Team McLaren Mercedes
| McLaren | |
|---|---|
| |
| Koko nimi | Team McLaren Mercedes |
| Päämaja | {{{Sijainti}}} |
| Tallipäällikkö | Ron Dennis |
| Tekninen johtaja | ei ole |
| Kilpakuljettajat | 3. Kimi Räikkönen 4. Pedro de la Rosa* *11.7.2006 alkaen Juan Pablo Montoya** **Kauden 2006 loppuun. |
| Testikuljettajat | Gary Paffett |
| Runko | McLaren MP4/21 |
| Moottori | Mercedes-Benz FO 108S |
| Renkaat | Michelin |
| Ensiesiintyminen | Monacon GP 1966 |
| Osakilpailut | 612 |
| Valmistajien maailmanmestaruudet | 8 (1974, 1984, 1985, 1988, 1989, 1990, 1991, 1998) |
| Kuljettajien maailmanmestaruudet | 11 (1974, 1976, 1984, 1985, 1986, 1988, 1989, 1990, 1991, 1998, 1999) |
| Osakilpailuvoitot | 148 |
| Paalupaikat | 124 |
| Nopeimmat kierrokset | 129 |
| Sijoitus kaudella 2006 | 2. (182 p.) |
McLaren on autourheilutalli, jonka perusti Goodwoodissa tapahtuneessa CanAm-testionnettomuudessa 2. kesäkuuta 1970 kuollut uusiseelantilainen Bruce McLaren. Talli tunnetaan erityisesti Formula 1 -tallina. McLaren International -yhtiö (nykyään McLaren Racing) perustettiin vuonna 1963, jolloin aloitettiin McLarenin ensimmäisen Formula 1 -auton rakennustyöt. Debyyttinsä auto teki Monacon Grand Prix'ssä vuonna 1966. Nykyisin McLarenin Formula 1 -tallin nimi on Team McLaren Mercedes.
McLaren on kilpaillut kolmessa eri sarjassa, joita ovat F1-sarja, IndyCar ja CanAm (Canadian -American Challenge Cup).
Sisällysluettelo
Historia
1980-luku
Nykyinen McLarenin F1-talli syntyi McLarenin tallista ja Ron Dennisin henkilökohtaisesta Project 4 -tallista vuonna 1981. Tämä aiheutti pientä sekaannusta autourheilufanien keskuudessa, sillä vuodesta 1981 kaikki McLarenin autot ovat kantaneet tyyppimerkintää "MP4/xx". Tässä tapauksessa lyhenne P4 on peräisin Project 4:stä, eikä siis ole korimallin kehitysnumero.
McLarenin historian menestyksekkäin aika sijoittuu Ron Dennisin ensimmäisille vuosille McLarenilla. John Barnard suunnitteli vallankumouksellisen MP4/1-korimallin. Se oli ensimmäinen F1-auto, jonka kori oli valmistettu kokonaan hiilikuitukomposiitista. Kokonaisuus kruunattiin TAG/Porschen turboahdetulla moottorilla ja auto oli erittäin suorituskykyinen. Taidokkaat kuljettajat Niki Lauda, Alain Prost, Keke Rosberg ja Stefan Johansson auttoivat myös tiimiä menestymään. McLaren-Porsche voitti valmistajien mestaruuden vuonna 1984 ja Lauda voitti maailmanmestaruuden. Vuonna 1985 sama toistui jälleen, valmistajien mestaruus lipui McLarenille ja Alain Prost voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Vuonna 1986 Prost voitti jälleen kuljettajien maailmanmestaruuden.
Hävittyään peräkkäisenä vuotena valmistajien mestaruuden Williams-tallille vuosina 1986 ja 1987 McLaren suostutteli Hondan tukemaan McLarenia Williamsin sijasta vuonna 1988. McLaren voitti 16:sta kisasta uskomattomat 15, joista kymmenen oli kaksoisvoittoja. Ayrton Senna voitti kuljettajien maailmanmestaruuden ensimmäisenä vuotenaan McLarenilla. Seuraavana vuonna Honda esitteli uuden 3,5-litraisen vapaastihengittävän moottorin FIA:n kiellettyä turboahdetut moottorit. McLaren voitti jälleen molemmat tittelit, joista kuljettajien mestaruus ratkesi Alain Prostin eduksi Japanissa.
1990-luku
Vuonna 1990 Ayrton Senna voitti uransa toisen maailmanmestaruuden McLaren-Hondalla. Eroa toiseksi tulleeseen Alain Prostiin oli seitsemän pistettä. McLaren voitti myös valmistajien mestaruuden. Ayrton Sennan tallikaverina ajoi Gerhard Berger.
Kaudella 1991 Ayrton Senna voitti toisen peräkkäisen ja kolmannen maailmanmestaruuden McLaren-Hondalla. McLarenin pahin vastustaja oli Williams-Renault. Eroa oli 14 pistettä. Tallin kauden päätteeksi ottama neljäs perättäinen valmistajien mestaruus oli aikansa ennätys.
Kaudella 1992 Williams ja Nigel Mansell olivat ylivoimainen vastus kaikille talleille. Ayrton Senna oli pisteissä toinen jääden huimat 52 pistettä Mansellille.
