Ero sivun ”Adler” versioiden välillä
(→Suomessa) |
|||
| (31 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | { | + | {|align=left border=1 cellpadding=4 cellspacing=0 style="float:right; margin-left: 0.5em; margin-bottom: 0.5em; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align: left; font-size: 90%; width: 260px; clear: both;" |
| − | + | |- | |
| − | + | !style="background: #DCDCDC; font-size: larger; text-align: center;" colspan=2|Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG | |
| − | + | |- | |
| − | + | !style="text-align: center;" colspan=2|[[Tiedosto:Adler emblem 2.jpg|250px]] | |
| − | + | |- bgcolor=#F9F9F9 | |
| − | + | |width="40%"|'''Yrityksen perustusmaa'''||Frankfurt am Main, {{Lippu|Saksa}} Saksa | |
| − | + | |- | |
| − | + | |'''Tuotannon aloitus'''||1880, polkupyörävalmistaja Heinrich Kleyer GmbH, moottoriajoneuvojen valmistus alloitetaan v. 1889. | |
| − | + | |- bgcolor="#f9f9f9" class="hiddenStructure{{{kohtalo}}}" | |
| + | |'''Nykytila'''||Autojen valmistus lopetetaan v. 1940. Nykyisin pörssinoteerattu ADLER Real Estate AG -kiinteistösijoitusyhtiö | ||
| + | |} | ||
| + | [[Tiedosto:Adler logo 1.gif|left|150px]] | ||
| + | '''Adler''' oli Saksan Frankfurt am Mainissa sijainneen ''Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG'' -yhtiön tuotemerkki, jonka alla valmistettiin polkupyöriä, [[Auto|autoja]], moottoripyöriä ja vuoteen 1992 saakka myös konttori- ja toimistokoneita. | ||
| − | ''' | + | == Historia == |
| + | Vuonna 1880 hesseniläinen [[Heinrich Kleyer]] perusti, Adler-nimisten polkupyörien valmistamista varten, Frankfurt am Mainin kaupunkiin ''Heinrich Kleyer GmbH'' -nimisen yhtiön. Vuonna 1889 yhtiö muutti kaupungin sisällä tilavammalle alueelle ja hankki omistukseensa 18 000 m<sup>2</sup>:n tontin, jolle nousi 600 henkilöä työllistävä tehdas. Samaan aikaan yhtiö aloitti polkupyörien valmistuksen ohessa myös [[Kolmipyörä|kolmipyörien]] ja kevyiden [[Voiturette|voiturette]] -autojen valmistuksen. Näiden voimanlähteenä käytettiin lisenssivalmisteista [[De Dion-Bouton]] -moottoria. Liiketoiminnan kasvaessa yhtiö muutti vuosien 1895-1896 vaihteessa toimintansa osakeyhtiömuotoon ja sen nimeksi tuli ''Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG''. Vuonna 1898 yhtiö aloitti kirjoituskoneiden valmistuksen. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1901 tuotantovalikoima laajeni De-Dion -moottorisilla, kaksipyöräisillä moottoripyörillä. Vuonna 1902 saksalainen toimittaja ja kirjailija Otto Julius Bierbaum suoritti Adler 8 PS -autolla matkan Italiaan ja tästä eeppisestä matkastaan hän kirjoitti kirjan nimeltä ''Eine empfindsame Reise im Automobil''. Vuonna 1903 Adlerin palkkalistoille pestattiin itävaltalainen insinööri [[Edmund Rumpler]], joka kehitti yhtiölle oman moottorin. Rumpler tuli myöhemmin tunnetuksi ilmailun uranuurtajana sekä lentokoneiden valmistajana, mutta hän ehti paneutua myös maakulkuneuvojen kehittämiseen. Adler oli ensimmäinen saksalainen autojen valmistaja, joka liitti moottorin ja vaihteiston toistensa yhteydessä olevaksi paketiksi, tämä tapahtui vuonna 1905. Yhtiössä keskityttiin nyt enemmän autojen valmistukseen ja moottoripyörien valmistus lopetettiin vuonna 1907, ne palasivat tuotantoon vasta II maailmansodan päätyttyä. Vuoden 1909 Kansainvälisessä Ilmailunäyttelyssä yhtiöllä oli esillä lentokonemoottorin prototyyppi. Vuosien 1910 ja 1912 välisenä aikana yhtiölle valmistui Frankfurt am Mainiin tuotantolaitos, joka on pystyssä tänäkin päivänä. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Adlerwerke Kleyerstrasse Frankfurt am Main.JPG|right|thumb|250px|Entiset Adler-tehtaat]] | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1914 20 prosenttia Saksassa liikenteeseen lasketuista henkilöautoista oli Adlerin valmistamia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä lamasta ja Weimarin tasavallan kaoottisesta tilanteesta huolimatta, neljä vuotta sodan päättymisen jälkeen Adlerilla on palkkalistoillaan n. 10 000 henkilöä ja sivutoimipisteitä kymmenessä eri kaupungissa. Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahdus on monille yhtiöille tuhoisa ja Adlerinkin työvoiman tarve kutistuu vuonna 1930 3000 henkilöön, josta se taas kasvaa II maailmansodan alkuun mennessä 7000 henkilöön. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1926 esiteltiin [[Rivi-6|kuusisylinterisellä]] [[Rivimoottori|rivimoottorilla]] varustettu malli [[Adler Standard 6]]. Kyseinen malli oli ensimmäinen saksalainen henkilöauto, joka oli varustettu [[Alfred Teves|ATE:n]] [[Lockheed]]-lisensillä valmistamilla hydraulisilla jarruilla. Teräspellistä prässätyn korinsa ansiosta ''Standard 6'' oli aikakautensa moderneimpia eurooppalaisia autoja ja se vastasi näin amerikkalaisten autojen antamaan haasteeseen. Adler valmisti tätä mallia vuoteen 1934 saakka, kaikkiaan n. 30 000 kappaletta. Samalle alustalle valmistettiin vuonna 1928 [[Rivi-8|kahdeksansylinterisellä]] rivimoottorilla varustettu [[Adler Standard 8|Standard 8]] ja vuonna 1929 pienempi [[Rivi-4|nelisylinterinen]] [[Adler Favorit|''Favorit'']]. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1930 yhtiön johdon neuvonantajaksi tuli saksalaisen ''Bauhaus''-arkkitehtuurikoulukunnan luoja Walter Gropius, joka uusien korimuotojen lisäksi suunnitteli yhtiölle myös uuden tunnuksen. Nämä Gropiuksen suunnittelemalla korilla varustetut Standard-mallit tunnetaan nimellä ''Kubuslimousine'' (Kubus = kuutio). 1930-luvun ensimmäisellä puoliskolla Adler on [[Opel]]in ja [[Auto Union]]in jälkeen Saksan henkilöautojen myyntitilaston kolmannella sijalla, vuonna 1936 [[Mercedes-Benz]] kiilasi ohi ja pudotti Adlerin neljänneksi. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Adler keulakoriste 1908.jpg|right|thumb|250px|Adler-keulakoriste 1908]] | ||
| − | == | + | [[Röhr Auto|Röhr Auto AG:n]] jouduttua konkurssiin vuonna 1930, sen perustaja [[Hans Gustav Röhr]] siirtyi Adlerille, jossa hän työskenteli pääsuunnittelijana vuodesta 1931 vuoden 1935 loppuun. Hänen käsialaansa on vuonna 1932 esitelty keskikokoluokan [[Adler Trumpf]], jossa on aikaudelleen epätyypillisinä ominaisuuksina kaikkien neljän pyörän [[Jousitus#Jousitustyypit|erillistuenta]] ja [[Etuveto|etuveto]]. Etuvedon vaatimat Tracta-etunivelet suunnitteli Grégoire. Tätä seurasi vuonna 1934, 1,0-litran [[Iskutilavuus|iskutilavuuksisella]] moottorilla varustettu, etuvetoinen pikkuauto [[Adler Trumpf-Junior 1 E|Adler Trumpf Junior]], joka nousi suureen suosioon. Vuoteen 1939 mennessä sitä valmistettiin yli 100 000 kappaletta. Kaikkiaan Adlerwerke valmisti noin 210 000 autoa, joten Trumpf Juniorin osuus yhtiön kokonaistuotannosta on huomattava. |
| + | |||
| + | Marraskuussa 1935 Adlerin pääsuunnittelijaksi palkattiin [[Steyr|Steyr Daimler Puch]] -yhtiössä aiemmin toiminut insinööri [[Karl Jenschke]], jonka käsialaa on virtaviivainen [[Adler 2,5 Liter]] eli ''Autobahn-Adler''. | ||
| + | |||
| + | Kun liittoutuneiden ilmavoimat maaliskuun 22. päivänä vuonna 1944 pommittivat Frankfurt am Mainin vanhan keskustan maan tasalle, myös Adlerin tehtaat kärsivät niin suuria vahinkoja, että [[Sd.Kfz. 10]] ja [[Sd.Kfz. 11|-11]] -puolitelavaunujen ja moottoreiden tuotanto jouduttiin keskeyttämään. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Adler Standard 6 keulakoriste.jpg|right|thumb|250px|Adler Standard 6:n keulakoriste.]] | ||
| + | |||
