Ero sivun ”Chrysler Slant-6 -moottori” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(→Lähteet) |
|||
| (22 välissä olevaa versiota 10 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{moottori| | {{moottori| | ||
nimi = Slant Six| | nimi = Slant Six| | ||
| + | kuva = 1961-Aluminum-225-slant-six.jpg| | ||
kohteet = [[Chrysler]]<br>[[Dodge]]<br>[[Plymouth]]| | kohteet = [[Chrysler]]<br>[[Dodge]]<br>[[Plymouth]]| | ||
käyttöaika = [[1959]]–[[1991]]| | käyttöaika = [[1959]]–[[1991]]| | ||
| − | sylinterimitat = | + | sylinterimitat = Syl. halkaisija 86,36 mm (3,40")<br>iskunpituus 79,38–104,78 mm (3,125–4,125")| |
| − | iskutilavuus = | + | iskutilavuus = 2785–3687 cm<sup>3</sup>| |
| − | teho = (85– | + | teho = 63–91 kW (85–122 hv)| |
| − | vääntö = | + | vääntö = 210–291 Nm| |
| − | tyyppi = [[R6]] | + | tyyppi = [[R6]] [[OHV]]| |
| − | puristussuhde = 8 | + | puristussuhde = 8,4:1 (Hyper Pak 10,5:1)| |
venttiilit = 12| | venttiilit = 12| | ||
| − | materiaali = | + | materiaali = Sylinterikansi ? ja lohko valurautaa| |
| − | syöttö = | + | syöttö = 1 bbl / 2 bbl kaasutin| |
| − | öljytilavuus = | + | öljytilavuus = 3,8 l| |
sytytysjärjestys = 1-5-3-6-2-4}} | sytytysjärjestys = 1-5-3-6-2-4}} | ||
| − | [[ | + | '''Slant Six''' on [[Chrysler]]-yhtymän jo vuonna [[1959]] esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa [[imusarja|imu]]- ja [[pakosarja|pakosarjoille]]. |
| − | + | == Yleistä == | |
| + | Hyvät materiaalit ja lyhyt iskunpituus mahdollistivat erittäin hyvän kierroskestävyyden. Chrysler teki tuohon aikaan moottorit laadukkaista materiaaleista. Slant Sixin kampiakselit ja kiertokanget olivat terästä halvemman valuraudan sijasta. Muilla amerikkalaisvalmistajilla terästä käytettiin mm. urheilumoottoreissa, mutta ei tavallisissa koneissa. | ||
| − | Useimmiten varustettu yksikurkkuisella [[kaasutin|kaasuttimella]], kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2 kurkkuisella versiolla. [[Pakosarja]] on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin | + | [[Nokka-akseli]] on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja [[venttiili|venttiilejä]] käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä. |
| + | |||
| + | Useimmiten varustettu yksikurkkuisella [[kaasutin|kaasuttimella]], kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2-kurkkuisella versiolla. [[Pakosarja]] on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin moottorin pahin kompastuskivi. | ||
Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi. | Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi. | ||
== Tekniset tiedot == | == Tekniset tiedot == | ||
| − | |||
3 eri kokoista versiota. | 3 eri kokoista versiota. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | {|border=1 cellpadding=2 cellspacing=0 width=75% style="border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align:center; font-size:90%; background: #f9f9f9" | |
| + | !Malli!!Teho!!Vääntö!!Puristussuhde!!Mallivuodet | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |rowspan=3|'''170 [[cid]]'''<br>2789 cm<sup>3</sup> (2,8 l)<br>Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4")<br>Iskunpituus 79,375 mm (3,125")||63 kW (85 hv) @ 4400 r/min||210 Nm @ 2400 r/min||8,2:1||1963 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |63 kW (85 hv) @ 4400 r/min||210 Nm @ 2400 r/min||8,5:1||1964–1966 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |70 kW (94 hv) @ 4400 r/min||210 Nm @ 2400 r/min||8,5:1||1967–1969 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |rowspan=4|'''198 [[cid]]'''<br>3249 cm<sup>3</sup> (3,2 l)<br>Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4")<br>Iskunpituus 92,456 mm (3,64")||78 kW (105 hv) @ 4400 r/min||244 Nm @ 2000 r/min||8,4:1||1970–1971 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |62 kW (84 hv) @ 4400 r/min||217 Nm @ 2400 r/min||8,4:1||1972 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |60 kW (80 hv) @ 4000 r/min||203 Nm @ 1600 r/min||8,4:1||1973 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |60 kW (80 hv) @ 4000 r/min||196 Nm @ 2000 r/min||8,4:1||1974 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |rowspan=8|'''225 [[cid]]'''<br>3682 cm<sup>3</sup> (3,7 l)<br>Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4")<br>Iskunpituus 