Lancia Beta
| Lancia Beta | |
|---|---|
| |
| Valmistaja ja valmistusmaa | Lancia, (Fiat S.p.A.)  Italia, Torino Espanja, Pamplona
|
| Valmistusaika | 1972 – 1984 |
| Luokka | Keskiluokka |
| Kori | 4-ovinen fastback sedan 4-ov porrasperä sedan 2-ovinen coupé 2-ovinen targa 3-ovinen shooting brake Keskimoottorinen coupé |
| Suunnittelija | Sergio Sartorelli [1] (Centro Stile Fiat) |
| Pohjalevy | |
| Moottori | R4 |
| Iskutilavuus | 1300 – 2000 cm3 |
| Teho | 60–99 kW |
| Voimanvälitys | Etuveto |
| Kiihtyvyys | |
| Huippunopeus | |
| Kulutus | |
| CO2-päästöt | g/km |
| Hintaluokka | 39.155 € Beta 1800 Berlina (1974, v. 2014 kerroin) |
| Edeltäjä | Lancia Fulvia |
| Seuraaja | Lancia Prisma |
| Saman luokan autoja | Audi 80 Chrysler 180 Datsun 200L Dodge Dart Ford Taunus Opel Commodore B Saab 99 Toyota Corona Mk II/ Crown Vauxhall Victor FE Volkswagen K70 |
Lancia Beta (Tipo 828) on vuodesta 1972 vuoteen 1984 valmistettu keskiluokan autojen mallisarja. Beta oli Lancian ensimmäinen uusi malli sen jälkeen, kun Fiat oli ostanut yhtiön omisukseensa vuonna 1969.
Beta 828-sarjaan kuului useita korimalleja: 4-ovinen fastback sedan (Beta berlina), 4-ovinen porrasperä (Beta Trevi), 2-ovinen coupé (Beta Coupé), 2-ovinen targa (Beta Spider), 3-ovinen shooting brake (Beta HPE) sekä sarjan lähisukulainen, keskimoottorinen urheiluauto Lancia Beta Montecarlo (tipo 137).
Sisällysluettelo
Historia
Lancia oli toimintansa aikana luonut itselleen maineen korkeatasoisten, suorituskykyisten ja tekniikaltaan kehittyneiden autojen valmistajana. 1960-luvulla yhtiön mallit Fulvia, Flavia ja Flaminia edustivat kaikkia edellämainittuja ominaisuuksia, mikä tarkoitti myös sitä, että ne olivat hintavia ja niiden valmistusmäärät olivat suhteellisen pienet. Tämä yhtälö ajoi Lancian talouden nurin ja yhtiön pelastajaksi tuli jättimäinen Fiat-konserni vuonna 1969.
Fiatin autotuotanto perustui suuruuden ekonomiaan ja yhtiön linjoilta rullasi pelkästään Italiassa satoja tuhansia autoja siinä, missä Lancian tuotanto laskettiin kymmenissä tuhansissa. Vaikka Fiatin omaankin mallistoon kuului keskiluokan autoja, Lancia sai luvan jatkaa niiden valmistamista, mutta sen tuli tapahtua kustannustehokkaasti. Käytännössä tämä tarkoitti Lancian suunnittelun osittaista siirtymistä Fiatille ja teknisellä puolella siirtymistä Fiatin vakio-osien käyttöön.
Vuonna 1972 markkinoille tullut Lancia Beta on merkin ensimmäinen malli, joka on suunniteltu Fiatin omistuksessa. Beta-sarjan autoissa oli pyrkimys pitää yllä Lancian aiempaa mainetta teknisesti edistyksellisten ja suorituskykyisten autojen valmistajana. Beta-sarjan autoissa oli DOHC-moottori, 5-portainen vaihteisto, neljän pyörän erillisuenta ja neljän pyörän levyjarrut, kaikki asioita jotka eivät olleet autoilun arkipäivää 1970-luvulla. Mielikuva merkin korkeasta laadusta kärsi autoissa käytetyn teräspellin huonon laadun ja heikon ruosteenestokäsittelyn takia kuitenkin tuntuvan kolauksen. Lancia sai maineen nopeasti käyttökelvottomaan kuntoon rapistuvana autona ja vaikka asioihin puututtiinkin, vahinko vientimarkkinoilla oli jo ehtinyt tapahtua.[2]
Berlina
Beta 828 -sarjan ensimmäinen malli oli berlina, joka esiteltiin yleisölle vuonna 1972. Kokoluokassaan Beta sijoittui pienemmän Fulvian ja suuremman Flavian väliin. Betan muotoilussa oli hylätty perinteinen 3-osastoinen porrasperätyyli, sen sijaan mallin kori oli uudenlainen 2-osastoinen fastback. Samantyyppinen kori oli vuonna 1970 markkinoille tulleessa Citroën GS:ssä.
HPE
3-ovisen Lancia Beta HPE:n lyhenne tulee sanoista High Performance Estate. HPE-malli pyrkii yhdistämään urheiluauton luonteen ja henkilö/farmariauton kuljetuskyvyn. Ahdetun mallin VX tulee sanasta Volumex.
3-ovisessa HPE/HP-mallissa on riittävästi tilaa neljälle aikuiselle. Takaluukku on iso. Takaistuimen molemmat puoliskot voi erikseen taittaa eteen.
Nopeassa ajossa tuulen äänet pääsevät sisään. Istuimet voisivat olla parempiakin.