| + | Toisen maailmansodan päätyttyä amerikkalaiset miehitysjoukot ottivat tehtaan haltuunsa ja sallivat ainoastaan pienimuotoisen ajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminnan sekä kirjoituskoneiden valmistuksen. Yhtiössä eläteltiin toiveita mahdollisesta autojen valmistuksen uudelleenkäynnistämisestä, mutta nämä toiveet lopahtivat, kun yhtiön pääjohtaja Ernst Hagemeier vapautui vankeudesta vuonna 1948 ja ilmoitti, että yhtiöllä ei ole lupaa valmistaa autoja. Polkupyörien ja konttorikoneiden valmistuksen lisäksi Adlerin sallittiin valmistaa kaksipyöräisiä moottoriajoneuvoja, ts. mopoja ja moottoripyöriä sekä työstökoneita. Vuonna 1949 Adler tuli markkinoille uudella omalla moottoripyörällään ja 1950-luvulla yhtiö tuli tunnetuksi hyvälaatuisista ja urheilullisista moottoripyöristään. Huippumallina Adlerilla oli 18 hv:n kaksitahtimoottorilla varustettu MB 250 S (Sportversion). Elintason noustessa ja ostajien siirtyessä moottoripyörien käytöstä autoon, yhtiö toi vuonna 1955 markkinoille 100 cm³:n moottorilla varustetun ''Motorroller''-kaksipyörän eli skooterin, jonka ajateltu kohderyhmä oli kaupunkilaisnuoret. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1957 nürnbergiläinen teollisuusmies Max Grundig osti hallintaansa englantilaisen Triumph-moottoripyörämerkin saksalaisen tytäryhtiön Triumph-Werke Nürnbergin (TWN), samoin valtaosan Adler-yhtiöstä ja muodosti näistä konttorikoneiden valmistukseen erikoistuneen Triumph-Adler -yhtiön. Tämä tarkoitti lopullista päätöstä Adlerwerken moottoriajoneuvojen valmistukselle. | ||
| + | |||
| + | == Ajoneuvotuotanto == | ||
| + | === Henkilöautot === | ||
| + | |||
| + | {| class="wikitable" | ||
| + | ! Malli !! Valmistusaika !! Moottori !! Iskutilavuus !! Teho !! Huippunopeus | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | Vis-à-Vis || 1900–1903 || 1 syl. || 400 cm³ || 2,6 kW (3,5 hv) || 30 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 4,5 PS || 1900–1903 || 1 syl. || 510 cm³ || 3,3 kW (4,5 hv) || 35 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 8 PS || 1901–1903 || 1 syl. || 865 cm³ || 5,9 kW (8 hv) || 40 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 24/28 PS || 1904–1905 || R4 || 4016 cm³ || 20,6 kW (28 hv) || 65 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 8/12 (8/14) PS || 1904–1906 || R2 || 2008 cm³ || 8,8–10,3 kW (12–14 hv) || 50 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 4/8 PS || 1906–1907 || V2 || 1032 cm³ || 5,9 kW (8 hv) || 55 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 5/9 PS || 1907–1909 || R2 || 1134 cm³ || 6,6 kW (9 hv) || 60 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 8/15 PS || 1907–1910 || R4 || 2011 cm³ || 11 kW (15 hv) || 55 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 11/18 PS || 1907–1910 || R4 || 2799 cm³ || 13,2 kW (18 hv) || 55 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 23/50 PS || 1909–1912 || R4 || 5800 cm³ || 42,6 kW (58 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 19/45 PS || 1909–1912 || R4 || 4840 cm³ || 35 kW (48 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 13/30 PS || 1909–1912 || R4 || 3180 cm³ || 25,7 kW (35 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 10/28 PS || 1909–1912 || R4 || 2612 cm³ || 22 kW (30 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | K 7/15 PS || 1910–1913 || R4 || 1768 cm³ || 11 kW (15 hv) || 60 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | KL 7/17 PS || 1910–1913 || R4 || 1768 cm³ || 12 kW (17 hv) || 60 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 30/70 PS || 1911–1914 || R4 || 7853 cm³ || 51 kW (70 hv) || 115 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 35/80 PS || 1911–1914 || R4 || 9081 cm³ || 62,5 kW (85 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | K 5/13 PS || 1911–1920 || R4 || 1292 cm³ || 9,6–10,3 kW (13–14 hv) || 55 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 20/50 PS || 1912–1914 || R4 || 5229 cm³ || 40 kW (55 hv) || 105 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 15/40 PS || 1913–1914 || R4 || 3866 cm³ || 33 kW (45 hv) || 90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 9/24 PS || 1913–1914 || R4 || 2313 cm³ || 17,6 kW (24 hv) || 70 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 25/55 PS || 1913–1914 || R4 || 6457 cm³ || 44 kW (60 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | KL 6/16 PS || 1913–1920 || R4 || 1551 cm³ || 11,8 kW (16 hv) || 60 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 