Ero sivun ”Adler” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(→‎Mallit)
(→‎Suomessa)
 
(27 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
{{merkki|
+
{|align=left border=1 cellpadding=4 cellspacing=0 style="float:right; margin-left: 0.5em; margin-bottom: 0.5em; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align: left; font-size: 90%; width: 260px; clear: both;"
−
nimi = Adler|
+
|-
−
kuva = |
+
!style="background: #DCDCDC; font-size: larger; text-align: center;" colspan=2|Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG
−
perustusmaa = Saksa|
+
|-
−
aloitus = 1899|
+
!style="text-align: center;" colspan=2|[[Tiedosto:Adler emblem 2.jpg|250px]]
−
konserni = |
+
|- bgcolor=#F9F9F9
−
valmistusmäärä = |
+
|width="40%"|'''Yrityksen perustusmaa'''||Frankfurt am Main, {{Lippu|Saksa}} Saksa
−
tilastosijainti = |
+
|-
−
maahantuoja = |
+
|'''Tuotannon aloitus'''||1880, polkupyörävalmistaja Heinrich Kleyer GmbH, moottoriajoneuvojen valmistus alloitetaan v. 1889.
−
suosituinmalli = }}
+
|- bgcolor="#f9f9f9" class="hiddenStructure{{{kohtalo}}}"
 +
|'''Nykytila'''||Autojen valmistus lopetetaan v. 1940. Nykyisin pörssinoteerattu ADLER Real Estate AG -kiinteistösijoitusyhtiö
 +
|}
 +
[[Tiedosto:Adler logo 1.gif|left|150px]]
 +
'''Adler''' oli Saksan Frankfurt am Mainissa sijainneen ''Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG'' -yhtiön tuotemerkki, jonka alla valmistettiin polkupyöriä, [[Auto|autoja]], moottoripyöriä ja vuoteen 1992 saakka myös konttori- ja toimistokoneita.
  
−
'''Adler''' (Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG) oli saksalainen auton -ja moottoripyörien valmistaja vuosien [[1900]] ja [[1957]] välillä
+
== Historia ==
 +
Vuonna 1880 hesseniläinen [[Heinrich Kleyer]] perusti, Adler-nimisten polkupyörien valmistamista varten, Frankfurt am Mainin kaupunkiin ''Heinrich Kleyer GmbH'' -nimisen yhtiön. Vuonna 1889 yhtiö muutti kaupungin sisällä tilavammalle alueelle ja hankki omistukseensa 18 000 m<sup>2</sup>:n tontin, jolle nousi 600 henkilöä työllistävä tehdas. Samaan aikaan yhtiö aloitti polkupyörien valmistuksen ohessa myös [[Kolmipyörä|kolmipyörien]] ja kevyiden [[Voiturette|voiturette]] -autojen valmistuksen. Näiden voimanlähteenä käytettiin lisenssivalmisteista [[De Dion-Bouton]] -moottoria. Liiketoiminnan kasvaessa yhtiö muutti vuosien 1895-1896 vaihteessa toimintansa osakeyhtiömuotoon ja sen nimeksi tuli ''Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG''. Vuonna 1898 yhtiö aloitti kirjoituskoneiden valmistuksen.
 +
 
 +
Vuonna 1901 tuotantovalikoima laajeni De-Dion -moottorisilla, kaksipyöräisillä moottoripyörillä. Vuonna 1902 saksalainen toimittaja ja kirjailija Otto Julius Bierbaum suoritti Adler 8 PS -autolla matkan Italiaan ja tästä eeppisestä matkastaan hän kirjoitti kirjan nimeltä ''Eine empfindsame Reise im Automobil''. Vuonna 1903 Adlerin palkkalistoille pestattiin itävaltalainen insinööri [[Edmund Rumpler]], joka kehitti yhtiölle oman moottorin. Rumpler tuli myöhemmin tunnetuksi ilmailun uranuurtajana sekä lentokoneiden valmistajana, mutta hän ehti paneutua myös maakulkuneuvojen kehittämiseen. Adler oli ensimmäinen saksalainen autojen valmistaja, joka liitti moottorin ja vaihteiston toistensa yhteydessä olevaksi paketiksi, tämä tapahtui vuonna 1905. Yhtiössä keskityttiin nyt enemmän autojen valmistukseen ja moottoripyörien valmistus lopetettiin vuonna 1907, ne palasivat tuotantoon vasta II maailmansodan päätyttyä. Vuoden 1909 Kansainvälisessä Ilmailunäyttelyssä yhtiöllä oli esillä lentokonemoottorin prototyyppi. Vuosien 1910 ja 1912 välisenä aikana yhtiölle valmistui Frankfurt am Mainiin tuotantolaitos, joka on pystyssä tänäkin päivänä.
 +
 
 +
[[Tiedosto:Adlerwerke Kleyerstrasse Frankfurt am Main.JPG|right|thumb|250px|Entiset Adler-tehtaat]]
 +
 
 +
Vuonna 1914 20 prosenttia Saksassa liikenteeseen lasketuista henkilöautoista oli Adlerin valmistamia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä lamasta ja Weimarin tasavallan kaoottisesta tilanteesta huolimatta, neljä vuotta sodan päättymisen jälkeen Adlerilla on palkkalistoillaan n. 10 000 henkilöä ja sivutoimipisteitä kymmenessä eri kaupungissa. Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahdus on monille yhtiöille tuhoisa ja Adlerinkin työvoiman tarve kutistuu vuonna 1930 3000 henkilöön, josta se taas kasvaa II maailmansodan alkuun mennessä 7000 henkilöön.
 +
 
 +
Vuonna 1926 esiteltiin [[Rivi-6|kuusisylinterisellä]] [[Rivimoottori|rivimoottorilla]] varustettu malli [[Adler Standard 6]]. Kyseinen malli oli ensimmäinen saksalainen henkilöauto, joka oli varustettu [[Alfred Teves|ATE:n]] [[Lockheed]]-lisensillä valmistamilla hydraulisilla jarruilla. Teräspellistä prässätyn korinsa ansiosta ''Standard&nbsp;6'' oli aikakautensa moderneimpia eurooppalaisia autoja ja se vastasi näin amerikkalaisten autojen antamaan haasteeseen. Adler valmisti tätä mallia vuoteen 1934 saakka, kaikkiaan n. 30 000 kappaletta. Samalle alustalle valmistettiin vuonna 1928 [[Rivi-8|kahdeksansylinterisellä]] rivimoottorilla varustettu [[Adler Standard 8|Standard&nbsp;8]] ja vuonna 1929 pienempi [[Rivi-4|nelisylinterinen]] [[Adler Favorit|''Favorit'']].
 +
 
