Ero sivun ”Chrysler Slant-6 -moottori” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
käyttöaika = [[1959]]–[[1991]]| | käyttöaika = [[1959]]–[[1991]]| | ||
sylinterimitat = -| | sylinterimitat = -| | ||
| − | iskutilavuus = 2800 | + | iskutilavuus = 2800–3700 cm<sup>3</sup>| |
| − | teho = (85 | + | teho = (85–145 hv) @ ? r/min| |
vääntö = ? Nm @ ? r/min| | vääntö = ? Nm @ ? r/min| | ||
tyyppi = [[R6]] työntötanko| | tyyppi = [[R6]] työntötanko| | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
sytytysjärjestys = -}} | sytytysjärjestys = -}} | ||
| − | [[Kuva:1961-Aluminum-225-slant-six.jpg|250px]] | + | [[Kuva:1961-Aluminum-225-slant-six.jpg|250px|left|1961 Aluminum 225 Slant-6]] |
| − | '''Slant Six''' on Chrysler yhtymän jo vuonna [[1959]] esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa imu- ja pakosarjoille. Nokka akseli on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja venttiilejä käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä. | + | '''Slant Six''' on [[Chrysler]]-yhtymän jo vuonna [[1959]] esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa [[imusarja|imu]]- ja [[pakosarja|pakosarjoille]]. [[Nokka-akseli]] on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja [[venttiili|venttiilejä]] käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä. |
| − | Useimmiten varustettu yksikurkkuisella kaasuttimella, kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2 kurkkuisella versiolla. | + | Useimmiten varustettu yksikurkkuisella [[kaasutin|kaasuttimella]], kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2 kurkkuisella versiolla. [[Pakosarja]] on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin koneen pahin kompastuskivi. |
| − | Pakosarja on kaikissa ollut samanlainen 6-1 tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| + | Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi. | ||
== Tekniset tiedot == | == Tekniset tiedot == | ||
| Rivi 34: | Rivi 31: | ||
*2 venttiiliä per sylinteri | *2 venttiiliä per sylinteri | ||
| − | * | + | *Nokka-akseli on sylinteriryhmän sivulla ja venttiileitä käytetään työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä |
*4 runkolaakeria | *4 runkolaakeria | ||
*vuoden 70 paikkeilla päättyi takoalakertojen aika ja siirryttiin valuakseleihin. | *vuoden 70 paikkeilla päättyi takoalakertojen aika ja siirryttiin valuakseleihin. | ||
| − | Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia | + | Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia. Mukaan mahtui myös muutaman vuoden ajan alumiininen lohko, jota ei voinut erikseen tilata, se vain päätyi joihinkin autoihin. Kokeilu jäi kuitenkin vain lyhytaikaiseksi. 170 cid -lohko on matalampi kuin 198- ja 225-lohkot, mutta muuten samanlainen. [[Mäntä|Männät]] ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja. |
| − | 170 cid lohko on matalampi kuin 198 ja 225 lohkot, mutta muuten samanlainen. | ||
| − | Männät ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja. | ||
| − | |||
==Kaasuttimet== | ==Kaasuttimet== | ||
| − | *1960 | + | *1960–1971: Carter BBS one-barrel |
| − | *1962 | + | *1962–1972: Holley 1920 one-barrel |
| − | *1963 | + | *1963: Stromburg WA-3 one-barrel |
| − | *1974 | + | *1974–1980: Holley 1945 one-barrel |
| − | *1981 | + | *1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel |
| − | *1976 | + | *1976–1981: Carter BBD two-barrel |
== Viritys == | == Viritys == | ||
| − | + | Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja 3-3-2-peltipakosarjan. Kansi ollut muutoin normaali, mutta siitä puristussuhteen kasvattamiseski höylätty 0,09 tuumaa pois. | |
== Tyyppiviat == | == Tyyppiviat == | ||
| − | * | + | * Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu. |
| − | * | + | * Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista. |
{{tyyppiviat}} | {{tyyppiviat}} | ||
Versio 24. tammikuuta 2007 kello 10.51
| Slant Six | |
|---|---|
| [[Tiedosto:{{{kuva}}}|250px]] | |
| Automerkit ja mallit, joissa käytetty | Chrysler Dodge Plymouth |
| Käyttöaika | 1959–1991 |
| Tyyppi | R6 työntötanko |
| Sylinterimitat | - |
| Iskutilavuus | 2800–3700 cm3 |
| Venttiilien lukumäärä | 12 |
| Puristussuhde | 8.4:1 |
| Teho | (85–145 hv) @ ? r/min |
| Vääntömomentti | ? Nm @ ? r/min |
| Materiaali | valurauta |
| Polttoaineensyöttö- järjestelmä | 1bbl / 2bbl |
| Öljytilavuus | - |
| Sytytysjärjestys | - |
Slant Six on Chrysler-yhtymän jo vuonna 1959 esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa imu- ja pakosarjoille. Nokka-akseli on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja venttiilejä käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä.
Useimmiten varustettu yksikurkkuisella kaasuttimella, kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2 kurkkuisella versiolla. Pakosarja on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin koneen pahin kompastuskivi.
Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi.
Sisällysluettelo
Tekniset tiedot
3 eri kokoista versiota.
- 2 venttiiliä per sylinteri
- Nokka-akseli on sylinteriryhmän sivulla ja venttiileitä käytetään työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä
- 4 runkolaakeria
- vuoden 70 paikkeilla päättyi takoalakertojen aika ja siirryttiin valuakseleihin.
Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia. Mukaan mahtui myös muutaman vuoden ajan alumiininen lohko, jota ei voinut erikseen tilata, se vain päätyi joihinkin autoihin. Kokeilu jäi kuitenkin vain lyhytaikaiseksi. 170 cid -lohko on matalampi kuin 198- ja 225-lohkot, mutta muuten samanlainen. Männät ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja.
Kaasuttimet
- 1960–1971: Carter BBS one-barrel
- 1962–1972: Holley 1920 one-barrel
- 1963: Stromburg WA-3 one-barrel
- 1974–1980: Holley 1945 one-barrel
- 1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel
- 1976–1981: Carter BBD two-barrel
Viritys
Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja 3-3-2-peltipakosarjan. Kansi ollut muutoin normaali, mutta siitä puristussuhteen kasvattamiseski höylätty 0,09 tuumaa pois.
Tyyppiviat
- Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu.
- Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista.
Tyyppivikalistan perusteella ei voi verrata onko joku automalli tai -merkki toista parempi tai huonompi.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.