12/30 PS || 1914 || R4 || 3115 cm³ || 25,7 kW (35 hv) || | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 9/24 (9/30) PS || 1921–1924 || R4 || 2298 cm³ || 17,6–22 kW (24–30 hv) || 65–75 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 12/34 (12/40) PS || 1921–1924 || R4 || 3115 cm³ || 25–29 kW (34–40 hv) || 85 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 18/60 PS || 1921–1924 || R4 || 4712 cm³ || 44 kW (60 hv) || 100 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 6/22 PS || 1922–1923 || R4 || 1550 cm³ || 16 kW (22 hv) || 75 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 10/50 PS || 1925–1927 || R6 || 2580 cm³ || 37 kW (50 hv) || 90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 18/80 PS || 1925–1927 || R6 || 4704 cm³ || 59 kW (80 hv) || 100 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | 6/25 PS || 1925–1928 || R4 || 1550 cm³ || 18 kW (25 hv) || 80 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Standard 6|Standard 6]] || 1927–1928 || R6 || 2540 cm³ || 33 kW (45 hv) || 85–90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Standard 8|Standard 8]] || 1928–1933 || R8 || 3887 cm³ || 51–59 kW (70–80 hv) || 100–105 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Standard 6|Standard 6 A/S]] || 1928–1934 || R6 || 2916 cm³ || 37 kW (50 hv) || 85–90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Favorit|Favorit]] || 1929–1933 || R4 || 1943 cm³ || 25,7 kW (35 hv) || 80 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Primus|Primus 1,5 A]] || 1932–1934 || R4 || 1504 cm³ || 23,5–24,2 kW (32–33 hv) || 90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Trumpf|Trumpf 1,5 AV]] || 1932–1934 || R4 || 1504 cm³ || 23,5–24,2 kW (32–33 hv) || 95 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Favorit|Favorit 2U]] || 1933–1934 || R4 || 1943 cm³ || 29 kW (40 hv) || 90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Standard 6|Standard 6 3U]] || 1933–1934 || R6 || 2916 cm³ || 44 kW (60 hv) || 100 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Standard 8|Achtzylinder]] || 1933–1934 || R8 || 3887 cm³ || 59 kW (80 hv) || 105 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Trumpf|Trumpf Sport]] || 1933–1935 || R4 || 1645 cm³ || 34,5 kW (47 hv) || 115 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Primus|Primus 1,7 A]] || 1933–1936 || R4 || 1645 cm³ || 28 kW (38 hv) || 95 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Trumpf|Trumpf 1,7 AV]] || 1933–1936 || R4 || 1645 cm³ || 28 kW (38 hv) || 100 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Diplomat|Diplomat]] || 1934–1938 || R6 || 2916 cm³ || 44–48 kW (60–65 hv) || 100–105 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Trumpf Junior|Trumpf Junior 1G/E]] || 1934–1941 || R4 || 995 cm³ || 18,4 kW (25 hv) || 90 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Trumpf Junior|Trumpf Junior Sport]] || 1935–1937 || R4 || 995 cm³ || 20,6 kW (28 hv) || 110 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Trumpf|Trumpf 1,7 EV]] || 1936–1938 || R4 || 1645 cm³ || 28 kW (38 hv) || 102 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler Primus|Primus 1,7 E]] || 1937–1938 || R4 || 1645 cm³ || 28 kW (38 hv) || 100 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler 2,5 Liter|2,5 Liter]] || 1937–1940 || R6 || 2494 cm³ || 42,6 kW (58 hv) || 125 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler 2,5 Liter|2,5 Liter Sport]] || 1938–1939 || R6 || 2494 cm³ || 59 kW (80 hv) || 150 km/h | ||
| + | |- align=center | ||
| + | | [[Adler 2 Liter|2 Liter]] || 1938–1940 || R4 || 1910 cm³ || 33 kW (45 hv) || 110 km/h | ||
| + | |} | ||
| − | + | === Kuvagalleria === | |
| + | <gallery widths=200> | ||
| + | Kuva:Adler-vm-1903.jpg|Adler vuosimalli 1903 | ||
| + | Tiedosto:Adler 5-11 PS Doppelphaeton 1910.jpg|Adler 5/11 PS Doppelphaeton 1910 | ||
| + | Kuva:Adler-Trumph-Junior-vm-1938.jpg|Adler Trumph Junior 1934-1940 | ||
