Lancia Beta

Lancia Beta
Valmistaja ja valmistusmaa	Lancia, (Fiat S.p.A.) Italia, Torino Espanja, Pamplona
Valmistusaika	1972 – 1984
Luokka	Keskiluokka
Kori	4-ovinen fastback sedan 4-ov porrasperä sedan 2-ovinen coupé 2-ovinen targa 3-ovinen shooting brake Keskimoottorinen coupé
Suunnittelija	Sergio Sartorelli (Centro Stile Fiat)
Pohjalevy
Moottori	R4
Iskutilavuus	1300 – 2000 cm3
Teho	60–99 kW
Voimanvälitys	Etuveto
Kiihtyvyys
Huippunopeus
Kulutus
CO2-päästöt	g/km
Hintaluokka	39.155 € Beta 1800 Berlina (1974, v. 2014 kerroin)
Edeltäjä	Lancia Fulvia
Seuraaja	Lancia Prisma
Saman luokan autoja	Audi 80 Chrysler 180 Datsun 200L Dodge Dart Ford Taunus Opel Commodore B Saab 99 Toyota Corona Mk II/ Crown Vauxhall Victor FE Volkswagen K70

Lancia Beta (Tipo 828) on vuodesta 1972 vuoteen 1984 valmistettu keskiluokan autojen mallisarja. Beta oli Lancian ensimmäinen uusi malli sen jälkeen, kun Fiat oli ostanut yhtiön omisukseensa vuonna 1969.

Beta 828-sarjaan kuului useita korimalleja: 4-ovinen fastback sedan (Beta berlina), 4-ovinen porrasperä (Beta Trevi), 2-ovinen coupé (Beta Coupé), 2-ovinen targa (Beta Spider), 3-ovinen shooting brake (Beta HPE) sekä sarjan lähisukulainen, keskimoottorinen urheiluauto Lancia Beta Montecarlo (tipo 137).

Historia

Lancia oli toimintansa aikana luonut itselleen maineen korkeatasoisten, suorituskykyisten ja tekniikaltaan kehittyneiden autojen valmistajana. 1960-luvulla yhtiön mallit Fulvia, Flavia ja Flaminia edustivat kaikkia edellämainittuja ominaisuuksia, mikä tarkoitti myös sitä, että ne olivat hintavia ja niiden valmistusmäärät olivat suhteellisen pienet. Tämä yhtälö ajoi Lancian talouden nurin ja yhtiön pelastajaksi tuli jättimäinen Fiat-konserni vuonna 1969.

Fiatin autotuotanto perustui suuruuden ekonomiaan ja yhtiön linjoilta rullasi pelkästään Italiassa satoja tuhansia autoja siinä, missä Lancian tuotanto laskettiin kymmenissä tuhansissa. Vaikka Fiatin omaankin mallistoon kuului keskiluokan autoja, Lancia sai luvan jatkaa niiden valmistamista, mutta sen tuli tapahtua kustannustehokkaasti. Käytännössä tämä tarkoitti Lancian suunnittelun osittaista siirtymistä Fiatille ja teknisellä puolella siirtymistä Fiatin vakio-osien käyttöön.

Vuonna 1972 markkinoille tullut Lancia Beta on merkin ensimmäinen malli, joka on suunniteltu Fiatin omistuksessa. Beta-sarjan autoissa oli pyrkimys pitää yllä Lancian aiempaa mainetta teknisesti edistyksellisten ja suorituskykyisten autojen valmistajana. Beta-sarjan autoissa oli DOHC-moottori, 5-portainen vaihteisto, neljän pyörän erillisuenta ja neljän pyörän levyjarrut, kaikki asioita jotka eivät olleet autoilun arkipäivää 1970-luvulla. Mielikuva merkin korkeasta laadusta kärsi autoissa käytetyn teräspellin huonon laadun ja heikon ruosteenestokäsittelyn takia kuitenkin tuntuvan kolauksen. Lancia sai maineen nopeasti käyttökelvottomaan kuntoon rapistuvana autona ja vaikka asioihin puututtiinkin, vahinko vientimarkkinoilla oli jo ehtinyt tapahtua.

