Alpine A108
| Alpine A108 Willys Interlagos | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Alpine,  Ranska, Dieppe Espanja, Valladolid [1]  Brasilia, São Bernardo do Campo
|
| Valmistusaika | 1958 – 1965 |
| Luokka | Urheiluauto |
| Kori | 2-ovinen coupé 2-ovinen coupé 2+2 2-ovinen avoauto |
| Suunnittelija | Giovanni Michelotti Phillipe Charles |
| Pohjalevy | |
| Moottori | R4 |
| Iskutilavuus | 850 – 1000 cm3 |
| Teho | 19,5 – 44 kW |
| Voimanvälitys | Takaveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | |
| Edeltäjä | Alpine A106 |
| Seuraaja | Alpine A110 |
| Saman luokan autoja | |
A108 on Alpinen järjestyksessä toinen, vuosina 1958–1965 valmistama urheiluautomalli. A108 perustuu teknisesti Renault Dauphineen ja malli sai ensiesittelynsä vuoden 1957 Pariisin autonäyttelyssä.[2].
Historia[muokkaa]
Alpine A108:aa valmistettiin peräti kuutena eri versiona: Cabrio vuodesta 1958, Coupé ja Coupé 2+2 vuodesta 1959 sekä Cabrio Sport, Coupé Sport ja Berlinette vuodesta 1960.
Mallivuoden 1958 A108 Cabrio valmistettiin käyttämällä samaa Giovanni Michelottin suunnittelemaa avokoria kuin vuotta aiemmin markkinoille tulleessa A106:ssa. Ulkoapäin näitä kahta, rinnakkain valmistettua mallia, oli mahdoton erottaa toisistaan, sillä versiot eroavat toisistaan tekniikkansa osalta. A108 rakentui uuden Dauphinen tekniikan varaan, mutta edelleen samalle modifioidulle pohjalevylle kuin A106.
Vuonna 1959 Alpine esitteli Pariisissa porrasperäisen, kaksipaikkaisen A108 Coupen. Malli oli varustettu kiinteällä katolla, joka ei ollut irrotettavissa. Vaikka Coupé ulkoisesti näytti kovalla katolla varustetulta Cabriolta, se oli oma erillinen mallinsa. Alpinen pienen mittakaavan valmistuksessa tämä malli jäi todelliseksi harvinaisuudeksi, autoja valmistettiin 12–15 kappaletta.
A108 Cabrio 1960
Alpine A108 -mallisarjan toinen uutuus vuonna 1959 oli Coupé 2+2. Tämän mallin design ja korin suunnittelu olivat lähtöisin Chappe & Gessalinin koripajalta. Coupé 2+2:n kattolinja oli pidempi ja kulmikkaampi kuin Coupén ja sisätilassa oli pieni takaistuin. Keula oli saanut aiempaa aerodynaamisemmat muodot ja ajovalot oli sijoitettu lasikupujen alle. Coupé 2+2 oli tarkoitettu enemmänkin urheiluauton ja GT:n yhdistelmäksi, kuin puhtaaksi urheiluautoksi.
A108 Coupé 2+2
Vuonna 1960 A108:n design muuttui täydellisesti. Rédéle oli vuotta aiemmin pestannut tiiminsä nuoren Phillipe Charlesin, jonka luonnokset olivat tehneet häneen vaikutuksen. Charlesin luonnosten pohjalta tehtyä prototyyppiä testattiin Citroënin tuulitunnelissa ja sille saatiin hyvä ilmanvastusarvot. Charlesin muotoilemat mallit saivat nimet Cabrio Sport ja Coupé Sport. Alpinen tulevaisuuden kannalta merkittävään rooliin nousi Charlesin suunnittelema uusi, fastback-linjainen A108 Berlinette. Malli oli A106 Coachin jälkeen järjestyksessä toinen Alpinen valmistama kilpa-auto. Se ajoi debyyttinsä vuoden 1960 Tour de France -kilpailussa, ennen virallista yleisöesittelyään Pariisin autonäytelyssä. A108 Berlinette oli Alpinen kilpa-autojen kehityskaaren tärkeä välimalli, matkalla ikonisen A110 Berlinetten syntyyn.[3]
A108 Cabrio Sport
A108 Coupé Sport
Willys Overland do Brazil -yhtiön harjoittaman Renault Dauphine -lisenssivalmistuksen myötä brasilialaiset neuvottelivat itselleen myös Alpinen lisenssioikeudet. Alpine A108:n valmistus nimellä Willys Interlagos aloitettiin São Bernardo do Campon tehtaalla vuonna 1961. Interlagos oli eurooppalaisen Alpinen identtinen klooni, korimalleina Willys Interlagos Berlineta, Willys Interlagos Cupê sekä Willys Interlagos Conversível. Kuten Euroopassa, myös Etelä-Amerikassa Berlineta löysi tiensä ralli- ja rata-autoilun kilpakentille.
Espanjassa Renaultin eri malleja lisenssillä valmistanut FASA (Fabricación de Automóviles Sociedad Anónima de Valladolid) valmisti A108:aa nimellä FASA Alpine. Toisin kuin Willys Etelä-Amerikassa, FASA valmisti myös A110-malleja.
Ensimmäinen A110 Berlinette valmistui vuonna 1961 ja sen ilmoitettiin tulevan A108:n seuraajaksi. Vuoden 1962 Pariisin autonäyttelyssä yleisölle esiteltiin uusi A110 Berlinette sekä A108 Coupé 2+2:n seuraaja Alpine A110 GT4. A108 Coupé Sportin ja Cabrio Sportin valmistus jatkui silti vuoteen 1964 ja A108 Berlinetten vuoteen 1965 asti.
Moottorit[muokkaa]
| Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö |
|---|---|---|---|---|
| 0.85 | R4 OHV | 845 cm3 | 28 kW (37 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
| 0.9 | R4 OHV | 904 cm3 | 40 kW (53 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
| 1.0 | R4 OHV | 998 cm3 | ? kW (? hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min |
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Renaultin historia Espanjassa – Ajovalo, Viitattu: 13. heinäkuu 2020.
- ↑ Alpine Geschichte – Renault Alpine Club International, Viitattu: 13. heinäkuu 2020.
- ↑ Roy Smith: Alpine & Renault: The Sports Prototypes 1963 to 1969. Veloce Publishing Ltd, 2010. ISBN 9781845841911. Teoksen verkkoversio (viitattu 20. heinäkuu 2020).