| + | Tiedosto:Adler 2 Liter Cabriolet 1939.jpg|Adler 2 Liter 1939 | ||
| + | Tiedosto:Adler-2-5-liter-cabriolet-1.jpg|Adler 2,5 Liter Cabriolet 1937–1939 | ||
| + | Tiedosto:Adler 2,5 Liter Limousine.jpg|Adler 2,5 Liter Limousine | ||
| + | </gallery> | ||
| − | == | + | == Suomessa == |
| + | Vuonna 1928 (31.12.1928) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 30 Adler henkilöautoa <ref>Tekniikan Maailma 10/1985, s. 33</ref>. | ||
| + | Vuonna 1938 (31.12.1938) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 104 Adler henkilöautoa <ref>Tekniikan Maailma 12/1985, s. 61</ref>. | ||
| − | + | Adlerilla oli Suomessa vuosien varrella monta eri maahantuojaa, mm. EKO-Auto Oy, joka oli [[Korpivaara]]n tytäryhtiö. <ref>Mobilisti Senior 1/2010</ref> | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | == Lähteet == | |
| − | + | * http://www.cartype.com/pages/111/adler | |
| − | + | * [http://www.triumph-adler.com/C125713A00471CCE/direct/history-of-adler History of Adler] | |
| − | + | * [http://gutenberg.spiegel.de/buch/5018/6 Spiegel On-line / Otto Julius Bierbaum: Eine empfindsame Reise im Automobil] | |
| + | * [http://www.motor-klassik.de/szene/adler-standard-6-und-8-von-walter-gropius-verkannte-genies-1104711.html Adler Standard 6 und 8 von Walter Gropius - Verkannte Genies] | ||
| + | <references/> | ||
| − | + | ==Aiheesta muualla== | |
| − | + | [http://www.youtube.com/watch?v=BQi2hY5eTw8&list=PL39A5DDC937A5E77C Adler auto- ja mp-videoita] | |
| − | |||
| − | + | {{Saksalaiset automerkit}} | |
| − | + | {{Saksalaiset automerkit 1919-1945}} | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | {{ | ||
| + | [[Luokka:Saksa]] | ||
[[Luokka:Adler]] | [[Luokka:Adler]] | ||
Nykyinen versio 16. elokuuta 2025 kello 13.14
Adler oli Saksan Frankfurt am Mainissa sijainneen Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG -yhtiön tuotemerkki, jonka alla valmistettiin polkupyöriä, autoja, moottoripyöriä ja vuoteen 1992 saakka myös konttori- ja toimistokoneita.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa]
Vuonna 1880 hesseniläinen Heinrich Kleyer perusti, Adler-nimisten polkupyörien valmistamista varten, Frankfurt am Mainin kaupunkiin Heinrich Kleyer GmbH -nimisen yhtiön. Vuonna 1889 yhtiö muutti kaupungin sisällä tilavammalle alueelle ja hankki omistukseensa 18 000 m2:n tontin, jolle nousi 600 henkilöä työllistävä tehdas. Samaan aikaan yhtiö aloitti polkupyörien valmistuksen ohessa myös kolmipyörien ja kevyiden voiturette -autojen valmistuksen. Näiden voimanlähteenä käytettiin lisenssivalmisteista De Dion-Bouton -moottoria. Liiketoiminnan kasvaessa yhtiö muutti vuosien 1895-1896 vaihteessa toimintansa osakeyhtiömuotoon ja sen nimeksi tuli Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG. Vuonna 1898 yhtiö aloitti kirjoituskoneiden valmistuksen.
Vuonna 1901 tuotantovalikoima laajeni De-Dion -moottorisilla, kaksipyöräisillä moottoripyörillä. Vuonna 1902 saksalainen toimittaja ja kirjailija Otto Julius Bierbaum suoritti Adler 8 PS -autolla matkan Italiaan ja tästä eeppisestä matkastaan hän kirjoitti kirjan nimeltä Eine empfindsame Reise im Automobil. Vuonna 1903 Adlerin palkkalistoille pestattiin itävaltalainen insinööri Edmund Rumpler, joka kehitti yhtiölle oman moottorin. Rumpler tuli myöhemmin tunnetuksi ilmailun uranuurtajana sekä lentokoneiden valmistajana, mutta hän ehti paneutua myös maakulkuneuvojen kehittämiseen. Adler oli ensimmäinen saksalainen autojen valmistaja, joka liitti moottorin ja vaihteiston toistensa yhteydessä olevaksi paketiksi, tämä tapahtui vuonna 1905. Yhtiössä keskityttiin nyt enemmän autojen valmistukseen ja moottoripyörien valmistus lopetettiin vuonna 1907, ne palasivat tuotantoon vasta II maailmansodan päätyttyä. Vuoden 1909 Kansainvälisessä Ilmailunäyttelyssä yhtiöllä oli esillä lentokonemoottorin prototyyppi. Vuosien 1910 ja 1912 välisenä aikana yhtiölle valmistui Frankfurt am Mainiin tuotantolaitos, joka on pystyssä tänäkin päivänä.
