Muokataan sivua Aurelio Lampredi

[[Tiedosto:Lampredi.png|250px|thumb|Aurelio Lampredi vuoden 1960 paikkeilla.]]
'''Aurelio Lampredi''' (16. kesäkuuta 1917 &ndash; 1. kesäkuuta 1989)<ref>[http://www.modelfoxbrianza.it/Progettisti.htm Progettisti in Ferrari]</ref> oli italialainen autojen ja lentokonemoottoreiden insinööri.

Hän syntyi Livornossa ja aloitti uransa [[Piaggio]]lla, Vespa-skoottereiden valmistajalla, mutta siirtyi nopeasti isompien moottoreiden pariin. Hän työskenteli [[Isotta-Fraschini]]lla ennen 2. Maailman sotaa ja sitten liittyi Reggianelle suunnittelemaan lentokonemoottoreita.

Lampredin maine vei hänet [[Ferrari]]lle vuonna [[1946]]. Hän lopetti siellä väliaikaisesti mennäkseen takaisin Isotta Fraschinille in maaliskuussa [[1947]], mutta palasi Ferrarille vuoden [[1948]] alussa, jossa hän suunnitteli ison 3,3-, 4,1- ja 4,5-litraiset [[V12]]-moottorisarjan ("Ferrari Lampredi -moottori"), jotka nähtiin ensimmäistä kertaa käytössä 1950-luvulla [[Ferrari 275 S|275 S]], [[Ferrari 375 F1|275 F1, 340 F1 ja 375 F1]] -kilpa-autoissa. Lampredin moottoreita käytettiin isona [[Vapaastihengittävä moottori|vapaastihengittävänä]] vaihtoehtona pikkuruisen [[Gioacchino Colombo]]n suunnitteleman V12-moottorin sijasta, jota käytettiin useissa Ferrarin autoissa siihen asti. Erityisesti sen jälkeen kun Colombon [[Mekaaninen ahdin|Supercharged]]-moottori epäonnistui [[Formula 1]]:ssä, Lampredin suunnitelma alkoi saada suosiota yhtiössä. Lampredi valvoi Ferrarin kilpailutoimintaa sen ensimmäisinä menestysvuosina 1952 ja 1953.

Vuonna [[1951]] [[Enzo Ferrari]] näki hyvän mahdollisuuden tehdä kilpailukykyinen auto [[Formula 2]] -kilpailuun. Ja Formula 1:n säännöt mahdollistivat sen että Formula 2 -auto voisi kilpailla myös Formula 1 -kilpailuissa kahden vuoden ajan, kunnes uudet moottorisäännöt tulivat voimaan vuonna [[1954]] <ref>[https://www.f1technical.net/f1db/cars/67/ferrari-500 Ferrari 500, F1technical]</ref>. Joten hän ehdotti Lampredille, että hän suunnittelisi nelisylinterisen kilpamoottorin. Tämä Lampredin 4-sylinterinen [[Twincam]] osottautui todella menestykselliseksi Formula 2- ja Formula 1 -sarjoissa sekä kilpaurheiluautoissa <ref>[http://myautoworld.com/ferrari/cars/history/1950s/53-monza/53-monza.html myAutoWorld - Ferrari history]</ref>.

Lampredin työt Ferrarilla päättyivät lopullisesti vuonna [[1955]], kun Ferrari osti [[Lancia]]n kilpailutiimin ja nimitti moottorisuunnittelijaksi kuuluisan [[Vittorio Jano]]n, joka oli ennen [[Alfa Romeo]]lla. Vaikkakin Lampredin moottorisuunnitelmat elivät vielä Ferrarin katuautoissa, Janon [[V6]]- ja V12-moottorit korvasivat nopeasti Lampredin ison V12-moottorin kilpailukäytössä.

Ferrarin jälkeen Lampredi meni [[Fiat]]ille, jossa hän valvoi yhtiön moottoreiden kehitystä vuoteen [[1977]] asti. Se oli Fiatilla, jossa hän suunnitteli kuuluisat [[Fiat TC -moottori|Fiat TC]]- ja [[SOHC]]-moottorit, jotka tuottivat liike-energiaa useimmille Fiat- ja Lancia-autoille yli 32 vuoden ajan. Hänestä tehtiin myös Fiatin [[Abarth]]-tehtaan kilpailutiimin johtaja vuosiksi [[1973]]&ndash;[[1982]].

Hän oli vastuussa moottorin suunnittelusta, joka mahdollisti Fiatin siirtyä myös Brasilian markkinoille vuonna [[1976]], [[Fiat Fiasa -moottori|FIASA]]-moottori (akronyymi portugaliksi "'''Fi'''at '''A'''utomóveis '''S.A'''). Tämä moottori asennettiin [[Fiat 147]] -malliin, Brasilian versio [[Fiat 127]]:sta. Fiat 147 oli maan ensimmäinen auto, jossa oli poikittain asennettu ja hihnavälityksinen yläpuolisella nokka-akselilla varustettu moottori. Se oli myös ensimmäinen moottori, jota valmistettiin suurissa määrin toimimaan myös etanolilla, kun sellainen versio tuli saataville Fiat 147 -mallissa vuonna [[1979]]. FIASA-moottoria valmistettin jatkuvin muutoksin vuoteen [[2001]] asti (25 vuotta), jolloin sen korvasi uusi [[FIRE]]-moottori.

Lampredi kuoli Livornossa vuonna [[1989]].

== Lähteet ==
{{EngWikipedia|Aurelio_Lampredi}}
<references/>

[[Luokka:Italia]]