Ero sivun ”Alvis 12/50” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 26: Rivi 26:
  
 
== SA ja SB ==
 
== SA ja SB ==
12/50 tuli markkinoille loppuvuodesta 1923. Ensimmäisen tuotantovuoden mallitunnukset olivat ''SA'' ja ''SB''. SA:n akseliväli oli 108.5 tuumaa (2756 mm) ja sen voimanlähteenä oli 4-sylinterinen, 1496 cm<sup>3</sup>:n [[OHV]]-moottori. SB:n akseliväli oli 112.5 tuumaa (2858 mm). SB:ssä käytettiin alkuun samaa 1500-kuutioista moottoria kuin SA:ssa, mutta Alvisin saatua valmiiksi 1598 cm<sup>3</sup>:n [[OHV]]-moottoriversion, siitä tuli SB:n vakiovaruste. Auton tikapuurunko oli suhteellisen sirotekoinen ja moottori oli kiinitetty siihen erillisellä apurungolla.  
+
12/50 tuli markkinoille loppuvuodesta 1923. Ensimmäisen tuotantovuoden mallitunnukset olivat ''SA'' ja ''SB''. SA:n akseliväli oli 108.5 tuumaa (2756 mm) ja SB:n 112.5 tuumaa (2858 mm). Voimanlähteenä oli 4-sylinterinen, 50-hevosvoimainen (bhp), 1496 cm<sup>3</sup>:n [[OHV]]-moottori (poraus 68 mm, isku 103 mm). Auton tikapuurunko oli suhteellisen sirotekoinen ja moottori oli kiinitetty siihen erillisellä apurungolla.  
  
 
Neliportainen, synkronoimaton vaihteisto ja kartiokytkin. Rumpujarrut takapyörillä.
 
Neliportainen, synkronoimaton vaihteisto ja kartiokytkin. Rumpujarrut takapyörillä.
  
Pienemmän SA:n päälle asennettiin pääsääntöisesti kahden hengen avokori, kun taas SB soveltui neljän hengen avo- tai umpikorin alustaksi. Kaksipaikkaisten ''Super Sports'' -mallien myötä Alvis alkoi kasvattaa mainetta hyvälaatuisten ja suorituskykyisten autojen valmistajana. Vuonna 1923 mallilla voitettiin [[Brooklands]]in 200 mailin ajo. Alumminikorin suipon peräosan muotoilun johdosta Super Sports sai lempinimen ''"Ducksback"'' eli ankanpyrstö.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Richard Owen| Osoite = https://www.supercars.net/blog/1923-alvis-1250/| Nimeke = 1923 Alvis 12/50| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = SuperCars.net| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 23.4.2016| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 3.10.2020}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.shannons.com.au/auctions/2006-melbourne-international-motor-show-auction/PF1FCE77SD32ETYW/| Nimeke = 1924 Alvis SA 12/50 Ducksback| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Shannons Auctions| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 3.10.2020}}</ref>  
+
Pienemmän SA:n päälle asennettiin pääsääntöisesti kahden hengen avokori, kun taas SB soveltui neljän hengen avo- tai umpikorin alustaksi. Kaksipaikkaisten ''Super Sports'' -mallien myötä Alvis alkoi kasvattaa mainetta hyvälaatuisten ja suorituskykyisten autojen valmistajana. Vuonna 1923 mallilla voitettiin [[Brooklands]]in 200 mailin ajo. Alumminikorin suipon peräosan muotoilun johdosta Super Sports sai lempinimen ''"Ducks back"'' eli ankanpyrstö.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Richard Owen| Osoite = https://www.supercars.net/blog/1923-alvis-1250/| Nimeke = 1923 Alvis 12/50| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = SuperCars.net| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 23.4.2016| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 3.10.2020}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.shannons.com.au/auctions/2006-melbourne-international-motor-show-auction/PF1FCE77SD32ETYW/| Nimeke = 1924 Alvis SA 12/50 Ducksback| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Shannons Auctions| Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 3.10.2020}}</ref>  
  
