Lincoln Mark VII

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lincoln Mark VII
Lincoln Continental Mark VII
Lincoln Continental Mark VII
Valmistaja ja valmistusmaa Lincoln,
Flag of the United States.svg.png Yhdysvallat
Valmistusaika 19841992
Luokka Suuri auto
Kori 2-ovinen Coupé
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R6, V8
Iskutilavuus 2400–5000 cm3
Teho 86–168 kW
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus 193 km/h (168 kW)
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä Lincoln Continental Mark VI
Seuraaja Lincoln Mark VIII
Saman luokan autoja Buick Riviera
Cadillac Eldorado

Lincoln Continental Mark VII, myöhemmin pelkkä Lincoln Mark VII oli suuri luksuscoupé -tyylinen henkilöauto, joka esiteltiin vuonna 1984. Alusta oli sama kuin Ford Thunderbirdissä, Ford Mustangissa ja Lincoln Continentalissa, eli Fordin Fox -alusta. Samaa alustaa käyttivät aiemmin myös Ford Fairmont ja Mercury Zephyr 1980 -luvun alussa. Mark VII valmistettiin Wixomin tehtaalla, Michiganissa.

Mark VII:ssä oli paljon mukavuusvarusteita kuten sähkökäyttöiset ikkunat, sähkökäyttöiset peilit, sähkösäätöiset nahkapenkit, avaimeton sisäänpääsy, tietokone/viestikeskus ja digitaalinen mittaristo (paitsi LSC -malleissa vuoden 1986 jälkeen). Nämä olivat aikansa autoissa harvinaisuuksia.

Mark VII oli myös ensimmäinen amerikkalainen auto, jossa oli nelikanavaiset lukkiutumattomat jarrut, 6 kuukautta ennen Chevrolet Corvettea. Se on myös ensimmäinen amerikkalainen auto, jossa on komposiittietuvalot.

Varustelutasot[muokkaa]

Varustelutasotja oli aluksi neljä, perusmalli, Versace Designer, Bill Blass Designer, ja LSC. Versacessa on erilaiset kovemmat penkit kuin muissa malleissa, Bill Blass mallissa penkeissä on niskatyynyt, joissa lukee BB. Vuodesta 1988 lähtien vain Bill Blass ja Versace jäivät myyntiin.

LSC oli suorituskykyisempi malli, joka oli suunnattu kilpailemaan eurooppalaisten luksuscoupémallien kuten BMW 600 -sarjan ja Mercedes-Benz 500 SEC -sarjan kanssa. LSC:ssä oli tanakampi jousitus, tuplaputkisto, nahka sporttipenkit ja isompi moottori (vuoteen 1988 asti, jonka jälkeen kaikissa oli Mustangin 302 -moottori. Vanteet olivat 15" sporttivanteet, kun muissa malleissa oli pinnavanteet. Vuonna 1988 tuli turbiinivanteet. LSC sai vuonna 1986 analogiset mittarit joihin sisältyi myös kierroslukumittari.

Lisävarusteena Mark VII:hin sai sähkökäyttöisen takakontin luukun. Myös taustapeili on itsestään säätyvä, eli se kääntyy toiseen asentoon jos takana ajavan auton valot osuvat siihen häikäisevästi.

Yksi suorituskykyinen malli on Mark VII GTC, jossa on korisarja ja suorituskykyyn vaikuttavia muutoksia perusmalliin verrattuna.

Moottorit[muokkaa]

Moottorivaihtoehdot olivat 5,0 -litrainen V8 ja harvinaisemmissa malleissa 2,4 -litrainen diesel suora 6. Dieselmoottorissa oli turboahdin ja se oli Steyrin suunnittelema.

Bensiinimoottorit[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
5.0 V8 ? cm3 104 kW (140 hv) @ ? r/min 1984–1985
5.0 LSC V8 ? cm3 123 kW (165 hv) @ ? r/min 1985
5.0 V8 ? cm3 112 kW (150 hv) @ ? r/min 373 Nm @ ? r/min 1986–1987
5.0 LSC V8 ? cm3 149 kW (200 hv) @ ? r/min 1986–1988
5.0 V8 ? cm3 168 kW (225 hv) @ ? r/min 407 Nm @ ? r/min 1988–1992

Dieselmoottorit[muokkaa]

Dieselmoottori on BMW:n suunnittelema turbodiesel-malli.

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
2.4 R6 Turbo 2443 cm3 86 kW (115 hv) @ ? r/min 1984–1985

Muuta[muokkaa]

Dieselmalli on harvinainen, sitä valmistettiin alle 400 yksilöä.

Rekisteröinti[muokkaa]

Lincoln Mark VII -mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi 1990
Määrä (kpl) 5

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Lincoln_Mark_VII-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.