Buick Riviera

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Buick Riviera
Riviera by Buick -emblemmi.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Buick Motor Division,
Flag of the United States.svg.png Yhdysvallat
Valmistusaika 19631993
19951999
Luokka Personal luxury car
Kori 2-ovinen hardtop
2-ovinen coupé
2-ovinen avoauto
Moottori V8, V6
Iskutilavuus 231 – 455 cid
3800 – 7500 cm3
Teho
Voimanvälitys Takaveto, etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Hintaluokka
Edeltäjä
Seuraaja
Saman luokan autoja

Riviera on amerikkalaisen Buickin vuosina 1963–1999 valmistama personal luxury -luokan auto. Edellä mainittuun muodostaa poikkeuksen mallivuosi 1994, jolloin Rivieraa ei ollut tarjolla.

Riviera oli General Motorsin ensimmäinen personal luxury -luokan auto ja samalla ensimmäinen malli, joka valmistettiin GM E -pohjalevylle. Kahdeksan sukupolvensa aikana Riviera koki monia muutoksia: sen koko vaihteli, sitä valmistettiin E-korin lisäksi kahdelle muullekin pohjalevylle ja se muuttui etuvetoiseksi. Rivieraa myytiin kaikkiaan yli 1,1 miljoonaa kappaletta.[1]

Historia[muokkaa]

Rivieran synty ajoittuu 1950-luvun loppuun ja GM:n tarpeeseen luoda malli Ford Thunderbirdin synnyttämään markkinasegmenttiin. Kaksipaikkaisena avoautona vuonna 1955 markkinoille tullut Thunderbird oli ollut myyntimenestys ja sen muututtua toisen sukupolvensa myötä vuonna 1958 nelipaikkaiseksi, mallin myyntilukemat moninkertaistuiva. GM:n suunnitteluosaston pääjohtaja Bill Mitchell oli kertomansa mukaan eräänä sumuisena yönä nähnyt hotellinsa pysäköintialueella erikoiskoritetun Rolls-Roycen ja visioinut siitä muodot tulevalle mallille. Vuonna 1959 Mitchell antoi suunnittelija Ned Niclesille tehtäväksi luonnostella suunnitelman piirrosvaihe loppuun. Mitchellin ajatuksena oli, että XP-715 kulkeneen hankkeen myötä "personal luxury" -luokan auto tulisi osaksi Cadillacin mallistoa.

Nickles antoi luonnostellulle mallille nimen LaSalle II, viitaten sillä Cadillacin 1930-luvulla valmistamaan merkkiin. LaSalle oli GM:n aiemman suunnittelujohtaja Harley Earlin alaisuudessa tuolloin työskennelleen Mitchellin ensimmäisiä töitä. Ikäänkuin kirsikkana kakun päällä Nickles antoi projektiauton etusuuntavilkuille samat muodot kuin Mitchellin piirtämän LaSallen jäähdyttimen säleikössä.

LaSalle-yhteydestä huolimatta Cadillacilla ei oltu hankkeesta lainkaan kiinnostuneita. Seuraavaksi Mitchell tarjosi sitä Chevroletille, mutta myös vailla suurempaa vastakaikua. Oldsmobile ja Pontiac olivat kevyesti kiinnostuneita, mutta molemmat olisivat halunneet autosta tyystin toisen näköisen. Merkeillä oli jo meneillään B-koristen Starfire- ja Grand Prix -mallien suunnittelutyö, joten pienempi malli ei olisi tässä vaiheessa antanut merkeille juurikaan lisäarvoa. Jäljelle jäi enää Buick, jossa XP-715 sai hyvin myönteisen vastaanoton. Merkki kärsi jatkuvasti laskevista myyntiluvuista ja divisioonan johto oli huolissaan koko merkin tulevaisuudesta.

