Ero sivun ”Alpine A106” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 7: Rivi 7:
 
luokka = [[Urheiluauto]]|
 
luokka = [[Urheiluauto]]|
 
kori = 2-ovinen [[coupé]]<br>2-ovinen [[avoauto]]|
 
kori = 2-ovinen [[coupé]]<br>2-ovinen [[avoauto]]|
suunnittelija = [[Giovanni Michelotti]]|
+
suunnittelija = |
 
pohjalevy = |
 
pohjalevy = |
 
moottori = [[R4]]|
 
moottori = [[R4]]|
Rivi 24: Rivi 24:
  
 
== Historia ==
 
== Historia ==
Vuosina 1951&ndash;1955 Jean Rédélé osallistui vaihtelevalla menestyksellä lukuisiin eurooppalaisiin merkittäviin autokilpailuihin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.racingsportscars.com/driver/results/Jean-R%C3%A9d%C3%A9l%C3%A9-F.html| Nimeke = Jean Rédélé (F) - All Results| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Racing Sports Cars| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 24.5.2020}}</ref> Alkuun Rédélé ajoi [[Renault 4CV]] "Normale" -mallilla, mutta vuonna 1952 hän alkoi toteutttaa visiotaan omasta kilpa-autosta. Pohjalevy ja perustekniikka lainattiin 4CV:stä ja niiden ympärille [[Giovanni Michelotti]] luonnosteli korin, jonka [[Carrozzeria Allemano]] valmisti alumiinista. Vuonna 1953 [[Renault 4CV Rédélé Special]] otti ensimmäiset merkittävät sijoituksensa.
+
1950-luvun alkupuoliskolla Jean Rédélé osallistui vaihtelevalla menestyksellä lukuisiin eurooppalaisiin merkittäviin autokilpailuihin. Ajokkina hänellä oli [[Renault 4CV]], jolla Rédélé parhaimmillaan ajoi [[Alppiralli]]n ja [[Mille Miglia]]n luokkavoittoihin. Näinä aikoina oli täysin tavanomaista, että lahjakkaat kuljettajat osallistuivat sekä ralli- että ratakilpailuihin. Rédélé ei ollut insinööri ja kaikki hänen kilpa-autoihinsa tekemät muutokset olivat lähtöisin puhtaasti visioista. Tällainen oli esimerkiksi 5-portainen vaihteisto 4CV:n alkuperäisen 3-portaisen tilalle. Hakiessaan auton suorituskyvyn parantajaksi keveyttä, hän teetti joitain alumiinikorisia [[Renault 4CV Rédélé Special]] -autoja erityisesti ratakilpailuja varten. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://www.racingsportscars.com/driver/results/Jean-R%C3%A9d%C3%A9l%C3%A9-F.html| Nimeke = Jean Rédélé (F) - All Results| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = Racing Sports Cars| Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 24.5.2020}}</ref>  
  
Tammikuussa 1954 prototyyppi "Marquis" oli esitteillä New Yorkin autonäyttelyssä. Tavoitteena oli aloittaa mallin lisenssivalmistus Yhdysvalloissa sikäläisille markkinoille, mutta hanke ei edennyt pidemmälle. Kotona Ranskassa Rédélé kävi neuvotteluja korivalmistaja [[Chappe et Gessalin]]in kanssa ja niiden pohjalta käynnistyi projekti, jonka hedelmänä syntyi lasikuidusta valmistettu kilpa-auto, jonka muodot perityivät aiemmista prototyypeistä. Auton nimeksi annettiin "Alpine", muistuttamaan parivaljakon Rédélé-Pons vuonna 1954 ottamasta [[Alppiralli]]n luokkavoitosta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://bendsandcurves.com/2019/12/04/chapeau-alpine/| Nimeke = CHAPEAU ALPINE!| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Bends and Curves| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 4.12.2019| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 26.5.2020}}</ref>
+
Tammikuussa 1954 prototyyppi "Marquis" oli esitteillä New Yorkin autonäyttelyssä. Tavoitteena oli aloittaa mallin lisenssivalmistus Yhdysvalloissa, mutta hanke ei edennyt pidemmälle. Kotona Ranskassa Rédélé kävi neuvotteluja korivalmistaja [[Chappe et Gessalin]]in kanssa ja niiden pohjalta käynnistyi projekti, jonka hedelmänä syntyi lasikuidusta valmistettu kilpa-auto, jonka muodot perityivät Marquis-mallista. Auton nimeksi annettiin "Alpine", muistuttamaan parivaljakon Rédélé-Pons vuonna 1954 ottamasta [[Alppiralli]]n luokkavoitosta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Osoite = https://bendsandcurves.com/2019/12/04/chapeau-alpine/| Nimeke = CHAPEAU ALPINE!| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisija = | Julkaisu = Bends and Curves| Julkaisupaikka = | Ajankohta = 4.12.2019| archiveurl = | archivedate = | Lainaus = | Viitattu = 26.5.2020}}</ref> Numerosarja 106 on peräisin Renault 4CV:n alustakoodista.
  