 +
Vuonna 1930 yhtiön johdon neuvonantajaksi tuli saksalaisen ''Bauhaus''-arkkitehtuurikoulukunnan luoja Walter Gropius, joka uusien korimuotojen lisäksi suunnitteli yhtiölle myös uuden tunnuksen. Nämä Gropiuksen suunnittelemalla korilla varustetut Standard-mallit tunnetaan nimellä ''Kubuslimousine'' (Kubus = kuutio). 1930-luvun ensimmäisellä puoliskolla Adler on [[Opel]]in ja [[Auto Union]]in jälkeen Saksan henkilöautojen myyntitilaston kolmannella sijalla, vuonna 1936 [[Mercedes-Benz]] kiilasi ohi ja pudotti Adlerin neljänneksi.
 +
 
 +
[[Tiedosto:Adler keulakoriste 1908.jpg|right|thumb|250px|Adler-keulakoriste 1908]]
 +
 
 +
[[Röhr Auto|Röhr Auto AG:n]] jouduttua konkurssiin vuonna 1930, sen perustaja [[Hans Gustav Röhr]] siirtyi Adlerille, jossa hän työskenteli pääsuunnittelijana vuodesta 1931 vuoden 1935 loppuun. Hänen käsialaansa on vuonna 1932 esitelty keskikokoluokan [[Adler Trumpf]], jossa on aikaudelleen epätyypillisinä ominaisuuksina kaikkien neljän pyörän [[Jousitus#Jousitustyypit|erillistuenta]] ja [[Etuveto|etuveto]]. Etuvedon vaatimat Tracta-etunivelet suunnitteli Grégoire. Tätä seurasi vuonna 1934, 1,0-litran [[Iskutilavuus|iskutilavuuksisella]] moottorilla varustettu, etuvetoinen pikkuauto [[Adler Trumpf-Junior 1 E|Adler Trumpf Junior]], joka nousi suureen suosioon. Vuoteen 1939 mennessä sitä valmistettiin yli 100 000 kappaletta. Kaikkiaan Adlerwerke valmisti noin 210 000 autoa, joten Trumpf Juniorin osuus yhtiön kokonaistuotannosta on huomattava.
 +
 
 +
Marraskuussa 1935 Adlerin pääsuunnittelijaksi palkattiin [[Steyr|Steyr Daimler Puch]] -yhtiössä aiemmin toiminut insinööri [[Karl Jenschke]], jonka käsialaa on virtaviivainen [[Adler 2,5 Liter]] eli ''Autobahn-Adler''.
 +
 
 +
Kun liittoutuneiden ilmavoimat maaliskuun 22. päivänä vuonna 1944 pommittivat Frankfurt am Mainin vanhan keskustan maan tasalle, myös Adlerin tehtaat kärsivät niin suuria vahinkoja, että [[Sd.Kfz. 10]] ja [[Sd.Kfz. 11|-11]] -puolitelavaunujen ja moottoreiden tuotanto jouduttiin keskeyttämään.
 +
 
 +
[[Tiedosto:Adler Standard 6 keulakoriste.jpg|right|thumb|250px|Adler Standard 6:n keulakoriste.]]
 +
 
 +
Toisen maailmansodan päätyttyä amerikkalaiset miehitysjoukot ottivat tehtaan haltuunsa ja sallivat ainoastaan pienimuotoisen ajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminnan sekä kirjoituskoneiden valmistuksen. Yhtiössä eläteltiin toiveita mahdollisesta autojen valmistuksen uudelleenkäynnistämisestä, mutta nämä toiveet lopahtivat, kun yhtiön pääjohtaja Ernst Hagemeier vapautui vankeudesta vuonna 1948 ja ilmoitti, että yhtiöllä ei ole lupaa valmistaa autoja. Polkupyörien ja konttorikoneiden valmistuksen lisäksi Adlerin sallittiin valmistaa kaksipyöräisiä moottoriajoneuvoja, ts. mopoja ja moottoripyöriä sekä työstökoneita. Vuonna 1949 Adler tuli markkinoille uudella omalla moottoripyörällään ja 1950-luvulla yhtiö tuli tunnetuksi hyvälaatuisista ja urheilullisista moottoripyöristään. Huippumallina Adlerilla oli 18 hv:n kaksitahtimoottorilla varustettu MB 250 S (Sportversion). Elintason noustessa ja ostajien siirtyessä moottoripyörien käytöstä autoon, yhtiö toi vuonna 1955 markkinoille 100 cm³:n moottorilla varustetun ''Motorroller''-kaksipyörän eli skooterin, jonka ajateltu kohderyhmä oli kaupunkilaisnuoret.
 +
 
 +
Vuonna 1957 nürnbergiläinen teollisuusmies Max Grundig osti hallintaansa englantilaisen Triumph-moottoripyörämerkin saksalaisen tytäryhtiön Triumph-Werke Nürnbergin (TWN), samoin valtaosan Adler-yhtiöstä ja muodosti näistä konttorikoneiden valmistukseen erikoistuneen Triumph-Adler -yhtiön. Tämä tarkoitti lopullista päätöstä Adlerwerken moottoriajoneuvojen valmistukselle.
 +
 
