen, vetäväteliseen, kokonaispainoltaan luokkaan 65 000 lbs (n. 29,5 t), valtateiden ulkopuoliseen käyttöön suunniteltuun malliin W-6564OH. Myöhemmin rakennettiin oman aikansa jättiläinen, kokonaispainoltaan 90 000 lbs:n (n. 40,8 t) W-9064OH. Periaatteessa kaikkien W-sarjan ajoneuvojen vakiomoottori oli Continentalin 6-sylinterinen 749 cid bensiinimoottori, mutta valtaosa toimitettiin varustettuna Cumminsin dieselmoottoreilla, alkaen 150 hevosvoiman 672 cid HB-600 -moottorista aina mekaanisesti ahdettuun 275 hv:n 743 cid NHBS-600 -moottoriin. Lisäksi W-sarjan autoja toimitettiin kohtalainen määrä 6-sylinterisellä, 1091 cid Hall-Scott-moottorilla, näistä eräs versio oli nestekaasukäyttöinen (butaani), 307 hevosvoiman HS-400.
Lähteet[muokkaa]
http://www.hemmings.com/hcc/stories/2010/08/01/hmn_feature20.html
http://auto.howstuffworks.com/1947-1949-international-kb-2-pickup.htm
http://www.mclellansautomotive.com/lit/bymake/international-harvester/index.shtml
http://museumvictoria.com.au/collections/themes/4618/international-harvester-d-series-trucks
http://world-viewer.com/international-harvester-kb-6.html
http://tractors.wikia.com/wiki/International_KB-5_Truck
http://tractors.wikia.com/wiki/International_Trucks#K-series_conventionals_and_COEs
http://paskapoopark.com/truckcolletion.htm
http://paskapoopark.com/k-1%20series.html
http://paskapoopark.com/kb-1series.html
