Ero sivun ”Pontiac Fiero” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Moottorivaihtoehdot)
Rivi 50: Rivi 50:
 
=== Moottorivaihtoehdot ===
 
=== Moottorivaihtoehdot ===
  
* '''2.5''' l [[Pontiac Iron Duke -moottori|Iron Duke]] 2473 cm<sup>3</sup>, x kW (92 hv) @ 4000 r/min, 180 Nm @ 2800 r/min
+
* '''2.5''' l [[Pontiac Iron Duke -moottori|Iron Duke]] 2473 cm<sup>3</sup>, 68 kW (92 hv) @ 4000 r/min, 180 Nm @ 2800 r/min
 
* '''2.8''' l [[Pontiac L44-moottori|L44]] 2835 cm<sup>3</sup>, 93 kW (150 hv) @ 4500 r/min, 217 Nm @ 3600 r/min
 
* '''2.8''' l [[Pontiac L44-moottori|L44]] 2835 cm<sup>3</sup>, 93 kW (150 hv) @ 4500 r/min, 217 Nm @ 3600 r/min
  

Versio 5. marraskuuta 2007 kello 11.03

Pontiac Fiero
Pontiac Fiero GT
Valmistaja ja valmistusmaa General Motors,
Yhdysvallat
Valmistusaika 19841998
Luokka urheiluauto
Kori 2-ovinen coupe
Moottori R4, V6
Iskutilavuus 2473–2835 cm3
Teho 92–150 hv
Voimanvälitys takaveto
Kiihtyvyys 7,5–10 s (0-100 km/h)
Huippunopeus 200–220 km/h
Hintaluokka n. 5000–12000 € käytettynä suomessa, $ 8000–14000 uutena USA:ssa
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja Toyota MR2
Fiat X1/9


Pontiac Fiero kehitettiin 70-luvun lopussa GM:n insinöörien toimesta konseptiauton tapaiseksi urheilulliseksi luonnokseksi, jonka ei koskaan pitänyt tulla tuotantoon. Vuosia myöhemmin yhtiön etsiessä uutta automallia kuluttajien edulliseksi ja taloudelliseksi sunnuntaiautoksi insinöörit päättivät esittellä idean Fierosta. Ajatus oli aikoinaan radikaali, mutta valitsemalla Chevroletin käytössä ollut pieni ja taloudellinen Iron Duke -moottori ideaa alettiin jatkokehittää. Kori muodostui teräskehikosta ja muovista tehdystä ulkokuoresta. Vuonna 1984 ensimmäinen Fiero rullasi täysin uudistetun tehtaan kokoonpanolinjalta.

Yleistä

Fiero muistetaan mallina, joka yhdessä Volvon kanssa sai ensimmäisenä maailmassa 5 tähteä törmäystesteissä. Vuoden 1984 2,5-litraiseen moottoriin oli kuitenkin jäänyt suunnitteluvirhe, joka öljynvaihtojen laiminlyönnin seurauksena saattoi sytyttää moottoripalon. Fiero GT muistuttaa monilta osin Ferrarin 308 GTSi-mallia, häviten suorituskyvyssä niukasti.

Autoista tunnetaan "Pre-88" ja "88" -mallit. Vuoden 1988 malli koki paljon uudistuksia, mm. uudelleensuunnitellun jousituksen, jäähdytetyt jarrulevyt ja sähköinen ohjaustehostin. Prototyyppi vuoden 1990 mallista olisi tuonut neljällä nokka-akselilla varustetun 3,4-litraisen DTC-moottorin (Dual Twin Cam). Fieron myynti oli valmistuksen alussa hyvä, mutta kysyntä hiljeni vuosien saatossa - asiakkaat halusivat tehokkaampia moottoreita. Vuonna 1985 Pontiac toi 2,8-litraisen moottorin mutta ei vieläkään muuttanut raskasta ohjausta. Käännekohta tapahtui vuoden 1988 puolivälissä kun GM:n johto päätti lopettaa mallin valmistuksen. Autoalan toimittajat uskoivat, että vuosi lisää elinaikaa olisi saanut myynnin nousemaan. Salaisuudeksi jäi tapahtuiko määräys Corveten myynnin edistämiseksi, sillä Corvette maksoi tuplasti Fieroon verrattuna. {1/1990 V8 Magazine}

Kesällä 2005 suomessa oli rekisterissä noin 30 kpl Fieroja, joista suurin osa GT-malleja. Ainakin kolme niistä ovat jälkikäteen turboahdettuja.