 +
== Ajoneuvotuotanto ==
 +
=== Henkilöautot ===
 +
 
 +
{| class="wikitable"
 +
! Malli !! Valmistusaika !! Moottori !! Iskutilavuus !! Teho !! Huippunopeus
 +
|- align=center
 +
| Vis-à-Vis || 1900–1903 || 1 syl. || 400&nbsp;cm³ || 2,6&nbsp;kW (3,5 hv) || 30&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 4,5 PS || 1900–1903 || 1 syl. || 510&nbsp;cm³ || 3,3&nbsp;kW (4,5 hv) || 35&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 8 PS || 1901–1903 || 1 syl. || 865&nbsp;cm³ || 5,9&nbsp;kW (8 hv) || 40&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 24/28 PS || 1904–1905 || R4 || 4016&nbsp;cm³ || 20,6&nbsp;kW (28 hv) || 65&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 8/12 (8/14) PS || 1904–1906 || R2 || 2008&nbsp;cm³ || 8,8–10,3&nbsp;kW (12–14 hv) || 50&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 4/8 PS || 1906–1907 || V2 || 1032&nbsp;cm³ || 5,9&nbsp;kW (8 hv) || 55&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 5/9 PS || 1907–1909 || R2 || 1134&nbsp;cm³ || 6,6&nbsp;kW (9 hv) || 60&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 8/15 PS || 1907–1910 || R4 || 2011&nbsp;cm³ || 11&nbsp;kW (15 hv) || 55&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 11/18 PS || 1907–1910 || R4 || 2799&nbsp;cm³ || 13,2&nbsp;kW (18 hv) || 55&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 23/50 PS || 1909–1912 || R4 || 5800&nbsp;cm³ || 42,6&nbsp;kW (58 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| 19/45 PS || 1909–1912 || R4 || 4840&nbsp;cm³ || 35&nbsp;kW (48 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| 13/30 PS || 1909–1912 || R4 || 3180&nbsp;cm³ || 25,7&nbsp;kW (35 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| 10/28 PS || 1909–1912 || R4 || 2612&nbsp;cm³ || 22&nbsp;kW (30 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| K 7/15 PS || 1910–1913 || R4 || 1768&nbsp;cm³ || 11&nbsp;kW (15 hv) || 60&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| KL 7/17 PS || 1910–1913 || R4 || 1768&nbsp;cm³ || 12&nbsp;kW (17 hv) || 60&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 30/70 PS || 1911–1914 || R4 || 7853&nbsp;cm³ || 51&nbsp;kW (70 hv) || 115&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 35/80 PS || 1911–1914 || R4 || 9081&nbsp;cm³ || 62,5&nbsp;kW (85 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| K 5/13 PS || 1911–1920 || R4 || 1292&nbsp;cm³ || 9,6–10,3&nbsp;kW (13–14 hv) || 55&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 20/50 PS || 1912–1914 || R4 || 5229&nbsp;cm³ || 40&nbsp;kW (55 hv) || 105&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 15/40 PS || 1913–1914 || R4 || 3866&nbsp;cm³ || 33&nbsp;kW (45 hv) || 90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 9/24 PS || 1913–1914 || R4 || 2313&nbsp;cm³ || 17,6&nbsp;kW (24 hv) || 70&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 25/55 PS || 1913–1914 || R4 || 6457&nbsp;cm³ || 44&nbsp;kW (60 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| KL 6/16 PS || 1913–1920 || R4 || 1551&nbsp;cm³ || 11,8&nbsp;kW (16 hv) || 60&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 12/30 PS || 1914 || R4 || 3115&nbsp;cm³ || 25,7&nbsp;kW (35 hv) ||
 +
|- align=center
 +
| 9/24 (9/30) PS || 1921–1924 || R4 || 2298&nbsp;cm³ || 17,6–22&nbsp;kW (24–30 hv) || 65–75&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 12/34 (12/40) PS || 1921–1924 || R4 || 3115&nbsp;cm³ || 25–29&nbsp;kW (34–40 hv) || 85&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 18/60 PS || 1921–1924 || R4 || 4712&nbsp;cm³ || 44&nbsp;kW (60 hv) || 100&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 6/22 PS || 1922–1923 || R4 || 1550&nbsp;cm³ || 16&nbsp;kW (22 hv) || 75&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 10/50 PS || 1925–1927 || R6 || 2580&nbsp;cm³ || 37&nbsp;kW (50 hv) || 90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 18/80 PS || 1925–1927 || R6 || 4704&nbsp;cm³ || 59&nbsp;kW (80 hv) || 100&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| 6/25 PS || 1925–1928 || R4 || 1550&nbsp;cm³ || 18&nbsp;kW (25 hv) || 80&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Standard 6|Standard 6]] || 1927–1928 || R6 || 2540&nbsp;cm³ || 33&nbsp;kW (45 hv) || 85–90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Standard 8|Standard 8]] || 1928–1933 || R8 || 3887&nbsp;cm³ || 51–59&nbsp;kW (70–80 hv) || 100–105&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Standard 6|Standard 6 A/S]] || 1928–1934 || R6 || 2916&nbsp;cm³ || 37&nbsp;kW (50 hv) || 85–90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Favorit|Favorit]] || 1929–1933 || R4 || 1943&nbsp;cm³ || 25,7&nbsp;kW (35 hv) || 80&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Primus|Primus 1,5 A]] || 1932–1934 || R4 || 1504&nbsp;cm³ || 23,5–24,2&nbsp;kW (32–33 hv) || 90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Trumpf|Trumpf 1,5 AV]] || 1932–1934 || R4 || 1504&nbsp;cm³ || 23,5–24,2&nbsp;kW (32–33 hv) || 95&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Favorit|Favorit 2U]] || 1933–1934 || R4 || 1943&nbsp;cm³ || 29&nbsp;kW (40 hv) || 90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Standard 6|Standard 6 3U]] || 1933–1934 || R6 || 2916&nbsp;cm³ || 44&nbsp;kW (60 hv) || 100&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Standard 8|Achtzylinder]] || 1933–1934 || R8 || 3887&nbsp;cm³ || 59&nbsp;kW (80 hv) || 105&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Trumpf|Trumpf Sport]] || 1933–1935 || R4 || 1645&nbsp;cm³ || 34,5&nbsp;kW (47 hv) || 115&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Primus|Primus 1,7 A]] || 1933–1936 || R4 || 1645&nbsp;cm³ || 28&nbsp;kW (38 hv) || 95&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Trumpf|Trumpf 1,7 AV]] || 1933–1936 || R4 || 1645&nbsp;cm³ || 28&nbsp;kW (38 hv) || 100&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Diplomat|Diplomat]] || 1934–1938 || R6 || 2916&nbsp;cm³ || 44–48&nbsp;kW (60–65 hv) || 100–105&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Trumpf Junior|Trumpf Junior 1G/E]] || 1934–1941 || R4 || 995&nbsp;cm³ || 18,4&nbsp;kW (25 hv) || 90&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Trumpf Junior|Trumpf Junior Sport]] || 1935–1937 || R4 || 995&nbsp;cm³ || 20,6&nbsp;kW (28 hv) || 110&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Trumpf|Trumpf 1,7 EV]] || 1936–1938 || R4 || 1645&nbsp;cm³ || 28&nbsp;kW (38 hv) || 102&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler Primus|Primus 1,7 E]] || 1937–1938 || R4 || 1645&nbsp;cm³ || 28&nbsp;kW (38 hv) || 100&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler 2,5 Liter|2,5 Liter]] || 1937–1940 || R6 || 2494&nbsp;cm³ || 42,6&nbsp;kW (58 hv) || 125&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler 2,5 Liter|2,5 Liter Sport]] || 1938–1939 || R6 || 2494&nbsp;cm³ || 59&nbsp;kW (80 hv) || 150&nbsp;km/h
 +
|- align=center
 +
| [[Adler 2 Liter|2 Liter]] || 1938–1940 || R4 || 1910&nbsp;cm³ || 33&nbsp;kW (45 hv) || 110&nbsp;km/h
 +
|}
  