 
''Alpine A106'':n valmistus aloitettiin kesäkuussa 1955, Jean Rédélén tätä tarkoitusta varten perustamassa [[Alpine|Société des Automobiles Alpine]] -yhtiössä. Nimi aiheutti juridisia ongelmia, sillä englantilainen [[Rootes Group]] oli maaliskuussa 1953 rekisteröinyt nimen "Alpine" ja käytti sitä [[Sunbeam Alpine|Sunbeam]]-merkkinsä mallisarjan tunnuksena.
 
''Alpine A106'':n valmistus aloitettiin kesäkuussa 1955, Jean Rédélén tätä tarkoitusta varten perustamassa [[Alpine|Société des Automobiles Alpine]] -yhtiössä. Nimi aiheutti juridisia ongelmia, sillä englantilainen [[Rootes Group]] oli maaliskuussa 1953 rekisteröinyt nimen "Alpine" ja käytti sitä [[Sunbeam Alpine|Sunbeam]]-merkkinsä mallisarjan tunnuksena.

Versio 26. toukokuuta 2020 kello 20.57

Alpine A106
Alpine A106 1959 etu.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Alpine,
Flag of France.svg.png Ranska, Dieppe
Valmistusaika 19551961
Luokka Urheiluauto
Kori 2-ovinen coupé
2-ovinen avoauto
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 750 cm3
Teho 21 – 43 hv
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Renault 4CV Rédélé Special
Seuraaja Alpine A108
Saman luokan autoja

A106 oli ensimmäinen Alpinen valmistama automalli. Auton suunnittelusta vastasi dieppeläinen Renault-edustaja ja kilpa-ajaja Jean Rédélé. Kaksiovisen, takamoottorisen coupén lasikuitukori oli Chappe et Gessalinin valmistama ja tekniikka oli suurilta osin peräisin Renault 4CV:stä.[1]

Historia

1950-luvun alkupuoliskolla Jean Rédélé osallistui vaihtelevalla menestyksellä lukuisiin eurooppalaisiin merkittäviin autokilpailuihin. Ajokkina hänellä oli Renault 4CV, jolla Rédélé parhaimmillaan ajoi Alppirallin ja Mille Miglian luokkavoittoihin. Näinä aikoina oli täysin tavanomaista, että lahjakkaat kuljettajat osallistuivat sekä ralli- että ratakilpailuihin. Rédélé ei ollut insinööri ja kaikki hänen kilpa-autoihinsa tekemät muutokset olivat lähtöisin puhtaasti visioista. Tällainen oli esimerkiksi 5-portainen vaihteisto 4CV:n alkuperäisen 3-portaisen tilalle. Hakiessaan auton suorituskyvyn parantajaksi keveyttä, hän teetti joitain alumiinikorisia Renault 4CV Rédélé Special -autoja erityisesti ratakilpailuja varten. [2]

Tammikuussa 1954 prototyyppi "Marquis" oli esitteillä New Yorkin autonäyttelyssä. Tavoitteena oli aloittaa mallin lisenssivalmistus Yhdysvalloissa, mutta hanke ei edennyt pidemmälle. Kotona Ranskassa Rédélé kävi neuvotteluja korivalmistaja Chappe et Gessalinin kanssa ja niiden pohjalta käynnistyi projekti, jonka hedelmänä syntyi lasikuidusta valmistettu kilpa-auto, jonka muodot perityivät Marquis-mallista. Auton nimeksi annettiin "Alpine", muistuttamaan parivaljakon Rédélé-Pons vuonna 1954 ottamasta Alppirallin luokkavoitosta.[3] Numerosarja 106 on peräisin Renault 4CV:n alustakoodista.

Alpine A106:n valmistus aloitettiin kesäkuussa 1955, Jean Rédélén tätä tarkoitusta varten perustamassa Société des Automobiles Alpine -yhtiössä. Nimi aiheutti juridisia ongelmia, sillä englantilainen Rootes Group oli maaliskuussa 1953 rekisteröinyt nimen "Alpine" ja käytti sitä Sunbeam-merkkinsä mallisarjan tunnuksena.

Varustelu

Autoon oli saatavilla taakse erikoinen Mille Miglia -jousitus, jossa on takana neljä iskunvaimenninta, lisäksi saatavilla oli myös viisivaihteinen vaihdelaatikko.

Moottorit

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö
0.75 R4 OHV 747 cm3 15 kW (21 hv) @ 4100 r/min ? Nm @ ? r/min
0.75 R4 OHV 747 cm3 22 kW (30 hv) @ 4800 r/min ? Nm @ ? r/min
0.75 R4 OHV 747 cm3 32 kW (43 hv) @ 6300 r/min ? Nm @ ? r/min

Mitat

  • Pituus: 3700 mm
  • Leveys: 1450 mm
  • Korkeus: 1270 mm
  • Akseliväli: 2100 mm
  • Omamassa: 540 kg

Lähteet

  1. Roy Smith: Alpine & Renault: The Development of the Revolutionary Turbo F1 Car 1968-1979. Veloce Publishing Ltd, 2008. ISBN 9781845841775. Teoksen verkkoversio (viitattu 22. toukokuu 2020).
  2. Jean Rédélé (F) - All Results – Racing Sports Cars, Viitattu: 24. toukokuu 2020.
  3. CHAPEAU ALPINE! – Bends and Curves, 4. joulukuu 2019. Viitattu: 26. toukokuu 2020.