Buickin tila oli itseasiassa niin huono, että GM:n toimeenpaneva komitea kieltäytyi aluksi antamasta suunnitelmaa sille. Sen sijaan, ensimmäistä kertaa konsernin historiassa, komitea antoi jokaisella merkilleen tehtäväksi valmistaa presentaatio siitä, miksi juuri se tarvitsisi XP-715:n. Buick ohitti tässä kohtaa GM:n omat markkinoinnin ammattilaiset ja tilasi esitelmänsä konsernin ulkopuoliselta mainosyhtiöltä. Tämä tuotti tulosta ja Buick sai projektin keväällä 1961, ehdolla että auton tulee olla myynnissä mallivuodelle 1963.[2]

Riviera-nimi[muokkaa]

Nimi "Riviera" otettiin Buickilla käyttöön vuonna 1949, uuden 2-ovisen hardtop-korimallin yhteydessä. Buick Roadmaster Riviera coupé, Cadillac Series 62 Coupe de Ville sekä Oldsmobile 98 Holiday coupé olivat ensimmäisiä tällä korimallilla massavalmistettuja henkilöautoja. Buick liitti 2-ovisen Riviera hardtop -korimallin Super-mallisarjaan vuonna 1950, Special-sarjaan vuonna 1951 ja Century-sarjaan, sen palattua mallistoon 12 vuoden tauon jälkeen, vuonna 1954.

Vuosimallien 1951–1953 Roadmaster- ja Super -sarjojen 4-oviset sedanit valmistettiin neljä tuumaa pidemällä akselivälillä kuin muut samojen sarjojen korimallit ja myös nämä saivat mallinimeensä lisäyksen "Riviera".

Keskellä mallivuotta 1955 Buick ja Oldsmobile esittelivät 4-ovisen hardtop -korimallin. Buick lisäsi sen Century- ja Special -sarjoihinsa ja sille annettiin lisänimi "Riviera". Seuraavan mallivuoden alusta lähtien 4-ovinen Riviera hardtop sedan kuului myös Roadmaster- ja Super -sarjojen korivalikoimaan.

Vuonna 1959 Buick hieman selkiytti Riviera-nimen käyttöä. Nimeä käytettiin ainoastaan Electra 225 -sarjan 6-ikkunaisen (takaoven takapuolella vielä pieni kolmioruutu) 4-ovisen hardtop sedanin tunnuksena vuosina 1959–1962. Vuonna 1963 "Riviera" oli vielä vakiomallisen 4-ovisen Electra 225 hardtop sedanin korkeatasoisen varusteluversion tunnuksena. Uusi 2-ovinen hardtop -malli teki debyyttinsä samalle mallivuodelle.

1. sukupolvi (1963 – 1965)[muokkaa]

Buick Riviera 1963.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1963-1965)

Ensimmäisen sukupolven Riviera esiteltiin lokakuussa 1962. Massatuotannon käytäntöjen mukaisesti mallin valmistuksessa hyödynnettiin Buickin jo olemassaolevaa teknologiaa ja komponentteja mahdollisimman paljon. Koska Buickin mallistoon ei vielä tässä vaiheessa kuulunut keskikokoisia erillisrunkoisia malleja, Rivieran 117 tuuman (2972 mm) akselivälinen alusta saatiin aikaan modifioimalla full-size Electran 126 tuuman (3200 mm) akselivälistä runkoa. Akuperäiseen XP-715-konseptiin kuuluneista piilotetuista ajovaloista jouduttiin alkuun luopumaan ja Riviera sai piilotetut ajovalot keulalleen mallivuodelle 1964.[3]

2. sukupolvi, (1966 – 1970)[muokkaa]

Buick Riviera 1966.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1966-1970)