−
== Historia ==
+
=== Kuvagalleria ===
 +
<gallery widths=200>
 +
Kuva:Adler-vm-1903.jpg|Adler vuosimalli 1903
 +
Tiedosto:Adler 5-11 PS Doppelphaeton 1910.jpg|Adler 5/11 PS Doppelphaeton 1910
 +
Kuva:Adler-Trumph-Junior-vm-1938.jpg|Adler Trumph Junior 1934-1940
 +
Tiedosto:Adler 2 Liter Cabriolet 1939.jpg|Adler 2 Liter 1939
 +
Tiedosto:Adler-2-5-liter-cabriolet-1.jpg|Adler 2,5 Liter Cabriolet 1937–1939
 +
Tiedosto:Adler 2,5 Liter Limousine.jpg|Adler 2,5 Liter Limousine
 +
</gallery>
  
−
Heinrich Kleyer (1853-1932) aloitti valmistamalla Adler (suom. kotka) -merkkisiä polkupyöriä mutta laajensi tuotantoaan autoihin vuonna [[1899]]. Mainetta yhtiö hankki myös kirjoituskoneiden valmistajana. Toisen maailmansodan jälkeen autojen tuotantoa ei saatu enää käyntiin. Adlerin tunnuksena oli luonnollisesti kotka, vahvasti tyyliteltynä.
+
== Suomessa ==
 +
Vuonna 1928 (31.12.1928) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 30 Adler henkilöautoa <ref>Tekniikan Maailma 10/1985, s. 33</ref>.
 +
Vuonna 1938 (31.12.1938) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 104 Adler henkilöautoa <ref>Tekniikan Maailma 12/1985, s. 61</ref>.
  
−
Adler tehdas valmisti polkupyöriä, kirjoituskoneita, ja moottoripyöriä lisäksi autoja.
+
Adlerilla oli Suomessa vuosien varrella monta eri maahantuojaa, mm. EKO-Auto Oy, joka oli [[Korpivaara]]n tytäryhtiö. <ref>Mobilisti Senior 1/2010</ref>
−
Ennen maailmansotaa  yritys käytti De Dionin kahden ja neljän sylinteri moottoreita autoissa, koko vaihteli 1032 cm3 ja 9081 cm3; Vuodesta 1902, he käyttivät myös omia moottoreita.
 
−
Nämä autot, ajajina Erwin Kleyer, Otto (molemmat yrityksen perustajan poikia, Heinrich Kleyer) ja Alfred Theves voittivat useita urheilutapahtumia.
 
−
1920, Karl Irion kilpaili monella Adlerilla, sen ajan suosituilla mailleilla, neljä sylinterisillä 2298 cm<sup>3</sup>, 1550 cm<sup>3</sup> ja 4700 cm<sup>3</sup> sekä kuusi sylinterisellä 2580 cm<sup>3</sup>.
 
−
Monessa vuosien 1927 ja 1937 välillä rakennetussa vakio mallisa, oli Gropius ja Neuss kori.
 
−
Niissä oli kuusisylinterinen 2916 cm<sup>3</sup>  ja kahdeksansylinterinen 3887 cm<sup>3</sup> moottori.
 
  
−
Joulukuussa 1930 Adlerin palkataan saksalainen insinööri Josef Ganz, joka oli myös Editor-in-Chief of Motor-Pisteet lehden, konsultti-insinööri.
+
== Lähteet ==
−
Ensimmäisen kuukauden aikana 1931, Ganz:n rakentamassa kevyessä Volkswagenin prototyypissä on Adler:n putkimainen runko, keskelle asennettu moottori, ja erillisjousitetut pyörät..
+
* http://www.cartype.com/pages/111/adler
−
Toukokuun päätyttyä 1931, Ganz lempinimesi hänen uuden mallin Maikäfer (toukokuu Beetle).
+
* [http://www.triumph-adler.com/C125713A00471CCE/direct/history-of-adler History of Adler]
−
Adlerin hallinnan muutosten jälkeen, Maikäfer kehittäminen lopetettiin, koska yhtiön uusi tekninen johtaja Hans Gustav Röhr keskittyi etuveto autoihin.
+
* [http://gutenberg.spiegel.de/buch/5018/6 Spiegel On-line / Otto Julius Bierbaum: Eine empfindsame Reise im Automobil]
 +
* [http://www.motor-klassik.de/szene/adler-standard-6-und-8-von-walter-gropius-verkannte-genies-1104711.html Adler Standard 6 und 8 von Walter Gropius - Verkannte Genies]
 +
<references/>
  
−
Vuonna 1930 yritys esitteli etuvetoisia Trumpf ja Trumpf-Junior-malleja, joissa vaihtelivat nelisylintriset 995 cm<sup>3</sup> ja 1645 cm<sup>3</sup> sv moottorit.
+
==Aiheesta muualla==
−
Nämä sai paljon menestystä kilpailuissa, myös Le Mans rallissa.
+
[http://www.youtube.com/watch?v=BQi2hY5eTw8&list=PL39A5DDC937A5E77C Adler auto- ja mp-videoita]
−
1943 suosikki oli 2916 cm<sup>3</sup> kuusisylinterinen Diplomat (teho 48 kW (65 hv) 3800 r/min) ja 1910 cm<sup>3</sup> nelisylinterinen sekä 2494 cm3 kuusisylinterinen malli (jossa Ambi-Budd ja Karmann kori), nämä on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Adler otti mallistoon uuden auton 1937, missä oli 2,5 litrainen ja kuusisylinterinen moottori, joka tuotti 58 hv (43 kW). Paul Jareyn suunnitteli virtaviivaisemman korin, minkä ansiosta tällä autolla pystyi ajamaan 125 km/h (78 mph).
 
