Ligier

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Automobiles Ligier
Automobiles Ligier
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of France.svg.png Ranska, {{{perustuspaikka}}}
Tuotannon aloitus 1968
Autokonserni Piaggio
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja Brandt
Suosituin malli


Ligier on ranskalainen autonvalmistaja, jonka entinen kilpa-autoilija ja rugby-pelaaja Guy Ligier perusti. Ligier kilpaili Formula 1 -sarjassa kausina 19761996.

Kuuluisimpia Ligierillä ajaneita F1-kuljettajia ovat Didier Pironi, Jacques Laffite, René Arnoux, Jacky Ickx, Patrick Tambay ja Olivier Panis.

Yritys tuli autoalalle Ligier JS2 -urheiluautolla, jonka moottorina oli Maserati V6, sama kuin Citroën SM:ssä. Maserati V6 oli uudenaikaisesti suunniteltu ja JS 2:ta pidettiin hyvin suunniteltuna autona, jolla oli hyvä voima-paino -suhde. Viimeiset SM:t valmistettiin Ligierin tehtailla Vichyssä. Vuoden 1973 energiakriisit aiheuttivat sellaisen pörssiromahduksen, että JS 2:n tuotanto loppui pian. Tämän seurauksena yhtiö keskittyi mopoautoihin. Tällöin Piaggio omisti Ligierin. Ensimmäinen malli oli nimeltään JS4, sen erikoisuuksiin kuului erittäin tasapainoinen alusta. Sanotaan että JS4:n alusta oli niin tasapainoinen, että siitä pystyi poistamaan yhden renkaan ja silti sillä pystyi ajamaan. Nykyään Ligier on suurin kevyiden nelipyörien valmistaja ja sen mallisto koostuu Ligier IXO ja Optimax -mopoautoista, sekä erilaisista mönkijöistä. Vuonna 2009 Ligier toi markkinoille mopoauton, jossa on Dci commonrail dieselmoottori. Tämä moottori edustaa teknologian huippua omassa luokassaan. Moottorin erikoisuuksiin kuuluu värinätön ja hiljainen käyntiääni, suurempi vääntö ja pienempi polttoaineen kulutus.

Ligier urheiluautot[muokkaa]

Ligier JS1[muokkaa]

Pääartikkeli: Ligier JS1

Lopetettuaan kilpailemisen nähtyään ystävänsä Jo Schlesserin kuolevan, Guy Ligier päätti perustaa oman tallin ja käski insinöörinsä Michel Tétun kehittää urheiluauton nimeltään JS1 (Schlesserin nimikirjaimet). Cosworth-moottorinen JS1 saavutti voiton Albissa ja Monthleryssä, mutta keskeytti Le Mansista ja Tour Automobile de France:sta.


Ligier JS2[muokkaa]

Ligier JS2

Pääartikkeli: Ligier JS2

Vuoteen 1971 mennessä Ligier oli saanut kehitettyä JS1:n JS2:ksi. JS2 oli tieliikennekelpoinen ja käytti Maseratin V6-moottoria.





Ligier JS3[muokkaa]

Pääartikkeli: Ligier JS3

Myös JS3 avomallinen urheiluprototyyppi oli saatu kehitettyä vuoteen 1971 mennessä ja siinä käytettiin Cosworth DFV V8-moottoria. JS3 voitti Monthleryssä vuonna 1971, mutta epäonnistui suorittamaan minimimatkan Le Mansissa. Siitä johtuen se vedettiin pois ja Ligier asensi Cosworth DFV -moottorin JS2 katuautoon ja tuli sillä toiseksi yhteistuloksissa Le Mansissa vuonna 1975.

Ligier moottoriurheilussa[muokkaa]

Pääartikkeli: Equipe Ligier

Ligier tunnetaan parhaiten Formula 1 -tallina, joka kilpaili sarjassa vuodesta 1976 vuoteen 1996 asti. Ligier liittyi F1-sarjaan kaudeksi 1976 Matra V12 -moottorin voimin. Ensimmäisen voittonsa talli saavutti Ruotsin Grand Prix'sta 1977, jolloin Jacques Laffite voitti kilpailun. Voitto oli myös Laffitelle ensimmäinen. Tätä pidetään yleisesti ensimmäisenä kokonaan ranskalaisena voittona F1-sarjassa.

Yhteistyö Matran kanssa loppui vuonna 1979 ja Ligier rakensi Cosworth-moottorilla toimivan Ligier JS11 -auton. JS11:llä voitettiin kauden kaksi ensimmäistä kilpailua. Taas kuljettajana oli Laffite. Auto kuitenkin kohtasi vakavasti otettavia kilpailijoita, kun Williams- ja Ferrari-tallit esittelivät uudet aerodynaamisesti hyvin suunnitellut autonsa. Kauden loppuosa ei ollut tallille yhtä hyvä kuin sen alkuosa.

JS11 ja sen seuraajat tekivät Ligieristä kärkitallin 1980-luvun alkuvuosille. Tallin kilpailukykyisyys alkoi kuitenkin heikentyä kauden 1982 aikoihin. Talli kuitenkin kamppaili sarjassa vielä kauteen 1996 saakka. 1980-luvun puolessavälissä talli hyötyi Renault'n kanssa tehdystä moottorisopimuksesta. Tallista tuli kilpailukykyinen, mutta ei kärkitallia, vaikka tallin budjetti oli suuri. Kun Renault jätti sarjan vuonna 1986, jäi Ligier ilman kunnon moottorintarjoajaa. Sopimus moottoreista kariutui Alfa Romeon kanssa, minkä jälkeen talli sai asiakasmoottoreita ensin BMW:ltä ja sitten Mugen-Hondalta.

Kaudella 1996 tallilla oli käytössään Mugen-Hondan moottorit JS43-autossaan. Auto osoittautui hyvin tasapainoiseksi, vaikkei se ehkä Williamsin autolle vertoja vetänytkään. Autolla onnistuttiin kaikkien yllätykseksi saavuttamaan voitto, kun Olivier Panis ajoi Monacon Grand Prix'ssa ruutulipulle ensimmäisenä.

Ligier-nimi katosi Formula 1:stä, kun Alain Prost osti tallin ja nimesi sen Prost Grand Prix'ksi vuonna 1997. Nimekkäästä uudesta tallipäälliköstä ja omistajasta huolimatta talli ei ollut kilpailukykyinen ja meni konkurssiin vuonna 2002.

Ligier on kilpaillut myös Le Mansin 24 tunnin ajoissa vuosina 19701975.

Lähde[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä Wikipedian Ligier-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.

Ulkoiset linkit[muokkaa]