Mallivuodelle 1966 Riviera sai osakseen perusteellisen uudistuksen. X-runko pysyi entisellään, samoin voimalinja sekä jarrut. Uusi kori oli edeltäjäänsä pidempi, leveämpi ja 200 paunaa (91 kg) painavampi. Ovien tuuletusruudut oli poistettu, mikä lisäsi auton modernia olemusta. Ajovalot olivat edelleen piilotetut, mutta nyt jälleen sijoitettuna vaakatasossa etumaskiin. GM:n uutuusmalli Oldsmobile Toronado sai saman E-korin kuin oli Rivierassa, samoin vuotta myöhemmin myyntiin tullut Cadillac Eldorado. Rivierasta poiketen ne olivat kuitenkin etuvetoisia.[4]

3. sukupolvi (1971 – 1973)[muokkaa]

Buick Riviera 1971.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1971-1973)

Riviran kolmas sukupolvi oli hyvin vahvalla ja radikaalilla otteella muotoiltu. Tämän sukupolven Rivierat tunnetaan "boat-tail"- eli veneperämalleina, johtuen niiden takaosan muotoilusta. Oman lisämausteensa antavat vuoden 1963 Corvette Sting Ray Coupén inspiroima takalasi ja kyljen voimakas vyötärölinja, jolla on juurensa Buickin 1950-luvun "sweepspear"-muotoiluteemassa. Yleisellä tasolla hevosvoimasodan vuodet olivat ohi ja moottoreiden teholukemat alkoivat laskea.[5]

4. sukupolvi (1974 – 1976)[muokkaa]

Buick Riviera 1976.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1974-1976)

Neljännen ja samalla viimeisen takavetoisen E-korisen Riviera-sukupolven kausi oli kovin alavireinen. Vuoden 1973 lopulla alkanut öljykriisi romahdutti Rivieran kaltaisten suurimoottoristen ylellisyysautojen kysynnän. Kiristyneet vaatimukset autojen kolariturvallisuudesta pakottivat luopumaan hardtop-korista ja sen tilalle tuli 2-ovinen "tolppa"-coupé.

5. sukupolvi (1977 – 1978)[muokkaa]

Buick Riviera 1978.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1977-1978)

Mallivuodelle 1977 GM:n kaikkia malleja oli kutistettu ja myös Riviera oli aiempaa pienempi ja noin 300 kg kevyempi. Samalla malli siirrettiin GM:n B-koristen autojen luokkaan. Painonpudotuksensa myötä sen 455-kuutiotuumainen (7,5 l) moottori siirtyi historiaan ja voimanlähteiksi tuli (amerikkalaisen mittapuun mukaan) iskutilavuudeltaan ja kulutukseltaan kohtuullisissa lukemissa olevat vaihtoehdot. Uudistuksen myötä Rivieran myyntilukemat kohenivat hieman, edellisen sukupolven pohjalukemista.

6. sukupolvi (1979 – 1985)[muokkaa]

Buick Riviera coupe 1979.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1979-1985)

Kuudennen sukupolvensa myötä Riviera palasi E-koriin, nyt etuvetoisena, kuten mallin konsernisukulaiset Oldsmobile Toronado ja Cadillac Eldorado. Malli oli samalla ensimmäinen etuvetoinen Buick merkin koko historian aikana. Yhtenä mootorivaihtoehtona ollut turboahdettu, 231-kuutiotuumainen (3,8 l) V6, edusti uuden teknologian esiinmarssia. Toinen, ja hieman surkeampaan lopputulokseen päättynyt tarina, oli mallivuodelle 1981 lisätty Oldsmobilen dieselmoottori. Vuonna 1983 mallistoon liitetttiin avomalli. Rivieran myyntiluvut kasvoivat ensimmäisenä kuudennen sukupolven myyntivuotena kaksinkertaisiksi aiempaan verrattuna, paras vuosi myynnillisesti oli 1985, jolloin Rivieroja myytiin yli 65 000 kappaletta.

