Ligier

Kohteesta AutoWiki
Versio hetkellä 12. joulukuuta 2016 kello 02.18 – tehnyt Tapi0 (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Automobiles Ligier
Automobiles Ligier
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of France.svg.png Ranska, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1968
Autokonserni Piaggio
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja Brandt
Suosituin malli


Ligier on ranskalainen autonvalmistaja, jonka entinen kilpa-autoilija ja rugby-pelaaja Guy Ligier perusti. Ligier kilpaili Formula 1 -sarjassa kausina 19761996.

Kuuluisimpia Ligierillä ajaneita F1-kuljettajia ovat Didier Pironi, Jacques Laffite, René Arnoux, Jacky Ickx, Patrick Tambay ja Olivier Panis.

Yritys tuli autoalalle Ligier JS 2 -urheiluautolla, jonka moottorina oli Maserati V6, sama kuin Citroën SM:ssä. Maserati V6 oli uudenaikaisesti suunniteltu ja JS 2:ta pidettiin hyvin suunniteltuna autona, jolla oli hyvä voima-paino -suhde. Viimeiset SM:t valmistettiin Ligierin tehtailla Vichyssä. Vuoden 1973 energiakriisit aiheuttivat sellaisen pörssiromahduksen, että JS 2:n tuotanto loppui pian. Tämän seurauksena yhtiö keskittyi mopoautoihin. Tällöin Piaggio omisti Ligierin. Ensimmäinen malli oli nimeltään JS 4, sen erikoisuuksiin kuului erittäin tasapainoinen alusta. Sanotaan että JS 4:n alusta oli niin tasapainoinen, että siitä pystyi poistamaan yhden renkaan ja silti sillä pystyi ajamaan. Nykyään Ligier on suurin kevyiden nelipyörien valmistaja ja sen mallisto koostuu Ligier IXO ja Optimax -mopoautoista, sekä erilaisista mönkijöistä. Vuonna 2009 Ligier toi markkinoille mopoauton, jossa on Dci commonrail dieselmoottori. Tämä moottori edustaa teknologian huippua omassa luokassaan. Moottorin erikoisuuksiin kuuluu värinätön ja hiljainen käyntiääni, suurempi vääntö ja pienempi polttoaineen kulutus.

Ligier F1

Pääartikkeli: Ligier (F1)

Ligier tunnetaan parhaiten Formula 1 -tallina. Se kilpaili sarjassa vuodesta 1976 vuoteen 1996 asti. Ligier liittyi F1-sarjaan kaudeksi 1976 Matra V12 -moottorin voimin. Ensimmäisen voittonsa talli saavutti Ruotsin Grand Prix'sta 1977, jolloin Jacques Laffite voitti kilpailun. Voitto oli myös Laffitelle ensimmäinen. Tätä pidetään yleisesti ensimmäisenä kokonaan ranskalaisena voittona F1-sarjassa.

Yhteistyö Matran kanssa loppui vuonna 1979 ja Ligier rakensi Cosworth-moottorilla toimivan Ligier JS11 -auton. JS11:llä voitettiin kauden kaksi ensimmäistä kilpailua. Taas kuljettajana oli Laffite. Auto kuitenkin kohtasi vakavasti otettavia kilpailijoita, kun Williams- ja Ferrari-tallit esittelivät uudet aerodynaamisesti hyvin suunnitellut autonsa. Kauden loppuosa ei ollut tallille yhtä hyvä kuin sen alkuosa.

JS11 ja sen seuraajat tekivät Ligieristä kärkitallin 1980-luvun alkuvuosille. Tallin kilpailukykyisyys alkoi kuitenkin heikentyä kauden 1982 aikoihin. Talli kuitenkin kamppaili sarjassa vielä kauteen 1996 saakka. 1980-luvun puolessavälissä talli hyötyi Renault'n kanssa tehdystä moottorisopimuksesta. Tallista tuli kilpailukykyinen, mutta ei kärkitallia, vaikka tallin budjetti oli suuri. Kun Renault jätti sarjan vuonna 1986, jäi Ligier ilman kunnon moottorintarjoajaa. Sopimus moottoreista kariutui Alfa Romeon kanssa, minkä jälkeen talli sai asiakasmoottoreita ensin BMW:ltä ja sitten Mugen-Hondalta.

Kaudella 1996 tallilla oli käytössään Mugen-Hondan moottorit JS43-autossaan. Auto osoittautui hyvin tasapainoiseksi, vaikkei se ehkä Williamsin autolle vertoja vetänytkään. Autolla onnistuttiin kaikkien yllätykseksi saavuttamaan voitto, kun Olivier Panis ajoi Monacon Grand Prix'ssa ruutulipulle ensimmäisenä.

Ligier-nimi katosi Formula 1:stä, kun Alain Prost osti tallin ja nimesi sen Prost Grand Prix'ksi vuonna 1997. Nimekkäästä uudesta tallipäälliköstä ja omistajasta huolimatta talli ei ollut kilpailukykyinen ja meni konkurssiin vuonna 2002.

Lähde

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Ligier-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.