  
−
=== Mallit ===
+
{{Saksalaiset automerkit}}
−
* [[Adler Trumpf-Junior 1 E]]
+
{{Saksalaiset automerkit 1919-1945}}
−
* [[Adler Trumpf-Junior 1 G]]
 
−
* [[Adler Trumpf-Junior Sport]]
 
−
* [[Adler Trumpf 1,7 EV]]
 
−
* [[Adler 2 Liter 2 EV]]
 
−
* [[Adler Adler 2,5 Liter]]
 
−
* [[Adler Diplomat 3 Liter]]
 
−
* [[Adler Standard 8]]
 
−
{{Korjattava/kuvitus}}
 
  
 +
[[Luokka:Saksa]]
 
[[Luokka:Adler]]
 
[[Luokka:Adler]]

Nykyinen versio 16. elokuuta 2025 kello 13.14

Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG
Adler emblem 2.jpg
Yrityksen perustusmaa Frankfurt am Main, Flag of Germany.svg.png Saksa
Tuotannon aloitus 1880, polkupyörävalmistaja Heinrich Kleyer GmbH, moottoriajoneuvojen valmistus alloitetaan v. 1889.
Nykytila Autojen valmistus lopetetaan v. 1940. Nykyisin pörssinoteerattu ADLER Real Estate AG -kiinteistösijoitusyhtiö
Adler logo 1.gif

Adler oli Saksan Frankfurt am Mainissa sijainneen Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG -yhtiön tuotemerkki, jonka alla valmistettiin polkupyöriä, autoja, moottoripyöriä ja vuoteen 1992 saakka myös konttori- ja toimistokoneita.

Historia[muokkaa]

Vuonna 1880 hesseniläinen Heinrich Kleyer perusti, Adler-nimisten polkupyörien valmistamista varten, Frankfurt am Mainin kaupunkiin Heinrich Kleyer GmbH -nimisen yhtiön. Vuonna 1889 yhtiö muutti kaupungin sisällä tilavammalle alueelle ja hankki omistukseensa 18 000 m2:n tontin, jolle nousi 600 henkilöä työllistävä tehdas. Samaan aikaan yhtiö aloitti polkupyörien valmistuksen ohessa myös kolmipyörien ja kevyiden voiturette -autojen valmistuksen. Näiden voimanlähteenä käytettiin lisenssivalmisteista De Dion-Bouton -moottoria. Liiketoiminnan kasvaessa yhtiö muutti vuosien 1895-1896 vaihteessa toimintansa osakeyhtiömuotoon ja sen nimeksi tuli Adlerwerke vorm. H. Kleyer AG. Vuonna 1898 yhtiö aloitti kirjoituskoneiden valmistuksen.

Vuonna 1901 tuotantovalikoima laajeni De-Dion -moottorisilla, kaksipyöräisillä moottoripyörillä. Vuonna 1902 saksalainen toimittaja ja kirjailija Otto Julius Bierbaum suoritti Adler 8 PS -autolla matkan Italiaan ja tästä eeppisestä matkastaan hän kirjoitti kirjan nimeltä Eine empfindsame Reise im Automobil. Vuonna 1903 Adlerin palkkalistoille pestattiin itävaltalainen insinööri Edmund Rumpler, joka kehitti yhtiölle oman moottorin. Rumpler tuli myöhemmin tunnetuksi ilmailun uranuurtajana sekä lentokoneiden valmistajana, mutta hän ehti paneutua myös maakulkuneuvojen kehittämiseen. Adler oli ensimmäinen saksalainen autojen valmistaja, joka liitti moottorin ja vaihteiston toistensa yhteydessä olevaksi paketiksi, tämä tapahtui vuonna 1905. Yhtiössä keskityttiin nyt enemmän autojen valmistukseen ja moottoripyörien valmistus lopetettiin vuonna 1907, ne palasivat tuotantoon vasta II maailmansodan päätyttyä. Vuoden 1909 Kansainvälisessä Ilmailunäyttelyssä yhtiöllä oli esillä lentokonemoottorin prototyyppi. Vuosien 1910 ja 1912 välisenä aikana yhtiölle valmistui Frankfurt am Mainiin tuotantolaitos, joka on pystyssä tänäkin päivänä.

Entiset Adler-tehtaat

Vuonna 1914 20 prosenttia Saksassa liikenteeseen lasketuista henkilöautoista oli Adlerin valmistamia. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä lamasta ja Weimarin tasavallan kaoottisesta tilanteesta huolimatta, neljä vuotta sodan päättymisen jälkeen Adlerilla on palkkalistoillaan n. 10 000 henkilöä ja sivutoimipisteitä kymmenessä eri kaupungissa. Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahdus on monille yhtiöille tuhoisa ja Adlerinkin työvoiman tarve kutistuu vuonna 1930 3000 henkilöön, josta se taas kasvaa II maailmansodan alkuun mennessä 7000 henkilöön.

Vuonna 1926 esiteltiin kuusisylinterisellä rivimoottorilla varustettu malli Adler Standard 6. Kyseinen malli oli ensimmäinen saksalainen henkilöauto, joka oli varustettu ATE:n Lockheed-lisensillä valmistamilla hydraulisilla jarruilla. Teräspellistä prässätyn korinsa ansiosta Standard 6 oli aikakautensa moderneimpia eurooppalaisia autoja ja se vastasi näin amerikkalaisten autojen antamaan haasteeseen. Adler valmisti tätä mallia vuoteen 1934 saakka, kaikkiaan n. 30 000 kappaletta. Samalle alustalle valmistettiin vuonna 1928 kahdeksansylinterisellä rivimoottorilla varustettu Standard 8 ja vuonna 1929 pienempi nelisylinterinen Favorit.