7. sukupolvi (1986 – 1993)[muokkaa]

Buick Riviera 1986-94.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1986-1993)

Mallivuodelle 1986 uudistettu E-kori kutistui entisestään ja vaihtui rakenteeltaan itsekantavaksi. Avokori oli pudotettu pois ja ainoa korimalli oli jälleen 2-ovinen coupé. Rivieran voimanlähteeksi oli tarjolla ainoastaan V6, turboahtimella tai ilman. Mittaristonsa ja hallintalaitteidensa osalta Riviera edusti hi-techia. Itse mittaristo oli digitaalinen ja käyttökatkaisijat oli ryhmitetty sen molemmin puolin "soft-touch"-painikkeiksi. Kojelaudan keskelle oli sijoitettu kuvaputkiteknologiaan perustuva kosketusnäyttö "Graphic Control Center".

8. sukupolvi (1995 – 1999)[muokkaa]

Buick Riviera 1995-99.jpg

Pääartikkeli: Buick Riviera (1995-1999)

Yhden välivuoden jälkeen Riviera palasi Buickin valikoimaan. Malli valmistettiin nyt samalle G-pohjalevylle kuin 4-ovinen Oldsmobile Aurora. V6-moottori oli joko vapaasti hengittävä tai mekaanisesti ahdettu. Kahdeksannen sukupolven Rivieran ahdettu versio oli voimakkain Buick sitten vuoden 1987 turboahdetun Grand Nationalin.[6]

Lähteet[muokkaa]

  1. Aivaras Grigelevičius: The Buick Riviera American Cruiser – Dyler, Viitattu: 6. syyskuu 2020.
  2. James Derek Sapienza: The Riviera: How This Legendary Car Saved Buick – MotorBiscuit, 14. tammikuu 2016. Viitattu: 6. syyskuu 2020.
  3. 1963-1965 Buick Riviera – Classic Car History, Viitattu: 7. syyskuu 2020.
  4. Dave LaChance: 1966-'67 Buick Riviera GS – Hemmings Motor News, Viitattu: 8. syyskuu 2020.
  5. Channing Sargent: The Comeback of Ugly: Death and Resurrection of the Buick Riviera – Los Angeles Magazine, 7. toukokuu 2014. Viitattu: 8. syyskuu 2020.
  6. Jason Torchinsky: A Car To Reconsider: The Mid '90s Buick Riviera – Jalopnik, 8. kesäkuu 2018. Viitattu: 10. syyskuu 2020.
Buick logo.png Buick-nimellä valmistetut tai myydyt automallit
Tuotannossa olevat mallit (Pohjois-Amerikka)

Encore | Enclave | Envision | Regal

Tuotannossa olevat mallit (Kiina)

Encore | Enclave | Envision | GL6 | GL8

Tuotannosta poistuneet mallit (Pohjois-Amerikka)
1904-1942

5 | 6A | 7 | 10 | 14 | 14B | 17 | 19 | 21 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 35 | 36 | 38 | 39 | 40 | 41 | 43 | B | B-24 | B-25 | B-36 | B-37 | B-38 | B-55 | C | C-24 | C-25 | C-36 | C-37 | C-54 | C-55 | D | D-54 | D-55 | F | G | H | K | S | Series 21-Six | Series 22-Four | Series 22-Six | Series 23-Four | Series 23-Six | Series 24-Four | Series 24-Six | Series 40 | Series 50 | Series 60 | Series 70 | Series 80 | Series 90 | Series 115 | Series 116 | Series 120 | Series 121 | Series 129 | Series D-Four | Series D-Six | Series E-Four | Series E-Six | Series H-Six | Series K-Six | Century | Limited | Marquette | Master Six | Standard Six | Super

1946 –

Apollo | Cascada | Centurion | Century | Electra | Electra 225 | Estate Wagon | Gran Sport | Invicta | LaCrosse | LeSabre | Limited | Lucerne | Opel | Park Avenue | Rainier | Reatta | Rendezvous | Riviera | Roadmaster | Skyhawk | Skylark | Somerset | Special | Sport Wagon | Super | Terraza | Verano | Wildcat

Tuotannosta poistuneet mallit (Kiina)

Excelle | Excelle HRV | Rendezvous | Royaum

Konseptiautot

Y-Job | Cielo