Vuonna 1914 20 prosenttia Saksassa liikenteeseen lasketuista henkilöautoista oli Adlerin valmistamia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä lamasta ja Weimarin tasavallan kaoottisesta tilanteesta huolimatta, neljä vuotta sodan päättymisen jälkeen Adlerilla on palkkalistoillaan n. 10 000 henkilöä ja sivutoimipisteitä kymmenessä eri kaupungissa. Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahdus on monille yhtiöille tuhoisa ja Adlerinkin työvoiman tarve kutistuu vuonna 1930 3000 henkilöön, josta se taas kasvaa II maailmansodan alkuun mennessä 7000 henkilöön.
Vuonna 1926 esiteltiin kuusisylinterisellä rivimoottorilla varustettu malli Adler Standard 6. Kyseinen malli oli ensimmäinen saksalainen henkilöauto, joka oli varustettu ATE:n Lockheed-lisensillä valmistamilla hydraulisilla jarruilla. Teräspellistä prässätyn korinsa ansiosta Standard 6 oli aikakautensa moderneimpia eurooppalaisia autoja ja se vastasi näin amerikkalaisten autojen antamaan haasteeseen. Adler valmisti tätä mallia vuoteen 1934 saakka, kaikkiaan n. 30 000 kappaletta. Samalle alustalle valmistettiin vuonna 1928 kahdeksansylinterisellä rivimoottorilla varustettu Standard 8 ja vuonna 1929 pienempi nelisylinterinen Favorit.
Vuonna 1930 yhtiön johdon neuvonantajaksi tuli saksalaisen Bauhaus-arkkitehtuurikoulukunnan luoja Walter Gropius, joka uusien korimuotojen lisäksi suunnitteli yhtiölle myös uuden tunnuksen. Nämä Gropiuksen suunnittelemalla korilla varustetut Standard-mallit tunnetaan nimellä Kubuslimousine (Kubus = kuutio). 1930-luvun ensimmäisellä puoliskolla Adler on Opelin ja Auto Unionin jälkeen Saksan henkilöautojen myyntitilaston kolmannella sijalla, vuonna 1936 Mercedes-Benz kiilasi ohi ja pudotti Adlerin neljänneksi.
Röhr Auto AG:n jouduttua konkurssiin vuonna 1930, sen perustaja Hans Gustav Röhr siirtyi Adlerille, jossa hän työskenteli pääsuunnittelijana vuodesta 1931 vuoden 1935 loppuun. Hänen käsialaansa on vuonna 1932 esitelty keskikokoluokan Adler Trumpf, jossa on aikaudelleen epätyypillisinä ominaisuuksina kaikkien neljän pyörän erillistuenta ja etuveto. Etuvedon vaatimat Tracta-etunivelet suunnitteli Grégoire. Tätä seurasi vuonna 1934, 1,0-litran iskutilavuuksisella moottorilla varustettu, etuvetoinen pikkuauto Adler Trumpf Junior, joka nousi suureen suosioon. Vuoteen 1939 mennessä sitä valmistettiin yli 100 000 kappaletta. Kaikkiaan Adlerwerke valmisti noin 210 000 autoa, joten Trumpf Juniorin osuus yhtiön kokonaistuotannosta on huomattava.
Marraskuussa 1935 Adlerin pääsuunnittelijaksi palkattiin Steyr Daimler Puch -yhtiössä aiemmin toiminut insinööri Karl Jenschke, jonka käsialaa on virtaviivainen Adler 2,5 Liter eli Autobahn-Adler.
Kun liittoutuneiden ilmavoimat maaliskuun 22. päivänä vuonna 1944 pommittivat Frankfurt am Mainin vanhan keskustan maan tasalle, myös Adlerin tehtaat kärsivät niin suuria vahinkoja, että Sd.Kfz. 10 ja -11 -puolitelavaunujen ja moottoreiden tuotanto jouduttiin keskeyttämään.