Kaudella 1993 Honda vetäytyi moottoritoimittajan roolista ja McLaren joutui tyytyään Fordin asiakasmoottoreihin Benettonin ollessa etuoikeutettu tehdastiimi. Ayrton Sennan tallikaveriksi palkattiin CART-mestari Michael Andretti. Andretti oli kuitenkin auttamattoman hidas, joten McLaren antoi hänelle potkut Italian GP:n jälkeen. Andrettin tilalle nostettiin testikuljettaja Mika Häkkinen. Tämän jälkeen McLaren ei ole ottanut F1-tulokkaita suoraan kisakuljettajakseen. Sennan päätöskisasta ottama voitto nosti McLarenin F1-historian voitokkaimmaksi talliksi yhteismäärällä 104 ohi Ferrarin.
Kaudella 1994 McLaren vaihtoi jälleen moottoritoimittajaa ranskalaiseen Peugeot'hon. Autosta ei kuitenkaan ollut mestaruuskamppailuun ja McLaren oli alamäessä. Häkkisen tallikaverina ajoi tuolloin Martin Brundle.
Kaudeksi 1995 McLaren valitsi moottoritoimittajakseen Mercedes-Benzin, joka on jatkanut tallissa tähän päivään saakka.
Vuonna 1996 McLarenilla oli muutamia mahdollisuuksia katkaista kolmatta vuotta kestänyt voitoton ajanjakso, mutta McLarenin ja Mercedeksen ensimmäistä yhteistä voittoa jouduttiin kuitenkin odottamaan kauden 1997 alkuun, jolloin edellisvuonna Häkkisen tallikaveriksi tullu David Coulthard voitti Australiassa.
Uuteen nousuun tallin siivitti mm. aerodynamiikkanero Adrian Neweyn siirtyminen tiimin palvelukseen kaudesta 1998 eteenpäin. Ensimmäinen Mercedes-aikakauden mestaruus varmistui kauden päätöksessä Suzukassa, jossa Mika Häkkinen voitti ja David Coulthard oli kolmas. Tallin meriittilistaan merkattiin myös saman vuoden tallimestaruus, joka on toistaiseksi myöskin McLarenin viimeinen valmistajien ykköstila.
Seuraavalla kaudella 1999 Häkkinen otti toisen mestaruurensa McLarenille, mutta valmistajien sarjan voitto menetettiin Suzukan-päätöskisassa Ferrarille.
McLarenin saavutukset Formula 1 -sarjassa
- Grand Prix voittoja - 145
- Formula 1 kuljettajien mestaruuksia - 11
- Formula 1 valmistajien mestaruuksia - 8
- Paalupaikkoja - 121
- Startteja - 595
Tallin suomalaisia Formula 1 -kuljettajia ovat olleet Keijo "Keke" Rosberg, Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen.
Kuljettajat
- Bruce McLaren (1966-1970)
- Dan Gurney (1968, 1970)
- Denny Hulme (1968-1974)
- Jacky Ickx (1968, 1973)
- Jo Bonnier (1968, 1970-1971)
- Basil van Rooyen (1969)
- Derek Bell (1969)
- Jack Brabham (1969)
- Vic Elford (1969)
- Andrea de Adamich (1970)
- John Surtees (1970-1971)
- Nanni Galli (1970)
- Peter Gethin (1970-1971)
- David Hobbs (1971, 1974)
- Helmut Marko (1971)
- Jackie Oliver (1971)
- Mark Donohue (1971)
- Brian Redman (1972)
- Jody Scheckter (1972-1973)
- Peter Revson (1972-1973)
- Dave Charlton (1974-1975)
- Emerson Fittipaldi (1974-1975)
- Jochen Mass (1974-1977)
- Mike Hailwood (1974)
- James Hunt (1976-1978)
- Brett Lunger (1977-1978)
- Bruno Giacomelli (1977-1978)
- Emilio de Villota (1977-1978)
- Gilles Villeneuve (1977)
- Nelson Piquet (1978)
- Patrick Tambay (1978-1979)
- Tony Trimmer (1978)
- John Watson (1979-1983, 1985)
- Alain Prost (1980, 1984-1989)
- Stephen South (1980)
- Andrea de Cesaris (1981)
- Niki Lauda (1982-1985)
- Keke Rosberg (1986)
- Stefan Johansson (1987)
- Ayrton Senna (1988-1993)
- Gerhard Berger (1990-1992)
- Michael Andretti (1993)
- Mika Häkkinen (1993-2001)
- Martin Brundle (1994)
- Philippe Alliot (1994)
- Jan Magnussen (1995)
- Mark Blundell (1995)
- Nigel Mansell (1995)
- David Coulthard (1996-2004)
- Kimi Räikkönen (2002-2006)
- Alexander Wurz (2005)
- Pedro de la Rosa (2005- )
- Juan Pablo Montoya (2005-2006)
- Fernando Alonso (2007- )
Suomalaisten saavutukset McLaren-tallissa
Keijo "Keke" Rosberg
- Kaudet: 1986
- Kilpailuja: 16
- Voittoja: 0
- Paalupaikkoja: 1
- Pisteitä: 22
Mika Häkkinen
- Kaudet: 1993–2001
- Kilpailuja: 131
- Voittoja: 20
- Paalupaikkoja: 26
- Pisteitä: 407
- Kaksi maailmanmestaruutta: 1998 ja 1999
Kimi Räikkönen
- Kaudet: 2002–2006
- Kilpailuja: 89
- Voittoja: 9
- Paalupaikkoja 8
- Pisteitä: 290
Linkit
Lähde
- Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Team_McLaren-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
![208px]Team McLaren Mercedes](/images/e/e7/Team_McLaren_Mercedes_logo.png)