Vuonna 1930 yhtiön johdon neuvonantajaksi tuli saksalaisen Bauhaus-arkkitehtuurikoulukunnan luoja Walter Gropius, joka uusien korimuotojen lisäksi suunnitteli yhtiölle myös uuden tunnuksen. Nämä Gropiuksen suunnittelemalla korilla varustetut Standard-mallit tunnetaan nimellä Kubuslimousine (Kubus = kuutio). 1930-luvun ensimmäisellä puoliskolla Adler on Opelin ja Auto Unionin jälkeen Saksan henkilöautojen myyntitilaston kolmannella sijalla, vuonna 1936 Mercedes-Benz kiilasi ohi ja pudotti Adlerin neljänneksi.

Adler-keulakoriste 1908

Röhr Auto AG:n jouduttua konkurssiin vuonna 1930, sen perustaja Hans Gustav Röhr siirtyi Adlerille, jossa hän työskenteli pääsuunnittelijana vuodesta 1931 vuoden 1935 loppuun. Hänen käsialaansa on vuonna 1932 esitelty keskikokoluokan Adler Trumpf, jossa on aikaudelleen epätyypillisinä ominaisuuksina kaikkien neljän pyörän erillistuenta ja etuveto. Etuvedon vaatimat Tracta-etunivelet suunnitteli Grégoire. Tätä seurasi vuonna 1934, 1,0-litran iskutilavuuksisella moottorilla varustettu, etuvetoinen pikkuauto Adler Trumpf Junior, joka nousi suureen suosioon. Vuoteen 1939 mennessä sitä valmistettiin yli 100 000 kappaletta. Kaikkiaan Adlerwerke valmisti noin 210 000 autoa, joten Trumpf Juniorin osuus yhtiön kokonaistuotannosta on huomattava.

Marraskuussa 1935 Adlerin pääsuunnittelijaksi palkattiin Steyr Daimler Puch -yhtiössä aiemmin toiminut insinööri Karl Jenschke, jonka käsialaa on virtaviivainen Adler 2,5 Liter eli Autobahn-Adler.

Kun liittoutuneiden ilmavoimat maaliskuun 22. päivänä vuonna 1944 pommittivat Frankfurt am Mainin vanhan keskustan maan tasalle, myös Adlerin tehtaat kärsivät niin suuria vahinkoja, että Sd.Kfz. 10 ja -11 -puolitelavaunujen ja moottoreiden tuotanto jouduttiin keskeyttämään.

Adler Standard 6:n keulakoriste.

Toisen maailmansodan päätyttyä amerikkalaiset miehitysjoukot ottivat tehtaan haltuunsa ja sallivat ainoastaan pienimuotoisen ajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminnan sekä kirjoituskoneiden valmistuksen. Yhtiössä eläteltiin toiveita mahdollisesta autojen valmistuksen uudelleenkäynnistämisestä, mutta nämä toiveet lopahtivat, kun yhtiön pääjohtaja Ernst Hagemeier vapautui vankeudesta vuonna 1948 ja ilmoitti, että yhtiöllä ei ole lupaa valmistaa autoja. Polkupyörien ja konttorikoneiden valmistuksen lisäksi Adlerin sallittiin valmistaa kaksipyöräisiä moottoriajoneuvoja, ts. mopoja ja moottoripyöriä sekä työstökoneita. Vuonna 1949 Adler tuli markkinoille uudella omalla moottoripyörällään ja 1950-luvulla yhtiö tuli tunnetuksi hyvälaatuisista ja urheilullisista moottoripyöristään. Huippumallina Adlerilla oli 18 hv:n kaksitahtimoottorilla varustettu MB 250 S (Sportversion). Elintason noustessa ja ostajien siirtyessä moottoripyörien käytöstä autoon, yhtiö toi vuonna 1955 markkinoille 100 cm³:n moottorilla varustetun Motorroller-kaksipyörän eli skooterin, jonka ajateltu kohderyhmä oli kaupunkilaisnuoret.

Vuonna 1957 nürnbergiläinen teollisuusmies Max Grundig osti hallintaansa englantilaisen Triumph-moottoripyörämerkin saksalaisen tytäryhtiön Triumph-Werke Nürnbergin (TWN), samoin valtaosan Adler-yhtiöstä ja muodosti näistä konttorikoneiden valmistukseen erikoistuneen Triumph-Adler -yhtiön. Tämä tarkoitti lopullista päätöstä Adlerwerken moottoriajoneuvojen valmistukselle.

Ajoneuvotuotanto[muokkaa]

Henkilöautot[muokkaa]