Mallit

Berlina

Beta 828 -sarjan ensimmäinen malli oli berlina, joka esiteltiin yleisölle vuonna 1972. Kokoluokassaan Beta sijoittui pienemmän Fulvian ja suuremman Flavian väliin. Betan muotoilussa oli hylätty perinteinen 3-osastoinen porrasperätyyli, sen sijaan mallin kori oli uudenlainen 2-osastoinen fastback. Samantyyppinen kori oli vuonna 1970 markkinoille tulleessa Citroën GS:ssä. Muotoilustaan huolimatta Betassa ei ole isoa takaluukkua eikä myöskään matkustamon ja tavaratilan välistä yhteyttä.

Beta Berlina oli eräs ensimmäisistä henkilöautoista, jossa myös takapyörillä oli MacPherson-tyyppiset joustintuet.

Lancia Betan suunnittelussa oli paneuduttu myös käyttö- ja ajoturvallisuuteen. Ohjaamon ja matkustamon kaikki pinnat olivat pehmustetut, Lancian Superduplex -jarrujärjestelmässä tavanomaisen 2-piirijaon lisäksi (etu- ja takapiiri), etupyörille oli kaksi erillistä hydrauliikkapiiriä. Tällä järjestelyllä auton etujarrut mitä todennäköisimmin pysyivät toiminntakunnossa, vaikka etupiirin hydrauliikkaan tulisikin vuoto. Ohjauspylväs oli törmäyksessä kokoonpainuva ja tuulilasi laminoitua lasia.

Beta Berlina sai valmistushistoriansa aikana kaksi kasvojenkohotusta. Ensimmäisen vuonna 1975, jolloin ajovalot saivat peitteekseen yhtenäisen lasin ja taimmaisen sivuikkunan muoto muuttui hieman, matkustamon tuuletusritilän siirryttyä sen alanurkkaan. Toinen kasvojenkohotus oli vuorossa vuonna 1979. Tällöin mallin keula muutettiin pyöreämmäksi, se sai uuden jäähdyttimen säleikön ja ajovaloumpiot vaihtuivat yksiosaisiin suorakaiteenmuotoisiin. Berlinan valmistus päättyi vuonna 1981. Tällä korimallilla autoja valmistui 194 914 kappaletta.

• 

  Phase 1 (1972–1975)

• 

  Phase 2 (1975–1979)

• 

  Phase 3 (1979–1981)

Coupé

Vuonna 1973 Berlinan rinnalle esiteltiin 2+2-paikkainen coupé. Lokakuussa 1973 käydyn Jom kippur -sodan seurannaisvaikutusten myötä syntynyt lama viivästytti mallin myyntiin tuloa vuoden 1974 puolelle. Coupé valmistettiin Berlinan pohjalevylle, lyhyemmällä akselivälillä. Malli on suunniteltu Lancian oman design-osaston toimesta. Suunnittelutiimin johdossa oli Aldo Castagno ja konsulttina Piero Castagnero, jonka vetämänä Centro Stile Lancia oli suunnitellut Fulvia Berlinen ja Coupén.

Malli tuli markkinoille 1,6- ja 1,8-litraisilla kaasutinmoottoreilla, jotka vuoden 1975 lopulla vaihtuivat uudempiin 1,6- ja 2,0-litraisiin versioihin. Alkuvuodesta 1976 moottoripalettiin lisättiin 1,3-litrainen versio, joka joissain maissa sai edullisemman verokohtelun. Vuonna 1978 Beta Coupé sai valinnaisvarusteikseen automaattivaihteiston ja ohjaustehostimen.