Toisen maailmansodan päätyttyä amerikkalaiset miehitysjoukot ottivat tehtaan haltuunsa ja sallivat ainoastaan pienimuotoisen ajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminnan sekä kirjoituskoneiden valmistuksen. Yhtiössä eläteltiin toiveita mahdollisesta autojen valmistuksen uudelleenkäynnistämisestä, mutta nämä toiveet lopahtivat, kun yhtiön pääjohtaja Ernst Hagemeier vapautui vankeudesta vuonna 1948 ja ilmoitti, että yhtiöllä ei ole lupaa valmistaa autoja. Polkupyörien ja konttorikoneiden valmistuksen lisäksi Adlerin sallittiin valmistaa kaksipyöräisiä moottoriajoneuvoja, ts. mopoja ja moottoripyöriä sekä työstökoneita. Vuonna 1949 Adler tuli markkinoille uudella omalla moottoripyörällään ja 1950-luvulla yhtiö tuli tunnetuksi hyvälaatuisista ja urheilullisista moottoripyöristään. Huippumallina Adlerilla oli 18 hv:n kaksitahtimoottorilla varustettu MB 250 S (Sportversion). Elintason noustessa ja ostajien siirtyessä moottoripyörien käytöstä autoon, yhtiö toi vuonna 1955 markkinoille 100 cm³:n moottorilla varustetun Motorroller-kaksipyörän eli skooterin, jonka ajateltu kohderyhmä oli kaupunkilaisnuoret.
Vuonna 1957 nürnbergiläinen teollisuusmies Max Grundig osti hallintaansa englantilaisen Triumph-moottoripyörämerkin saksalaisen tytäryhtiön Triumph-Werke Nürnbergin (TWN), samoin valtaosan Adler-yhtiöstä ja muodosti näistä konttorikoneiden valmistukseen erikoistuneen Triumph-Adler -yhtiön. Tämä tarkoitti lopullista päätöstä Adlerwerken moottoriajoneuvojen valmistukselle.
Ajoneuvotuotanto[muokkaa]
Henkilöautot[muokkaa]
| Malli | Valmistusaika | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Huippunopeus |
|---|---|---|---|---|---|
| Vis-à-Vis | 1900–1903 | 1 syl. | 400 cm³ | 2,6 kW (3,5 hv) | 30 km/h |
| 4,5 PS | 1900–1903 | 1 syl. | 510 cm³ | 3,3 kW (4,5 hv) | 35 km/h |
| 8 PS | 1901–1903 | 1 syl. | 865 cm³ | 5,9 kW (8 hv) | 40 km/h |
| 24/28 PS | 1904–1905 | R4 | 4016 cm³ | 20,6 kW (28 hv) | 65 km/h |
| 8/12 (8/14) PS | 1904–1906 | R2 | 2008 cm³ | 8,8–10,3 kW (12–14 hv) | 50 km/h |
| 4/8 PS | 1906–1907 | V2 | 1032 cm³ | 5,9 kW (8 hv) | 55 km/h |
| 5/9 PS | 1907–1909 | R2 | 1134 cm³ | 6,6 kW (9 hv) | 60 km/h |
| 8/15 PS | 1907–1910 | R4 | 2011 cm³ | 11 kW (15 hv) | 55 km/h |
| 11/18 PS | 1907–1910 | R4 | 2799 cm³ | 13,2 kW (18 hv) | 55 km/h |
| 23/50 PS | 1909–1912 | R4 | 5800 cm³ | 42,6 kW (58 hv) | |
| 19/45 PS | 1909–1912 | R4 | 4840 cm³ | 35 kW (48 hv) | |
| 13/30 PS | 1909–1912 | R4 | 3180 cm³ | 25,7 kW (35 hv) | |
| 10/28 PS | 1909–1912 | R4 | 2612 cm³ | 22 kW (30 hv) | |
| K 7/15 PS | 1910–1913 | R4 | 1768 cm³ | 11 kW (15 hv) | 60 km/h |
| KL 7/17 PS | 1910–1913 | R4 | 1768 cm³ | 12 kW (17 hv) | 60 km/h |
| 30/70 PS | 1911–1914 | R4 | 7853 cm³ | 51 kW (70 hv) | 115 km/h |
| 35/80 PS | 1911–1914 | R4 | 9081 cm³ | 62,5 kW (85 hv) | |
| K 5/13 PS | 1911–1920 | R4 | 1292 cm³ | 9,6–10,3 kW (13–14 hv) | 55 km/h |
| 20/50 PS | 1912–1914 | R4 | 5229 cm³ | 40 kW (55 hv) | 105 km/h |