Malli Valmistusaika Moottori Iskutilavuus Teho Huippunopeus
Vis-à-Vis 1900–1903 1 syl. 400 cm³ 2,6 kW (3,5 hv) 30 km/h
4,5 PS 1900–1903 1 syl. 510 cm³ 3,3 kW (4,5 hv) 35 km/h
8 PS 1901–1903 1 syl. 865 cm³ 5,9 kW (8 hv) 40 km/h
24/28 PS 1904–1905 R4 4016 cm³ 20,6 kW (28 hv) 65 km/h
8/12 (8/14) PS 1904–1906 R2 2008 cm³ 8,8–10,3 kW (12–14 hv) 50 km/h
4/8 PS 1906–1907 V2 1032 cm³ 5,9 kW (8 hv) 55 km/h
5/9 PS 1907–1909 R2 1134 cm³ 6,6 kW (9 hv) 60 km/h
8/15 PS 1907–1910 R4 2011 cm³ 11 kW (15 hv) 55 km/h
11/18 PS 1907–1910 R4 2799 cm³ 13,2 kW (18 hv) 55 km/h
23/50 PS 1909–1912 R4 5800 cm³ 42,6 kW (58 hv)
19/45 PS 1909–1912 R4 4840 cm³ 35 kW (48 hv)
13/30 PS 1909–1912 R4 3180 cm³ 25,7 kW (35 hv)
10/28 PS 1909–1912 R4 2612 cm³ 22 kW (30 hv)
K 7/15 PS 1910–1913 R4 1768 cm³ 11 kW (15 hv) 60 km/h
KL 7/17 PS 1910–1913 R4 1768 cm³ 12 kW (17 hv) 60 km/h
30/70 PS 1911–1914 R4 7853 cm³ 51 kW (70 hv) 115 km/h
35/80 PS 1911–1914 R4 9081 cm³ 62,5 kW (85 hv)
K 5/13 PS 1911–1920 R4 1292 cm³ 9,6–10,3 kW (13–14 hv) 55 km/h
20/50 PS 1912–1914 R4 5229 cm³ 40 kW (55 hv) 105 km/h
15/40 PS 1913–1914 R4 3866 cm³ 33 kW (45 hv) 90 km/h
9/24 PS 1913–1914 R4 2313 cm³ 17,6 kW (24 hv) 70 km/h
25/55 PS 1913–1914 R4 6457 cm³ 44 kW (60 hv)
KL 6/16 PS 1913–1920 R4 1551 cm³ 11,8 kW (16 hv) 60 km/h
12/30 PS 1914 R4 3115 cm³ 25,7 kW (35 hv)
9/24 (9/30) PS 1921–1924 R4 2298 cm³ 17,6–22 kW (24–30 hv) 65–75 km/h
12/34 (12/40) PS 1921–1924 R4 3115 cm³ 25–29 kW (34–40 hv) 85 km/h
18/60 PS 1921–1924 R4 4712 cm³ 44 kW (60 hv) 100 km/h
6/22 PS 1922–1923 R4 1550 cm³ 16 kW (22 hv) 75 km/h
10/50 PS 1925–1927 R6 2580 cm³ 37 kW (50 hv) 90 km/h
18/80 PS 1925–1927 R6 4704 cm³ 59 kW (80 hv) 100 km/h
6/25 PS 1925–1928 R4 1550 cm³ 18 kW (25 hv) 80 km/h
Standard 6 1927–1928 R6 2540 cm³ 33 kW (45 hv) 85–90 km/h
Standard 8 1928–1933 R8 3887 cm³ 51–59 kW (70–80 hv) 100–105 km/h
Standard 6 A/S 1928–1934 R6 2916 cm³ 37 kW (50 hv) 85–90 km/h
Favorit 1929–1933 R4 1943 cm³ 25,7 kW (35 hv) 80 km/h
Primus 1,5 A 1932–1934 R4 1504 cm³ 23,5–24,2 kW (32–33 hv) 90 km/h
Trumpf 1,5 AV 1932–1934 R4 1504 cm³ 23,5–24,2 kW (32–33 hv) 95 km/h
Favorit 2U 1933–1934 R4 1943 cm³ 29 kW (40 hv) 90 km/h
Standard 6 3U 1933–1934 R6 2916 cm³ 44 kW (60 hv) 100 km/h
Achtzylinder 1933–1934 R8 3887 cm³ 59 kW (80 hv) 105 km/h
Trumpf Sport 1933–1935 R4 1645 cm³ 34,5 kW (47 hv) 115 km/h
Primus 1,7 A 1933–1936 R4 1645 cm³ 28 kW (38 hv) 95 km/h
Trumpf 1,7 AV 1933–1936 R4 1645 cm³ 28 kW (38 hv) 100 km/h
Diplomat 1934–1938 R6 2916 cm³ 44–48 kW (60–65 hv) 100–105 km/h
Trumpf Junior 1G/E 1934–1941 R4 995 cm³ 18,4 kW (25 hv) 90 km/h
Trumpf Junior Sport 1935–1937 R4 995 cm³ 20,6 kW (28 hv) 110 km/h
Trumpf 1,7 EV 1936–1938 R4 1645 cm³ 28 kW (38 hv) 102 km/h
Primus 1,7 E 1937–1938 R4 1645 cm³ 28 kW (38 hv) 100 km/h
2,5 Liter 1937–1940 R6 2494 cm³ 42,6 kW (58 hv) 125 km/h
2,5 Liter Sport 1938–1939 R6 2494 cm³ 59 kW (80 hv) 150 km/h
2 Liter 1938–1940 R4 1910 cm³ 33 kW (45 hv) 110 km/h

Kuvagalleria[muokkaa]

  • Adler vuosimalli 1903

  • Adler 5/11 PS Doppelphaeton 1910

  • Adler Trumph Junior 1934-1940

  • Adler 2 Liter 1939

  • Adler 2,5 Liter Cabriolet 1937–1939

  • Adler 2,5 Liter Limousine

Suomessa[muokkaa]

Vuonna 1928 (31.12.1928) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 30 Adler henkilöautoa [1]. Vuonna 1938 (31.12.1938) Suomen ajoneuvorekisterissä oli 104 Adler henkilöautoa [2].

Adlerilla oli Suomessa vuosien varrella monta eri maahantuojaa, mm. EKO-Auto Oy, joka oli Korpivaaran tytäryhtiö. [3]

Lähteet[muokkaa]

  1. ↑ Tekniikan Maailma 10/1985, s. 33
  2. ↑ Tekniikan Maailma 12/1985, s. 61
  3. ↑ Mobilisti Senior 1/2010

Aiheesta muualla[muokkaa]

