Slant-6

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Slant Six
1961-Aluminum-225-slant-six.jpg
Automerkit ja mallit, joissa käytetty Chrysler
Dodge
Plymouth
Käyttöaika 19591991
Tyyppi R6 OHV
Sylinterimitat Syl. halkaisija 86,36 mm (3,40")
iskunpituus 79,38–104,78 mm (3,125–4,125")
Iskutilavuus 2785–3687 cm3
Venttiilien lukumäärä 12
Puristussuhde 8,4:1 (Hyper Pak 10,5:1)
Teho 63–91 kW (85–122 hv)
Vääntömomentti 210–291 Nm
Materiaali Sylinterikansi ? ja lohko valurautaa
Polttoaineensyöttö- järjestelmä 1 bbl / 2 bbl kaasutin
Öljytilavuus 3,8 l
Sytytysjärjestys 1-5-3-6-2-4


Slant Six on Chrysler-yhtymän jo vuonna 1959 esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa imu- ja pakosarjoille.

Yleistä[muokkaa]

Hyvät materiaalit ja lyhyt iskunpituus mahdollistivat erittäin hyvän kierroskestävyyden. Chrysler teki tuohon aikaan moottorit laadukkaista materiaaleista. Slant Sixin kampiakselit ja kiertokanget olivat terästä halvemman valuraudan sijasta. Muilla amerikkalaisvalmistajilla terästä käytettiin mm. urheilumoottoreissa, mutta ei tavallisissa koneissa.

Nokka-akseli on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja venttiilejä käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä.

Useimmiten varustettu yksikurkkuisella kaasuttimella, kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2-kurkkuisella versiolla. Pakosarja on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin moottorin pahin kompastuskivi.

Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi.

Tekniset tiedot[muokkaa]

3 eri kokoista versiota.

Malli Teho Vääntö Puristussuhde Mallivuodet
170 cid
2789 cm3 (2,8 l)
Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4")
Iskunpituus 79,375 mm (3,125")
63 kW (85 hv) @ 4400 r/min 210 Nm @ 2400 r/min 8,2:1 1963
63 kW (85 hv) @ 4400 r/min 210 Nm @ 2400 r/min 8,5:1 1964–1966
70 kW (94 hv) @ 4400 r/min 210 Nm @ 2400 r/min 8,5:1 1967–1969
198 cid
3249 cm3 (3,2 l)
Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4")
Iskunpituus 92,456 mm (3,64")
78 kW (105 hv) @ 4400 r/min 244 Nm @ 2000 r/min 8,4:1 1970–1971
62 kW (84 hv) @ 4400 r/min 217 Nm @ 2400 r/min 8,4:1 1972
60 kW (80 hv) @ 4000 r/min 203 Nm @ 1600 r/min 8,4:1 1973
60 kW (80 hv) @ 4000 r/min 196 Nm @ 2000 r/min 8,4:1 1974
225 cid
3682 cm3 (3,7 l)
Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4")
Iskunpituus 104,775 mm (4,125")
91 kW (122 hv) @ 4000 r/min 291 Nm @ 2800 r/min 8,5:1 1960–1962
91 kW (122 hv) @ 4000 r/min 291 Nm @ 2400 r/min 8,2:1 1963
91 kW (122 hv) @ 4000 r/min 291 Nm @ 2400 r/min 8,4:1 1964–1971
69 kW (93 hv) @ 4000 r/min 250 Nm @ 2000 r/min 8,4:1 1972
66 kW (88 hv) @ 4000 r/min 250 Nm @ 1600 r/min 8,4:1 1973
66 kW (88 hv) @ 3600 r/min 244 Nm @ 1600 r/min 8,4:1 1974
60 kW (80 hv) @ 3600 r/min 230 Nm @ 1600 r/min 8,4:1 1975
62 kW (84 hv) @ 3600 r/min 230 Nm @ 1600 r/min 8,4:1 1976
  • 2 venttiiliä per sylinteri
  • Nokka-akseli on sylinteriryhmän sivulla ja venttiileitä käytetään työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä
  • 4 runkolaakeria
  • Kampiakseli oli takorautainen vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään valettua akselian, joka oli myös varustettu kapeammilla runko-, ja kierokangen laakerikauloilla. Samalla tehtiin myös joukko muita muutoksia mm. sylinterikanteen, polttoainetalouden parantamisohjelman myötä.
  • Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia. Mukaan mahtui myös muutaman vuoden ajan (19611963) alumiininen 225 cid -lohko, jota ei voinut erikseen tilata, se vain päätyi joihinkin autoihin. Kokeilu jäi kuitenkin vain lyhytaikaiseksi.
  • 170 cid -lohko on matalampi kuin 198 ja 225 cid -lohkot, mutta muuten samanlainen. Männät ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja.

Kaasuttimet[muokkaa]

  • 1960–1971: Carter BBS one-barrel
  • 1960–1962 Hyper Pak: Carter AFB four-barrel (diilerioptio)
  • 1962–1972: Holley 1920 one-barrel
  • 1963: Stromburg WA-3 one-barrel
  • 1974–1980: Holley 1945 one-barrel
  • 1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel
  • 1976–1981: Carter BBD two-barrel

Viritys[muokkaa]

Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja kaksiosaisen valupakosarjan. Puristussuhdetta oli kasvatettu 10,5:1 pattipäämännillä. Diilerioptiona Hyper Pak oli saatavana myös katuautoihin. 170 cid moottorin teho nousi 101:tä 148:an hevosvoimaan ja 225 cid moottorin 145:tä 196:en hevosvoimaan.

Tyyppiviat[muokkaa]

  • Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu.
  • Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista.
  • Öljynkierto-ongelmat



Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.

Lähteet[muokkaa]

  • Mobilisti 6/2006, s. 12-13