Vuonna 1981 malli sai kevyen kasvojenkohotuksen ja samalla tuli tarjolle 2-litrainen moottori Boschin sähköisellä polttoaineensuihkutuksella. Vuonna 1983 tarjolle tuli 135-hevosvoimainen, mekaanisella ahtimella varustettu 2.0 VX. Coupen tuotanto päättyi vuonna 1984 ja korimallin autoja valmistettiin 111 801 kappaletta.

• 

  Phase 1 (1973–1981)

• 
• 

  Phase 2 (1981–1984)

• 

Spyder

Syksyllä 1974 Beta-sarjaan lisättiin kolmas malli, Coupén pohjalevylle tehty 2+2-paikkainen Spyder. Malli on varustettu tuulilasin kehyksen ja targakaaren välissä olevilla, irrotettavilla muovipaneleilla ja takaosan alas laskostettavalla sääsuojalla.

Korimalllin oli suunnitellut Pininfarina, mutta ne valmisti Carrozzeria Zagato. Spyderin valmistusprosessi oli monimutkainen ja hidas; Ensin Lancia toimitti Coupén raakakorit Zagatolle, joka modifioi siitä avomallin, tämän jälkeen korit palasivat Lancialle ruosteenestokäsittelyyn, josta jälleen 113 kilometrin päähän Zagatolle maalausta sekä sisustan ja katon asennusta varten, josta vielä kerran Lancialle, jossa ne saivat tekniikan. Alkuun Spyderin korin kiertojäykkyys oli todella kehno, mutta vuonna 1975 tilanetta parannettiin hieman. Spyder sai Coupén vakio-ovet, joissa oli sivulasin kehys ja tuulilasin kehyksen ja targakaaren väliin lisättiin korin pituussuntainen välikappale.

Malli tuli markkinoille Coupén 1,6- ja 1,8-litraisilla kaasutinmoottoreilla, jotka vuoden 1975 lopulla vaihtuivat uudempiin 1,6- ja 2,0-litraisiin versioihin. Spyderista ei valmistettu 1300-kuutioista versiota eikä mallia saanut myöskään polttoaineensuihkutuksella. 1980-luvun alussa valmistettiin pieni erä Volumex-versiota. Vuonna 1981 Spyder sai samanlaisen kasvojenkohotuksen kuin Coupé. Spyderin tuotanto päättyi vuonna 1984 ja autoja valmistui 9390 kappaletta.

• 
• 

HPE

3-ovisen Lancia Beta HPE:n lyhenne tulee sanoista High Performance Estate. HPE-malli pyrkii yhdistämään urheiluauton luonteen ja henkilö/farmariauton kuljetuskyvyn. Ahdetun mallin VX tulee sanasta Volumex.

3-ovisessa HPE/HP-mallissa on riittävästi tilaa neljälle aikuiselle. Takaluukku on iso. Takaistuimen molemmat puoliskot voi erikseen taittaa eteen.

Nopeassa ajossa tuulen äänet pääsevät sisään. Istuimet voisivat olla parempiakin.

Coupé-mallin (1974) kaikissa erillisistuimissa (4 kpl) on hyvä sivuttaistuki ja kangasverhoilu. Etuistuimissa on pääntuet. Coupé-mallin (2-ovinen) takaistuimella on tyydyttävästi tilaa. Mittariston luettavuus on huono.

Lancia HP Executive VX:n vakiovarusteita ovat sisältä säädettävät ulkopeilit, kierroslukumittari, kevytmetallivanteet ja ohjaustehostin. Lisävarusteita ovat metalliväri (585 DM), sähkötoimiset ikkunannostimet edessä (776 DM), nahkaverhoilu (1635 DM) ja kattoluukku (999 DM). Lisävarusteiden hinnat ovat Länsi-Saksassa 1983 D-markkoina, Suomen hintaan pitää lisätä autovero.