104,775 mm (4,125")||91 kW (122 hv) @ 4000 r/min||291 Nm @ 2800 r/min||8,5:1||1960–1962 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |91 kW (122 hv) @ 4000 r/min||291 Nm @ 2400 r/min||8,2:1||1963 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |91 kW (122 hv) @ 4000 r/min||291 Nm @ 2400 r/min||8,4:1||1964–1971 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |69 kW (93 hv) @ 4000 r/min||250 Nm @ 2000 r/min||8,4:1||1972 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |66 kW (88 hv) @ 4000 r/min||250 Nm @ 1600 r/min||8,4:1||1973 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |66 kW (88 hv) @ 3600 r/min||244 Nm @ 1600 r/min||8,4:1||1974 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |60 kW (80 hv) @ 3600 r/min||230 Nm @ 1600 r/min||8,4:1||1975 | ||
| + | |- bgcolor=#ffffff | ||
| + | |62 kW (84 hv) @ 3600 r/min||230 Nm @ 1600 r/min||8,4:1||1976 | ||
| + | |} | ||
| − | + | * 2 venttiiliä per sylinteri | |
| + | * Nokka-akseli on sylinteriryhmän sivulla ja venttiileitä käytetään työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä | ||
| + | * 4 runkolaakeria | ||
| + | * Kampiakseli oli takorautainen vuoteen [[1973]] asti, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään valettua akselian, joka oli myös varustettu kapeammilla runko-, ja kierokangen laakerikauloilla. Samalla tehtiin myös joukko muita muutoksia mm. sylinterikanteen, polttoainetalouden parantamisohjelman myötä. | ||
| + | * Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia. Mukaan mahtui myös muutaman vuoden ajan ([[1961]]–[[1963]]) alumiininen 225 cid -lohko, jota ei voinut erikseen tilata, se vain päätyi joihinkin autoihin. Kokeilu jäi kuitenkin vain lyhytaikaiseksi. | ||
| + | * 170 cid -lohko on matalampi kuin 198 ja 225 cid -lohkot, mutta muuten samanlainen. [[Mäntä|Männät]] ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja. | ||
| − | *1960–1971: Carter BBS one-barrel | + | == Kaasuttimet == |
| − | *1962–1972: Holley 1920 one-barrel | + | * 1960–1971: Carter BBS one-barrel |
| − | *1963: Stromburg WA-3 one-barrel | + | * 1960–1962 Hyper Pak: Carter AFB four-barrel (diilerioptio) |
| − | *1974–1980: Holley 1945 one-barrel | + | * 1962–1972: Holley 1920 one-barrel |
| − | *1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel | + | * 1963: Stromburg WA-3 one-barrel |
| − | *1976–1981: Carter BBD two-barrel | + | * 1974–1980: Holley 1945 one-barrel |
| + | * 1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel | ||
| + | * 1976–1981: Carter BBD two-barrel | ||
== Viritys == | == Viritys == | ||
| − | + | Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja kaksiosaisen valupakosarjan. Puristussuhdetta oli kasvatettu 10,5:1 pattipäämännillä. | |
| − | Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja | + | Diilerioptiona Hyper Pak oli saatavana myös katuautoihin. 170 cid moottorin teho nousi 101:tä 148:an hevosvoimaan ja 225 cid moottorin 145:tä 196:en hevosvoimaan. |
== Tyyppiviat == | == Tyyppiviat == | ||
| − | |||
* Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu. | * Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu. | ||
* Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista. | * Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista. | ||
| + | * Öljynkierto-ongelmat | ||
| + | |||
{{tyyppiviat}} | {{tyyppiviat}} | ||
| − | + | == Lähteet == | |
| + | * Mobilisti 6/2006, s. 12-13 | ||
| + | |||
[[Luokka:Chrysler-moottorit]] | [[Luokka:Chrysler-moottorit]] | ||
Nykyinen versio 5. toukokuuta 2024 kello 15.16
| Slant Six | |
|---|---|
| |
| Automerkit ja mallit, joissa käytetty | Chrysler Dodge Plymouth |
| Käyttöaika | 1959–1991 |
| Tyyppi | R6 OHV |
| Sylinterimitat | Syl. halkaisija 86,36 mm (3,40") iskunpituus 79,38–104,78 mm (3,125–4,125") |
| Iskutilavuus | 2785–3687 cm3 |
| Venttiilien lukumäärä | 12 |
| Puristussuhde | 8,4:1 (Hyper Pak 10,5:1) |
| Teho | 63–91 kW (85–122 hv) |
| Vääntömomentti | 210–291 Nm |
| Materiaali | Sylinterikansi ? ja lohko valurautaa |
| Polttoaineensyöttö- järjestelmä | 1 bbl / 2 bbl kaasutin |
| Öljytilavuus | 3,8 l |
| Sytytysjärjestys | 1-5-3-6-2-4 |
Slant Six on Chrysler-yhtymän jo vuonna 1959 esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa imu- ja pakosarjoille.