Tekniikka

  • Keskimoottori poikittain asennettuna. 4- tai 5-vaihteinen manuaalivaihteisto tai 3-vaihteinen turbiinilukolla oleva TH125-automaattivaihteisto. Ilmastoinnin, automaattivaihteiston ja jäähdytysnesteen kennot ovat auton keulalla.
  • Edessä päällekkäiset kolmiotukivarret, hammastanko-ohjaus ja kallistuksenvakaaja.
  • Takana McPherson-tyyppiset tolpat, kolmionmuotoinen alatukivarsi sekä raidetanko pultattuna tekniikan kehikkoon. (1988 myös kallistuksenvakaaja)
  • 9,75" levyjarrut kaikilla pyörillä (1988 jäähdytetyt). Käsijarru vaikuttaa takasylintereihin.
  • Tavaratila moottorin takana, jossa tilaa esimerkiksi täysikokoiselle lentolaukulle tai golfbägille. Selkänojien takana paikat ja ripustuskoukut esim. puvuntakille.

Moottorit

Iron Duke

Ensimmäinen moottorivaihtoehto oli 2,5-litrainen suora 4-sylinterinen, joka oli jo käytössä Chevroletin pienimmissä malleissa. Moottorissa on kaksi venttiiliä sylinteriä kohden ja venttiilikoneisto toimii työntötangoilla ja keinuvivuilla. Nokka-akseli saa voimansa kampiakselilta ratasvedolla ja nostajat ovat rullapäisiä. Polttoaine syötetään 1-pisteruiskutuksella heti läppärungon luona. Moottorissa on pakokaasujen takaisinkierrätys ja katalysaattori. Sytytysjärjestys on 1-3-4-2. Moottorista on olemassa myös Super Duty -kilpailuversio (pdf 15 MB).

L44 V6

Myöhemmin valikoima laajentui 2,8-litraisella GM:n 60 asteen V-kulmalla olevalla 6-sylinterisellä moottorilla. Moottorissa on kaksi venttiiliä sylinteriä kohden ja venttiilikoneisto koostuu 1,5:1 peltisistä keinuvivuista ja työntötangoista. Nokka-akseli saa voimansa kampiakselilta ketjuvedolla, varsinaista kiristintä ketjulle ei ole. Kampiakselissa 6 kaulaa kiertokangille normaaleista GM:n V-moottoreista poiketen. Polttoaine syötetään kuudella Boschin 15 lbs ruiskusuuttimella imusarjan loppuvaiheilta ECM:n ohjaamana. Moottorissa on pakokaasujen takaisinkierrätys ja katalysaattori. Sytytysjärjestys 1-2-3-4-5-6. Moottoria ei käytetty Fieron kilpaversioissa mutta viritysopas tunnetaan nimellä 60 degree V6 power manual (pdf 29 MB)

Moottorivaihtoehdot

  • 2.5 l Iron Duke 2473 cm3, 68 kW (92 hv) @ 4000 r/min, 180 Nm @ 2800 r/min
  • 2.8 l L44 2835 cm3, 93 kW (150 hv) @ 4500 r/min, 217 Nm @ 3600 r/min

Mitat

  • Pituus: 4143 mm
  • Leveys: 1753 mm
  • Korkeus: 1191 mm
  • Akseliväli: 2372 mm
  • Raideleveys (e/t): 1482/1506 mm
  • Omamassa: 1176-1244 kg

Linkkejä