 +
<gallery widths=250>
 +
Tiedosto:Alvis 12-50 TA Super Sports.jpg|1923 SA 12/50 Super Sports
 +
Tiedosto:Alvis 12-50 TA Super Sports (2).jpg
 +
</gallery>
 +
 +
== SC ==
 +
Syksyllä 1924 malliversioksi vaihtui SC, joka SA:n ja SB:n lisäksi korvasi mallistosta poistuvan [[Alvis 12/40|12/40:n]]. Voimanlähteenä mallissa oli 1600-kuutioinen (1598 cm<sup>3</sup>) OHV-moottori, jonka teho oli samaiset 50 hevosvoimaa, kuin edeltäjässään. SC oli mahdollista tilata myös 1500-kuutioisella moottorilla, jolloin se sopi autokilpailujen ''Light car'' -luokkaan. SC valmistettiin SB:ltä periytyvälle pidemmän akselivälin alustalle. Valinnaisvarusteena oli tarjolla rumpujarrut etupyörille.
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Versio 5. lokakuuta 2020 kello 21.15

Alvis 12/50
Alvis 12/60
Alvis-12-50.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Alvis,
Flag of the United Kingdom.svg.png UK, Englanti, Coventry
Valmistusaika 19231932
Luokka Keskiluokka
Kori Saloon
Tourer
Drophead coupé
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 1500 – 1650 cm3
Teho 50 hv (bhp)
Voimanvälitys
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Alvis 10/30
Seuraaja Alvis Firefly
Saman luokan autoja

Alvis 12/50 on brittiläisen Alvis Car and Engineering Company Ltd:n vuonna 1923 myyntiin tuoma malli. Siitä tehtiin valmistushistoriansa aikana useampia eri kehitysversioita, joista viimeisen valmistus päättyi vuonna 1932. 12/50 oli tarjolla usealla eri tyyppisellä tehdaskorilla, joiden valmistajana oli Carbodies sekä Cross & Ellis.[1]

Alvis 12/50 mallia valmistettiin 3705 kappaletta.

SA ja SB

12/50 tuli markkinoille loppuvuodesta 1923. Ensimmäisen tuotantovuoden mallitunnukset olivat SA ja SB. SA:n akseliväli oli 108.5 tuumaa (2756 mm) ja SB:n 112.5 tuumaa (2858 mm). Voimanlähteenä oli 4-sylinterinen, 50-hevosvoimainen (bhp), 1496 cm3:n OHV-moottori (poraus 68 mm, isku 103 mm). Auton tikapuurunko oli suhteellisen sirotekoinen ja moottori oli kiinitetty siihen erillisellä apurungolla.

Neliportainen, synkronoimaton vaihteisto ja kartiokytkin. Rumpujarrut takapyörillä.

Pienemmän SA:n päälle asennettiin pääsääntöisesti kahden hengen avokori, kun taas SB soveltui neljän hengen avo- tai umpikorin alustaksi. Kaksipaikkaisten Super Sports -mallien myötä Alvis alkoi kasvattaa mainetta hyvälaatuisten ja suorituskykyisten autojen valmistajana. Vuonna 1923 mallilla voitettiin Brooklandsin 200 mailin ajo. Alumminikorin suipon peräosan muotoilun johdosta Super Sports sai lempinimen "Ducks back" eli ankanpyrstö.[2] [3]

SC

Syksyllä 1924 malliversioksi vaihtui SC, joka SA:n ja SB:n lisäksi korvasi mallistosta poistuvan 12/40:n. Voimanlähteenä mallissa oli 1600-kuutioinen (1598 cm3) OHV-moottori, jonka teho oli samaiset 50 hevosvoimaa, kuin edeltäjässään. SC oli mahdollista tilata myös 1500-kuutioisella moottorilla, jolloin se sopi autokilpailujen Light car -luokkaan. SC valmistettiin SB:ltä periytyvälle pidemmän akselivälin alustalle. Valinnaisvarusteena oli tarjolla rumpujarrut etupyörille.

Lähteet

  1. Richard Lentinello: 1925 Alvis 12/50 SC – Hemmings Motor News, Viitattu: 3. lokakuu 2020.
  2. Richard Owen: 1923 Alvis 12/50 – SuperCars.net, 23. huhtikuu 2016. Viitattu: 3. lokakuu 2020.
  3. 1924 Alvis SA 12/50 Ducksback – Shannons Auctions, Viitattu: 3. lokakuu 2020.