Lancia Beta HPE:n ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset. Suuntavakavuus on hyvä. Kaarreajossa HPE on lähes neutraali, vain hieman aliohjautuva, puskemista ei esiinny. Ohjaus on tarkka, mutta ei kevyt. Ohjaustehostin on lisävaruste. Etuvedon vaikutus tuntuu ohjauksessa. Jousitus on jäykkä, mutta ei liian kova eikä täristävä. Kuopissa jousitus kuitenkin pohjaa turhan helposti.

Tekniikan Maailma 1/1978 mittasi Lancia Beta HPE:n (87,5 kW, 1105 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 6,5 sekuntia, 0–100 km/h 9,9 sekuntia ja 0–120 km/h 14,0 sekuntia. Huippunopeus on noin 182 km/h.

Auto motor und sport 21/1983 mittasi Lancia HP Executive VX:n (99 kW, 1145 kg) kiihtyvyydeksi 0–60 km/h 4,4 sekuntia, 0–80 km/h 6,4 sekuntia, 0–100 km/h 9,6 sekuntia, 0–120 km/h 13,0 sekuntia, 0–140 km/h 18,9 sekuntia ja 0–160 km/h 26,6 sekuntia. Huippunopeus on 203 km/h.

• 
• 
• 
• 

Tekniikka

1995 cm³ sylinterin mitat ovat 84,0 × 90,0 mm.

Malli	Moottori		Iskutilavuus	Teho	Vääntö	Mallivuodet
1300	R4 DOHC 8V		1297 cm3	60 kW (82 hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min	1974–1975
1300	R4 DOHC 8V		1301 cm3	66 kW (90 hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min	1976–1979
1400	R4 DOHC 8V		1438 cm3	85 kW (63 hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min	1972–1974
1600	R4 DOHC 8V		1585 cm3	74 kW (100 hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min	1975–1984
1600	R4 DOHC 8V		1592 cm3	74–79 kW (100–108 hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min	1972–1975
1800	R4 DOHC 8V		1756 cm3	81–88 kW (110–120 hv) @ 6000 r/min	144 Nm @ 3000 r/min	1972–1975
2000	R4 [[DOHC] 8V]		1995 cm3	87,5 kW (119 hv) @ 5500 r/min	174 Nm @ 2800 r/min	1975–1984
2000 i.e.	R4 DOHC 8V		1995 cm3	90 kW (122 hv) @ ? r/min	? Nm @ ? r/min	1980–1984
2000 VX / HP VX	R4 DOHC 8V Mekaaninen ahdin		1995 cm3	99 kW (135 hv) @ 5500 r/min	206 Nm @ 3000 r/min	1982–1984

Mitat

Malli	Berlina	Coupé	HPE / HP	Spyder
Pituus	4293–4320 mm	3993 mm	4285 mm	4040 mm
Leveys	1651 mm		1650 mm	1646 mm
Korkeus	1397 mm	1280 mm	1308 mm	1250 mm
Akseliväli	2535 mm		2540 mm
Raideleveys (e/t)			1406 / 1392 mm
Omamassa	1000–1195 kg

Hinta

Lancia Beta 1800 Berlina maksoi Suomessa vuonna 1974 40 600 markkaa eli 39 155 euroa (v. 2014, kerroin 0,9644). Kotimaassaan Italiassa auto maksoi samana vuonna Suomen markkoina vain vähän yli 20.000 markkaa eli noin puolet Suomen hinnasta Suomen autoveron vuoksi.

3-ovinen Lancia Beta HPE maksoi Suomessa vuonna 1978 88 400 markkaa eli 53 270 euroa (v. 2018 kerroin 0,6026).

Lancia HP Executive VX maksoi Länsi-Saksassa 1983 25 700 D-markkaa.

Rekisteröinti

Lancia Betaa rekisteröitiin Suomessa seuraavasti:

Vuosi	1975	1979
Määrä (kpl)	125	20

Katso myös

• Lancia Beta 1800

Lähteet

• Tekniikan Maailma 17/1974
• Tekniikan Maailma 1/1978