Vacamatic

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
M4 Vacamatic
Valmistaja ja valmistusmaa Chrysler Corporation,
Valmistusaika 1941 - 1942
Luokka
Kori
Suunnittelija {{{suunnittelija}}}
Pohjalevy {{{pohjalevy}}}
Moottori
Iskutilavuus
Teho
Voimanvälitys 2-portainen manuaalivaihteisto ylivaihdeyksiköllä
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja M6 Presto-Matic
Saman luokan autoja

M4 Vacamatic oli Chrysler Corporationin vuosina 1941 - 1942 valmistama puoliautomaattinen vaihteisto. Rakenteellisesti kyseessä on moottoriin nestekytkimen välityksellä kytketty, ylivaihteella varustettu manuaalivaihteisto. Vaikka itse vaihteistossa ei ollut kuin kaksi vaihdetta eteenpäin, ylivaihdeyksikkö tuplasi ajovaihteiden määrän neljään.

Kuljettajan oli käytettävä kytkinpoljinta aina kun vaihteenvalitsinta siirrettiin asennosta (Low-High-Reverse) toiseen. Kun auto oli liikkeessä eteenpäin, saatiin alipaineella ohjattu ylivaihde kytketymään päälle kaasupoljinta keventämällä. Fluid Drive-nestekytkimen ansiosta auto voitiin pysäyttää ja pitää paikallaan jarrun avulla, ilman kytkinpolkimen painamista.

Chrysler käytti vaihteistosta nimeä Vacamatic ja DeSoto Simplimatic. Dodgeen tai Plymouthiin tätä vaihteistoa ei ollut tarjolla.

Vaihteiston käyttö[muokkaa]

Vacamaticin vaihdekaavio oli sama kuin manuaalivaihteiston, lukuunottamatta puuttuvaa 1-vaihteen lovea. Lähtiessään liikkeelle kuljettaja painoi kytkinpolkimen pohjaan ja valitsi joko peruutusvaihteen tai jommankumman eteenpäinajoalueista (Low tai High). Tämän jälkeen kytkinpoljin voitiin vapauttaa ja auto joko lähti liikkeelle tai se oli pidettävissä paikallaan jarrun avulla. Eteenpäin ajettaessa ylivaihde saatiin kytketymään kun riittävä ajonopeus oli saavuettu ja kuljettaja kevensi kaasupoljinta. Tällöin sähköhydraulisesti ohjattu yksikkö kytki ylivaihteen päälle. Ajovaihteita eteenpäin oli tarvittaessa neljä: Low - Low OD - High - High OD.

Nestekytkimen ansiosta liikkeellelähtö voitiin suorittaa "High"-alueella, tosin kiihtyvyys oli tällöin jopa oman aikansa mittareiden mukaan melko verkkaista. Kun auto oli saavuttanut nopeuden 15 - 20 mailia tunnissa (25-30 km/h), kuljettaja nosti jalkansa hetkeksi kaasupolkimelta, jolloin ylivaihdeyksikkö kytki "matkavaihteen" päälle. Ylivaihdeyksikkö kytkeytyi automaattisesti päältä pois aina kun auton nopeus laski alle 11 mailia tunnissa (17 km/h) tai se pysäytettiin. Parempi kiihtyvyys saatiin aikaan, jos liikkeelle lähtö tapahtui pikkualueella. Pikkualueen ylivaihde saatiin kytketymään 8:n mailin tuntinopeudessa (13 km/h) ja tällä vaihteella kiihdytettiin 25:n mailin tuntinopeuteen, jolloin valitsin siirrettiin isolle alueelle.

Rakenne oli melkoisen tilaavievä ja raskas, koska nestekytkimen lisäksi järjestelmä vaati toimiakseen myös mekaanisen kytkimen. Tämän johdosta tällä vaihteistolla varustettujen autojen rinta- ja lattiapellitys ja kytkinpolkimen vivusto poikkeaa manuaalivaihteistolla varustettujen autojen rakenteista.

Aiheesta muualla[muokkaa]

http://www.oldcarbrochures.org/index.php/NA/Chrysler_and_Imperial/1941_Chrysler/1941_Chrysler_Brochure/1941-Chrysler-Brochure-07
http://www.oldcarbrochures.org/index.php/NA/Chrysler_and_Imperial/1942_Chrysler/1942_Chrysler_Brochure/1942-Chrysler-15
http://www.oldcarbrochures.org/index.php/NA/DeSoto/1941_DeSoto/1941_DeSoto_Brochure/1941-DeSoto-Brochure-07
http://www.oldcaradvertising.com/Chrysler%20&%20Imperial/1941%20Chrysler/dirindex.html
http://www.oldcaradvertising.com/DeSoto/1941%20DeSoto/dirindex.html
http://www.oldcaradvertising.com/DeSoto/1942%20DeSoto/dirindex.html

Lähteet[muokkaa]

http://www.allpar.com/mopar/m6.html The M6 "four-speed electro-hydraulic semi-automatic" transmission