Coupé-mallin (1974) kaikissa erillisistuimissa (4 kpl) on hyvä sivuttaistuki ja kangasverhoilu. Etuistuimissa on pääntuet. Coupé-mallin (2-ovinen) takaistuimella on tyydyttävästi tilaa. Mittariston luettavuus on huono. [3]
Lancia HP Executive VX:n vakiovarusteita ovat sisältä säädettävät ulkopeilit, kierroslukumittari, kevytmetallivanteet ja ohjaustehostin. Lisävarusteita ovat metalliväri (585 DM), sähkötoimiset ikkunannostimet edessä (776 DM), nahkaverhoilu (1635 DM) ja kattoluukku (999 DM). Lisävarusteiden hinnat ovat Länsi-Saksassa 1983 D-markkoina, Suomen hintaan pitää lisätä autovero.
Lancia Beta HPE:n ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset. Suuntavakavuus on hyvä. Kaarreajossa HPE on lähes neutraali, vain hieman aliohjautuva, puskemista ei esiinny. Ohjaus on tarkka, mutta ei kevyt. Ohjaustehostin on lisävaruste. Etuvedon vaikutus tuntuu ohjauksessa. Jousitus on jäykkä, mutta ei liian kova eikä täristävä. Kuopissa jousitus kuitenkin pohjaa turhan helposti.
Tekniikan Maailma 1/1978 mittasi Lancia Beta HPE:n (87,5 kW, 1105 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 6,5 sekuntia, 0–100 km/h 9,9 sekuntia ja 0–120 km/h 14,0 sekuntia. Huippunopeus on noin 182 km/h.
Auto motor und sport 21/1983 mittasi Lancia HP Executive VX:n (99 kW, 1145 kg) kiihtyvyydeksi 0–60 km/h 4,4 sekuntia, 0–80 km/h 6,4 sekuntia, 0–100 km/h 9,6 sekuntia, 0–120 km/h 13,0 sekuntia, 0–140 km/h 18,9 sekuntia ja 0–160 km/h 26,6 sekuntia. Huippunopeus on 203 km/h. [4]
Tekniikka
Moottorit
1995 cm3 sylinterin mitat ovat 84,0 × 90,0 mm.
| Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | Mallivuodet | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1300 | R4 DOHC 8V | 1297 cm3 | 60 kW (82 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1974–1975 | |
| 1300 | R4 DOHC 8V | 1301 cm3 | 66 kW (90 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1976–1979 | |
| 1400 | R4 DOHC 8V | 1438 cm3 | 85 kW (63 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1972–1974 | |
| 1600 | R4 DOHC 8V | 1585 cm3 | 74 kW (100 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1975–1984 | |
| 1600 | R4 DOHC 8V | 1592 cm3 | 74–79 kW (100–108 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1972–1975 | |
| 1800 | R4 DOHC 8V | 1756 cm3 | 81–88 kW (110–120 hv) @ 6000 r/min | 144 Nm @ 3000 r/min | 1972–1975 | |
| 2000 | R4 [[DOHC] 8V] | 1995 cm3 | 87,5 kW (119 hv) @ 5500 r/min | 174 Nm @ 2800 r/min | 1975–1984 | |
| 2000 i.e. | R4 DOHC 8V | 1995 cm3 | 90 kW (122 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1980–1984 | |
| 2000 VX / HP VX | R4 DOHC 8V Mekaaninen ahdin | 1995 cm3 | 99 kW (135 hv) @ 5500 r/min | 206 Nm @ 3000 r/min | 1982–1984 | |
Vaihteisto
Vaihteistona on 5-vaihteinen manuaali.
Mitat
| Malli | Berlina | Coupé | HPE / HP | Spyder |
|---|---|---|---|---|
| Pituus | 4293–4320 mm | 3993 mm | 4285 mm | 4040 mm |
| Leveys | 1651 mm | 1650 mm | 1646 mm | |
| Korkeus | 1397 mm | 1280 mm | 1308 mm | 1250 mm |
| Akseliväli | 2535 mm | 2540 mm | ||
| Raideleveys (e/t) | 1406 / 1392 mm | |||
| Omamassa | 1000–1195 kg | |||
Hinta
Lancia Beta 1800 Berlina maksoi Suomessa vuonna 1974 40 600 markkaa eli 39 155 euroa (v. 2014, kerroin 0,9644). Kotimaassaan Italiassa auto maksoi samana vuonna Suomen markkoina vain vähän yli 20.000 markkaa eli noin puolet Suomen hinnasta Suomen autoveron vuoksi.
3-ovinen Lancia Beta HPE maksoi Suomessa vuonna 1978 88 400 markkaa eli 53 270 euroa (v. 2018 kerroin 0,6026).
Lancia HP Executive VX maksoi Länsi-Saksassa 1983 25 700 D-markkaa.
Rekisteröinti
Lancia Betaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:
| Vuosi | 1975 | 1979 |
|---|---|---|
| Määrä (kpl) | 125 | 20 |
Katso myös
Lähteet
- Tekniikan Maailma 17/1974
- Tekniikan Maailma 1/1978
- ↑ Markus Caspers: Designing Motion: Automotive Designers 1890 to 1990. Birkhäuser, 2016. ISBN 9783035607840. Teoksen verkkoversio (viitattu 3. tammikuu 2021).
- ↑ Paulius Gaurilčikas: The Beta: Lancia's Fatal Mistake – Dyler, 27. helmikuu 2020. Viitattu: 4. tammikuu 2021.
- ↑ Tekniikan Maailma 6/1974, s. 70-71
- ↑ Auto motor und sport 21/1983
