Ero sivun ”Chrysler Slant-6 -moottori” versioiden välillä
(→Tekniset tiedot) |
(→Tyyppiviat) |
||
| Rivi 85: | Rivi 85: | ||
* Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu. | * Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu. | ||
* Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista. | * Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista. | ||
| + | * Öljynkierto-ongelmat | ||
Versio 28. helmikuuta 2009 kello 23.05
| Slant Six | |
|---|---|
| Automerkit ja mallit, joissa käytetty | Chrysler Dodge Plymouth |
| Käyttöaika | 1959–1991 |
| Tyyppi | R6 OHV |
| Sylinterimitat | Syl. halkaisija 86,36 mm (3,40") iskunpituus 79,38–104,78 mm (3,125–4,125") |
| Iskutilavuus | 2785–3687 cm3 |
| Venttiilien lukumäärä | 12 |
| Puristussuhde | 8,4:1 (Hyper Pak 10,5:1) |
| Teho | 63–91 kW (85–122 hv) |
| Vääntömomentti | 210–291 Nm |
| Materiaali | Sylinterikansi ? ja lohko valurautaa |
| Polttoaineensyöttö- järjestelmä | 1 bbl / 2 bbl kaasutin |
| Öljytilavuus | 3,8 l |
| Sytytysjärjestys | 1-5-3-6-2-4 |
Slant Six on Chrysler-yhtymän jo vuonna 1959 esittelemä 6-sylinterinen rivimoottori, joka on kallistettu 30 astetta sivulle, jotta saataisiin lisätilaa imu- ja pakosarjoille.
Sisällysluettelo
Yleistä
Nokka-akseli on perinteiseen tapaan sijoitettu sylinteriryhmän sivulle ja venttiilejä käytetään keinuvipujen ja työntötankojen välityksellä.
Useimmiten varustettu yksikurkkuisella kaasuttimella, kuten listasta selviää, mutta loppuvuosinaan myös 2-kurkkuisella versiolla. Pakosarja on kaikissa ollut samanlainen 6-1-tyyppinen ja imusarja on lähes samalla muotilla tehty. Tämän vuoksi sylinterien hengitys on melko epätasaista ja tämä onkin moottorin pahin kompastuskivi.
Moottori on ollut niin henkilöauto-, pick-up-, kuin myös venekäytössäkin. Siitä on valmistettu myös alumiinisella imusarjalla ja lohkolla olevia versioita, jotka tosin jäivät lyhytaikaisiksi kokeiluiksi.
Tekniset tiedot
3 eri kokoista versiota.
| Malli | Teho | Vääntö | Puristussuhde | Mallivuodet |
|---|---|---|---|---|
| 170 cid 2789 cm3 (2,8 l) Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4") Iskunpituus 79,375 mm (3,125") |
63 kW (85 hv) @ 4400 r/min | 210 Nm @ 2400 r/min | 8,2:1 | 1963 |
| 63 kW (85 hv) @ 4400 r/min | 210 Nm @ 2400 r/min | 8,5:1 | 1964–1966 | |
| 70 kW (94 hv) @ 4400 r/min | 210 Nm @ 2400 r/min | 8,5:1 | 1967–1969 | |
| 198 cid 3249 cm3 (3,2 l) Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4") Iskunpituus 92,456 mm (3,64") |
78 kW (105 hv @ 4400 r/min | 244 Nm @ 2000 r/min | 8,4:1 | 1970–1971 |
| 62 kW (84 hv) @ 4400 r/min | 217 Nm @ 2400 r/min | 8,4:1 | 1972 | |
| 60 kW (80 hv) @ 4000 r/min | 203 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1973 | |
| 60 kW (80 hv) @ 4000 r/min | 196 Nm @ 2000 r/min | 8,4:1 | 1974 | |
| 225 cid 3682 cm3 (3,7 l) Syl. halkaisija 86,36 mm (3,4") Iskunpituus 104,775 mm (4,125") |
91 kW (122 hv) @ 4000 r/min | 291 Nm @ 2800 r/min | 8,5:1 | 1960–1962 |
| 91 kW (122 hv) @ 4000 r/min | 291 Nm @ 2400 r/min | 8,2:1 | 1963 | |
| 91 kW (122 hv) @ 4000 r/min | 291 Nm @ 2400 r/min | 8,4:1 | 1964–1971 | |
| 69 kW (93 hv) @ 4000 r/min | 250 Nm @ 2000 r/min | 8,4:1 | 1972 | |
| 66 kW (88 hv) @ 4000 r/min | 250 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1973 | |
| 66 kW (88 hv) @ 3600 r/min | 244 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1974 | |
| 60 kW (80 hv) @ 3600 r/min | 230 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1975 | |
| 62 kW (84 hv) @ 3600 r/min | 230 Nm @ 1600 r/min | 8,4:1 | 1976 |
- 2 venttiiliä per sylinteri
- Nokka-akseli on sylinteriryhmän sivulla ja venttiileitä käytetään työntötankojen ja keinuvipujen välityksellä
- 4 runkolaakeria
- Kampiakseli oli takorautainen vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään valettua akselian, joka oli myös varustettu kapeammilla runko-, ja kierokangen laakerikauloilla. Samalla tehtiin myös joukko muita muutoksia mm. sylinterikanteen, polttoainetalouden parantamisohjelman myötä.
- Lohkot pääasiassa valurautaisia, ilman suurempia muutoksia. Mukaan mahtui myös muutaman vuoden ajan (1961–1963) alumiininen 225 cid -lohko, jota ei voinut erikseen tilata, se vain päätyi joihinkin autoihin. Kokeilu jäi kuitenkin vain lyhytaikaiseksi.
- 170 cid -lohko on matalampi kuin 198 ja 225 cid -lohkot, mutta muuten samanlainen. Männät ovat kaikissa samanlaiset, tosin näissä on vuosimallikohtaisia eroja.
Kaasuttimet
- 1960–1971: Carter BBS one-barrel
- 1960–1962 Hyper Pak: Carter AFB four-barrel (diilerioptio)
- 1962–1972: Holley 1920 one-barrel
- 1963: Stromburg WA-3 one-barrel
- 1974–1980: Holley 1945 one-barrel
- 1981–1987: Holley 6145 feedback one-barrel
- 1976–1981: Carter BBD two-barrel
Viritys
Moottorilla on osallistuttu myös kilpailutoimintaan. Muun muassa Chryslerin omaa Hyper Pak -muunnossarjaa hyödyntäen se kehittää lähes 200 hevosvoimaa 8000 kierroksella. Hyper Pak on sisältänyt vain viritysnokan, 4-kurkkuisen imusarjan ja kaksiosaisen valupakosarjan. Puristussuhdetta oli kasvatettu 10,5:1 pattipäämännillä. Diilerioptiona Hyper Pak oli saatavana myös katuautoihin. 170 cid moottorin teho nousi 101:tä 148:an hevosvoimaan ja 225 cid moottorin 145:tä 196:en hevosvoimaan.
Tyyppiviat
- Imu- ja pakosarjojen vuotaminen ja halkeilu.
- Epätasaiset seossuhteet sylinterien välillä, johtuen eri pituisista imusarjan kanavista.
- Öljynkierto-ongelmat
Tyyppivikalistan pituus ei myöskään kerro auton huonoudesta tai hyvyydestä.