| 15/40 PS | 1913–1914 | R4 | 3866 cm³ | 33 kW (45 hv) | 90 km/h |
| 9/24 PS | 1913–1914 | R4 | 2313 cm³ | 17,6 kW (24 hv) | 70 km/h |
| 25/55 PS | 1913–1914 | R4 | 6457 cm³ | 44 kW (60 hv) | |
| KL 6/16 PS | 1913–1920 | R4 | 1551 cm³ | 11,8 kW (16 hv) | 60 km/h |
| 12/30 PS | 1914 | R4 | 3115 cm³ | 25,7 kW (35 hv) | |
| 9/24 (9/30) PS | 1921–1924 | R4 | 2298 cm³ | 17,6–22 kW (24–30 hv) | 65–75 km/h |
| 12/34 (12/40) PS | 1921–1924 | R4 | 3115 cm³ | 25–29 kW (34–40 hv) | 85 km/h |
| 18/60 PS | 1921–1924 | R4 | 4712 cm³ | 44 kW (60 hv) | 100 km/h |
| 6/22 PS | 1922–1923 | R4 | 1550 cm³ | 16 kW (22 hv) | 75 km/h |
| 10/50 PS | 1925–1927 | R6 | 2580 cm³ | 37 kW (50 hv) | 90 km/h |
| 18/80 PS | 1925–1927 | R6 | 4704 cm³ | 59 kW (80 hv) | 100 km/h |
| 6/25 PS | 1925–1928 | R4 | 1550 cm³ | 18 kW (25 hv) | 80 km/h |
| Standard 6 | 1927–1928 | R6 | 2540 cm³ | 33 kW (45 hv) | 85–90 km/h |
| Standard 8 | 1928–1933 | R8 | 3887 cm³ | 51–59 kW (70–80 hv) | 100–105 km/h |
| Standard 6 A/S | 1928–1934 | R6 | 2916 cm³ | 37 kW (50 hv) | 85–90 km/h |
| Favorit | 1929–1933 | R4 | 1943 cm³ | 25,7 kW (35 hv) | 80 km/h |
| Primus 1,5 A | 1932–1934 | R4 | 1504 cm³ | 23,5–24,2 kW (32–33 hv) | 90 km/h |
| Trumpf 1,5 AV | 1932–1934 | R4 | 1504 cm³ | 23,5–24,2 kW (32–33 hv) | 95 km/h |
| Favorit 2U | 1933–1934 | R4 | 1943 cm³ | 29 kW (40 hv) | 90 km/h |
| Standard 6 3U | 1933–1934 | R6 | 2916 cm³ | 44 kW (60 hv) | 100 km/h |
| Achtzylinder | 1933–1934 | R8 | 3887 cm³ | 59 kW (80 hv) | 105 km/h |
| Trumpf Sport | 1933–1935 | R4 | 1645 cm³ | 34,5 kW (47 hv) | 115 km/h |
| Primus 1,7 A | 1933–1936 | R4 | 1645 cm³ | 28 kW (38 hv) | 95 km/h |
| Trumpf 1,7 AV | 1933–1936 | R4 | 1645 cm³ | 28 kW (38 hv) | 100 km/h |
| Diplomat | 1934–1938 | R6 | 2916 cm³ | 44–48 kW (60–65 hv) | 100–105 km/h |
| Trumpf Junior 1G/E | 1934–1941 | R4 | 995 cm³ | 18,4 kW (25 hv) | 90 km/h |
| Trumpf Junior Sport | 1935–1937 | R4 | 995 cm³ | 20,6 kW (28 hv) | 110 km/h |
| Trumpf 1,7 EV | 1936–1938 | R4 | 1645 cm³ | 28 kW (38 hv) | 102 km/h |
| Primus 1,7 E | 1937–1938 | R4 | 1645 cm³ | 28 kW (38 hv) | 100 km/h |
| 2,5 Liter | 1937–1940 | R6 | 2494 cm³ | 42,6 kW (58 hv) | 125 km/h |
| 2,5 Liter Sport | 1938–1939 | R6 | 2494 cm³ | 59 kW (80 hv) | 150 km/h |
| 2 Liter | 1938–1940 | R4 | 1910 cm³ | 33 kW (45 hv) | 110 km/h |
Kuvagalleria[muokkaa]
Suomessa[muokkaa]
Vuonna 1928 (31.12.1928) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 30 Adler henkilöautoa [1]. Vuonna 1938 (31.12.1938) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 104 Adler henkilöautoa [2].
Adlerilla oli Suomessa vuosien varrella monta eri maahantuojaa, mm. EKO-Auto Oy, joka oli Korpivaaran tytäryhtiö. [3]
Lähteet[muokkaa]
- http://www.cartype.com/pages/111/adler
- History of Adler
- Spiegel On-line / Otto Julius Bierbaum: Eine empfindsame Reise im Automobil
- Adler Standard 6 und 8 von Walter Gropius - Verkannte Genies