Adler auto- ja mp-videoita

Saksan keisarikunnan lippu.png Saksalaiset automerkit vuoteen 1918

Aachener | AAG | ABAM | Adler | Aegir | AGA | Alliance | Allright | Altmann | AMG | Andreas | Anker | Ansbach | Apollo | Argus | Asdomobil | Äskulap | Attila | Audi | Autognom | Beckmann | B.E.F. | Behr | Benz | Berger | Bergmann-Metallurgique | Berolina | Blitz | Boes | Brandt | Braun | Brennabor | Bugatti | C. Benz Söhne | Chatel-Jeannin | Cito | Cloumobil | Colibri | Corona | COS | Coswiga | Cudell | Cyklon | Daimler | De Dietrich | Deka | Dessauer | Dessavia | Deutschland | Deutz | Dixi | Dreyhaupt | Ducommun | Dürkopp | Dux | Dynamobil | EBM | Ehrhardt | Einrad | Ekamobil | Electra | Elite | Engelhardt | Erdmann | Excelsior | Express | FAF | Fafnir | Falke | Favorit | F.E.G. | Feldmann | Fiedler | Fischer (1902–1905) | Fischer (1912–1913) | Flocken | Foth | Fulgura | Fulmina | Gaggenau | Geha | Göricke | Gottschalk | Hagen | Hammonia | Hansa | Hansa-Lloyd | Hartmann | Heilbronn | Heinle & Wegelin | Helios | Hentschel | Hermes-Simplex | Hexe | Hille | Horch | Hüttis & Hardebeck | Immermobil | Imperator | Kämper | KAW | Kayser | Kempten | KEW | Kliemt | Klingenberg | Kölner Motorwagen | Komnick | Kondor | Kriéger | Krupkar | Kruse | Kühlstein | Lerche | Liliput | Lloyd | Loreley | Loutzky | LUC | Lueders | Lutzmann | Lux | MAF | Magdeburger | Magnet | Mars | Martinot et Galland | Mathis | Maurer-Union | Maxwerke | Mayer | Mercedes | Meyrel | Miele | MMB | Mono | MWD | Nacke | N.A.G. | NAIG | N.A.W. | Neuss | Noris | NSU | Opel | Orient Express | Oryx | Panther | Pasing | Patria | Pekrun | Pflüger | Phänomen | Planet | Pluto | Podeus | Polyphon | Presto | Priamus | Primus | Progress | Protos | Rabe-Mobil | RAW | Record | Regent | Reissig | Rex-Simplex | Ruppe | SAF | SAG | Scheele | Scheibler | Schilling | Schuckert | Schulz | Schwenke | Seidel & Naumann | Sekurus | Siegel | Siegfried | Siemens-Schuckert | Simson | Solidor | Sperber | Standard | Stella | Steudel | Stoewer | Sun | Superior | Taifun | Taunus | Tempelhof | Thüringer Motorwagenfabrik | Tippmann | Tourist | Treskow | Triomobil | Ulmann | Ultramobile | Urbanus | Utermöhle | VCS | Velomobil | Vesuv | Victoria | Vindelica | Vogtland | Vulkan | Wanderer | Weichelt | Weiss | Wenkelmobil | Wesen | Westfalia | Windhoff | Wunderlich | Zentralmobil

Flag of Germany.svg.png Saksan keisarikunnan lippu.png Saksan Valtakunnan Lippu 1935-1945.png Saksalaiset automerkit vuodesta 1919 vuoteen 1945

A.A.A. | ABC | Adler | AGA | Alan | Alfi (1922–1925) | Alfi (1927–1928) | AMBAG | Amor | Anker | Apollo | Argeo | Arimofa | Atlantic | Audi | Auto-Ell | Badenia | Baer | B.A.W. | BEB | Beckmann | Benz | Bergmann | Bergo | B.F. | Biene | Bleichert | BMW | Bob | Borcharding | Borgward | Bravo | Brennabor | Bufag | Bully | Butz | B.Z. | C. Benz Söhne | Certus | Club | Cockerell | Combi | Cyklon | Davidl | Dehn | DEW | Diabolo | Diana | Dinos | Dixi | DKW | Dorner | Dürkopp | Dux | D-Wagen | E.B.S. | Ego | Ehrhardt | Ehrhardt-Szawe | Eibach | Electra | Elektric | Elite | Elitewagen | Eos | Erco | Espenlaub | Eubu | Exor | Fadag | Fafag | Fafnir | Falcon | Fama | Faun | Ferbedo | Ford | Fox | Framo | Freia | Fulmina | Garbaty | Gasi | Goliath | Görke | Grade | Gridi | Gries | Habag | HAG | HAG-Gastell | Hagea-Moto | Hanomag | Hansa | Hansa-Lloyd | Hascho | Hataz | Hawa | Heim | Helios | Helo | Hercules | Hero | Hildebrand | Hiller | Horch | H.T. | Imperia | Induhag | Ipe | Joswin | Juhö | Kaha | Kaiser | Keitel | Kenter | Kico | Kieling | Knöllner | Kobold | Koco | Komet | Komnick | Körting | Kühn | Landgrebe | Lauer | Leichtauto | Leifa | Lesshaft | Ley | Libelle | Lindcar | Lipsia | Loeb | Luther & Heyer | LuWe | Luwo | Lux | Macu | MAF | Magnet | Maja | Mannesmann | Martinette | Maurer | Mauser | Maybach | Mayrette | Mercedes | Mercedes-Benz | MFB | Mikromobil | Minimus | Möckwagen | Mölkamp | Moll | Monos | Mops | Morgan | Motobil | Motrix | Muvo | Nafa | N.A.G. | NAG-Presto | NAG-Protos | Nawa | Neander | Neiman | Nemalette | Nenndorf | Nowa | NSU | NSU-Fiat | Nufmobil | Nug | Omega | Omikron | Omnobil | Onnasch | Opel | Otto | Pawi | Pe-Ka | Peer Gynt | Pelikan | Peter & Moritz | Pfeil | Phänomen | Pilot | Pluto | Presto | Priamus | Protos | Rabag | Remag | Renfert | Rex-Simplex | Rhemag | Rikas | Rivo | Roland | Röhr | Rollfix | Rumpler | Rüttger | RWN | Sablatnig-Beuchelt | Sauer | S.B. | Schebera | Schönnagel | Schuricht | Schütte-Lanz | Seidel-Arop | Selve | S.H.W. | Simson | Slaby-Beringer | Slevogt | Solomobil | Sperber | Sphinx | Spinell | Staiger | Standard | Steiger | Stoewer | Stolle | Sun | Szawe | Tamag | Tamm | Tatra | Teco | Tempo | Theis | Tornax | Tourist | Traeger | Trinks | Trippel | Triumph | Turbo | Utilitas | VL | Voran | Volkswagen | Walmobil | Wanderer | Wegmann | Weise | Wesnigk | Westfalia | Winkler | Wittekind | York | Zaschka | Zetgelette | Zündapp | Zwerg

Noudettu kohteesta "https://www.autowiki.fi/index.php?title=Adler&oldid=240111"