Vanne

AutoWiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Porschen 18" alumiinivanne
FSO Polonezin tavallinen peltivanne ja puolipeittävä pölykapseli

Vanteet ovat auton alla navoissa kiinni olevat metalliset pyöreät objektit, joiden ympärille on asennettu auton renkaat.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Vanteiden mitat

Vanteiden näkyvin mitta on halkaisija, joka vaikuttaa osaltaan ajo-ominaisuuksiin. Vannekoko pitäisi olla järkevästi otettu huomioon auton tehoa, painoa, ja kokoa ajatellen. Suurempi vanne on usein painavampi ja lisää jousittamatonta massaa, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Periaatteellisesti rengas myös pysyy huonommin kiinni tiessä. Yleisesti laadukkaammat vanteet ovat myöskin keveämpiä.

Leveys valitaan halutun renkaan leveyden mukaisesti. Nyrkkisääntö on, että vanteen tulisi olla yhtä leveä kuin sille asennettavan renkaan kulutuspinta.

ET (saks. Einpresstiefe) eli offset on pyörän keskiviivan ja kiinnitystason (pyörännapa) välinen etäisyys (mm). Jos kiinnitystaso on lähempänä vanteen ulko- kuin sisäreunaa on kyseessä positiivinen offset (=inset) ja päinvastaisessa tilanteessa negatiivinen offset (=outset). Offset tulee säilyttää mahdollisimman lähellä alkuperäistä, koska sen muuttaminen muuttaa auton raideväliä ja ohjausgeometriaa. Tämä muutos vaikuttaa auton pyöräntuentalaitteiden olkapoikkeamaan, joka vaikuttaa ratkaisevasti auton kuormitus-, ohjaus-, jarrutus sekä kiihdytysominaisuuksiin. Vanteen keskiviiva määritetään vanteen kokonaisleveydestä. Laki sallii 30 mm muutoksen raideväliin.

Pulttijako (engl. bolt/lug pattern) tarkoittaa vanteen pultinreikien määrää ja niiden keskikohtien kautta kulkevan ympyrän halkaisijaa (engl. bolt circle diameter). Pulttijako merkitään esimerkiksi 5x112, joka tarkoittaa viittä reikää 112 mm ympyrällä.

Vanteen keskireiän (engl. centerbore) pitää olla sopiva pyörännavan kanssa. Laki sallii vain vanteiden valmistajan omien soviteholkkien käytön.

[muokkaa] Yleisimmät vannetyypit

Autojen vanteet voidaan rakenteensa ja käyttönsä puolesta jakaa monella eri tavalla, mm. seuraavasti: henkilöauton pyörät, kuorma- ja linja-auton pyörät sekä erikoispyörät. Näissä ryhmissäkin pyörien rakenne vaihtelee esimerkiksi vanteen tyypin, laipan rakenteen yms. vuoksi. Yleisimmin pyörät ryhmitellään seuraaviin rakennetyyppeihin: teräslevy-, teräspuola-, kevytmetalli- ja trilex- eli puolapyörät.

[muokkaa] Teräslevypyörä

Tavallisin pyörätyyppi on levypyörä, jota käytetään niin henkilö-, kuorma- kuin linja-autoissakin. Levytyypin rakenne vaihtelee suuresti eri tapauksissa. Henkilöautojen pyörissä käytetään miltein yksinomaan keskiuomavannetta. Vanteessa on kiinteät laipat. Keskiuoman tarkoituksena on tehdä renkaan asennus mahdolliseksi. Sisärenkaattomia renkaita varten vanteissa on varmuusolake.

[muokkaa] Teräspuolapyörä

Entisajan autoissa oli normaalisti puolapyörät. Nykyisin niitä käytetään henkilöautojen erikoispyörinä, lähinnä ulkonäköseikkojen vuoksi. Etuina mm. keveys, joustavuus sekä jarrujen hyvä jäähtyvyys.

[muokkaa] Kevytmetallivanteet

Valupyörät ovat kokonaan tai osin kevytmetallivalua (alumiini- tai magnesium tai niiden seos). Taepyörät tehdään koneistamalla kevytmetallitakeesta. Kevytmetallipyörien käyttö on lisääntynyt, koska niillä voidaan helposti muuttaa auton ulkonäköä. Ne ovat myös usein kevyempiä ja jäykempiä kuin tavalliset teräslevypyörät, jolloin auton jousittamaton massa pienenee. Valupyörät mahdollistavat myös paremman jarrujen jäähtymisen ilmavamman rakenteensa vuoksi. Valupyörät ovat kuitenkin huomattavasti herkempiä vahingoittumaan (murtuminen/taipuminen, syöpyminen) ja niiden korjaaminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Korjattu kevytmetallivanne saattaa olla vaarallinenkin, ja voi hajota kappaleiksi esim. vauhdissa tai rengasta asennettaessa. Korkealaatuiset takeesta koneistetut pyörät sen sijaan kestävät huomattavasti valamalla valmistettua versioita paremmin. Pienet kolhut voidaan usein korjata tiettyyn pisteeseen asti koneistamalla.

Kevytmetallipyöriin voidaan myös liittää erillinen kehä esimerkiksi ruuveilla, jolloin voidaan saavuttaa vanteelta haluttu ulkonäkö ja ominaisuudet keskiön ollessa kevytmetallia ja kehän esimerkiksi terästä.

[muokkaa] Vannekoon muutos

Auton vannekokoa (nimellishalkaisijaa) saa muuttaa yhden tuuman (26 mm) verran ilman muutoskatsastusta (Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)). Tätä suurempi muutos edellyttää muutoskatsastusta. Renkaan leveyttä voi ilman muutoskatsastusta muuttaa korkeintaan 30 mm.

[muokkaa] Rengaskoot ja vanneleveydet

Rengaskoot ja suositellut vanneleveydet STRO-normiston mukaan:

Renkaan kokoSuositusHyväksytyt leveydet
145/80-13,144,03,5 – 5,0
155/80-13,144,54,0 – 5,0
165/80-134,54,0 – 5,5
185/70-14,15,175,54,5 - 6,0
255/70-157,56,5 - 8,5
265/70-15,168,07,0 - 9,0
185/65-13,14,15,16,175,55,0 - 6,5
195/65-14,156,05,5 - 7,0
205/65-14,15,166,05,5 - 7,5
185/60-14,155,55,0 - 6,5
195/60-14,15,166,05,5 - 7,0
205/60-14,15,166,05,5 - 7,5
215/60-14,15,166,56,0 - 7,5
275/60-15,168,07,5 - 10,0
185/55-14,156,05,0 - 6,5
195/55-14,156,05,5 - 7,0
205/55-13,14,15,16,186,55,5 - 7,5
215,55-15,16,177,06,0 - 7,5
195/50-15,166,05,5 - 7,0
205/50-14,15,16,176,55,5 - 7,5
215/50-15,16,177,06,5 - 7,5
195/45-14,15,16,176,56,0 - 7,5
205/45-15,16,177,06,5 - 7,5
215/45-15,16,17,187,07,0 - 8,0
225/45-16,17,187,57,0 - 8,5
235/45-15,178,07,5 - 9,0
215/40-15,16,17,187,57,0 - 8,5
225/40-16,17,188,08,0 - 9,0
235/40-17,188,58,0 - 9,5
245/40-17,188,58,0 - 9,5

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Google AdSense