Sisällysluettelo
Yleistä[muokkaa]
Hyvät materiaalit ja lyhyt iskunpituus mahdollistivat erittäin hyvän kierroskestävyyden. Chrysler teki tuohon aikaan moottorit laadukkaista materiaaleista. Slant Sixin kampiakselit ja kiertokanget olivat terästä halvemman valuraudan sijasta. Muilla amerikkalaisvalmistajilla terästä käytettiin mm. urheilumoottoreissa, mutta ei tavallisissa koneissa.
Nokka-akseli on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja venttiilejä käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä.
Useimmiten varustettu yksikurkkuisella kaasuttimella, kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2-kurkkuisella versiolla. Pakosarja on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin moottorin pahin kompastuskivi.
Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi.
Tekniset tiedot[muokkaa]
3 eri kokoista versiota.
| Malli | Teho | Vääntö | Puristussuhde | Mallivuodet |
|---|---|---|---|---|
| 170 cid 2789 cm3 (2,8 l) Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4") Iskunpituus 79,375 mm (3,125") |
63 kW (85 hv) @ 4400 r/min | 210 Nm @ 2400 r/min | 8,2:1 | 1963 |
| 63 kW (85 hv) @ 4400 r/min | 210 Nm @ 2400 r/min | 8,5:1 | 1964–1966 | |
| 70 kW (94 hv) @ 4400 r/min | 210 Nm @ 2400 r/min | 8,5:1 | 1967–1969 | |
| 198 cid 3249 cm3 (3,2 l) Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4") Iskunpituus 92,456 mm (3,64") |
78 kW (105 hv) @ 4400 r/min | 244 Nm @ 2000 r/min | 8,4:1 | 1970–1971 |
| 62 kW (84 hv) @ 4400 r/min | 217 Nm @ 2400 r/min | 8,4:1 | 1972 | |
| 60 kW (80 hv) @ 4000 r/min | 203 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1973 | |
| 60 kW (80 hv) @ 4000 r/min | 196 Nm @ 2000 r/min | 8,4:1 | 1974 | |
| 225 cid 3682 cm3 (3,7 l) Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4") Iskunpituus 104,775 mm (4,125") |
91 kW (122 hv) @ 4000 r/min | 291 Nm @ 2800 r/min | 8,5:1 | 1960–1962 |
| 91 kW (122 hv) @ 4000 r/min | 291 Nm @ 2400 r/min | 8,2:1 | 1963 | |
| 91 kW (122 hv) @ 4000 r/min | 291 Nm @ 2400 r/min | 8,4:1 | 1964–1971 | |
| 69 kW (93 hv) @ 4000 r/min | 250 Nm @ 2000 r/min | 8,4:1 | 1972 | |
| 66 kW (88 hv) @ 4000 r/min | 250 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1973 | |
| 66 kW (88 hv) @ 3600 r/min | 244 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1974 | |
| 60 kW (80 hv) @ 3600 r/min | 230 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1975 | |
| 62 kW (84 hv) @ 3600 r/min | 230 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1976 |
- 2 venttiiliä per sylinteri
- Nokka-akseli on sylinteriryhmän sivulla ja venttiileitä käytetään työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä
- 4 runkolaakeria
- Kampiakseli oli takorautainen vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään valettua akselian, joka oli myös varustettu kapeammilla runko-, ja kierokangen laakerikauloilla. Samalla tehtiin myös joukko muita muutoksia mm. sylinterikanteen, polttoainetalouden parantamisohjelman myötä.
- Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia. Mukaan mahtui myös muutaman vuoden ajan (1961–1963) alumiininen 225 cid -lohko, jota ei voinut erikseen tilata, se vain päätyi joihinkin autoihin. Kokeilu jäi kuitenkin vain lyhytaikaiseksi.
- 170 cid -lohko on matalampi kuin 198 ja 225 cid -lohkot, mutta muuten samanlainen. Männät ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja.
Kaasuttimet[muokkaa]
- 1960–1971: Carter BBS one-barrel
- 1960–1962 Hyper Pak: Carter AFB four-barrel (diilerioptio)
- 1962–1972: Holley 1920 one-barrel
- 1963: Stromburg WA-3 one-barrel
- 1974–1980: Holley 1945 one-barrel
- 1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel
- 1976–1981: Carter BBD two-barrel
Viritys[muokkaa]
Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja kaksiosaisen valupakosarjan. Puristussuhdetta oli kasvatettu 10,5:1 pattipäämännillä. Diilerioptiona Hyper Pak oli saatavana myös katuautoihin. 170 cid moottorin teho nousi 101:tä 148:an hevosvoimaan ja 225 cid moottorin 145:tä 196:en hevosvoimaan.
Tyyppiviat[muokkaa]
- Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu.
- Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista.
- Öljynkierto-ongelmat
Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.
Lähteet[muokkaa]
- Mobilisti 6/2006, s. 12-13
