V8
V8-moottorilla tarkoitetaan V-moottoria, jossa on 8 sylinteriä. Sylinterit on jaettu kahteen neljän sylinterin muodostamaan riviin.
Sisällysluettelo
- 1 Yleistä
- 2 V-kulmat
- 3 Amerikkalaiset V8-moottorit
- 4 Brittiläiset V8-moottorit
- 5 Ranskalaiset V8-moottorit
- 6 Tsekkiläiset V8-moottorit
- 7 Saksalaiset V8-moottorit
- 8 Italialaiset V8-moottorit
- 9 Venäläiset V8-moottorit
- 10 Espanjalaiset V8-moottorit
- 11 Australialaiset V8-moottorit
- 12 Japanilaiset V8-moottorit
- 13 Ruotsalaiset V8-moottorit
- 14 Diesel-V8:t
- 15 Lähde
Yleistä
V8-moottoreita käytetään pääasiassa suuren kokoluokan autojen moottoreina. Moottorit ovat iskutilavuudeltaan harvoin alle 4 litraa ja saattavat olla suurimmillaan jopa 16-litraisia.
V8-moottorit ovat varsin yleisiä moottoriurheilussa, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sellaisia käytetään mm. IRL, ChampCar ja Nascar-sarjoissa. Myös F1-sarjassa on kaudesta 2006 lähtien käytetty 2,4-litraisia V8-moottoreita.
Näitä moottoreita käytetään myös raskaassa liikenteessä. Esimerkiksi kuorma-autoissa ja ajoneuvoyhdistelmissä ovat yli 10-litraiset turbodiesel V8-moottorit yleisiä.
V-kulmat
V-kulmalla tarkoitetaan kulmaa, jossa sylinteririvit sijaitsevat toisiinsa nähden. Yleisin V8-moottorissa käytetty V-kulma on 90 astetta. Näin saadaan leveä ja matala moottori, jossa on optimaaliset sytytys- ja värinäominaisuudet.
Myös monet V6- ja V10-moottorit ovat V8-johdannaisia, joten myös niissä käytetään paljon 90 asteen kulmaa. Näiden moottorin ominaisuuksiin nähden 90 asteen kulma ei ole paras mahdollinen, joten ne on usein varustettu tasapainoakseleilla tai monimutkaisemmilla kampiakseleilla.
Erilaisia V-kulmia löytyy muitakin. Yksi esimerkki on Ford Taurus SHO -mallissa käytetty Ford/Yamaha V8, joka perustuu Fordin Duratec V6 -moottoriin ja käyttää siitä tuttua 60 asteen V-kulmaa. Volvo on käyttänyt tätä moottoria vuodesta 2005.
Cross-plane ja flat-plane
V8-moottoreita on kahta perustyyppiä, jotka eroavat toisistaan kampiakselin osalta.
- Cross-plane V8 on perinteinen V8-konstruktio, jota on käytetty yleisesti esim. amerikkalaisissa katuautoissa. Tässä tyypissä kampien kaulat ovat 90 asteen välein. Kampiakselin päästä katsottuna se muodostaa ristin. Cross-planella saadaan moottoriin hyvä tasapaino, mutta se vaatii kampiakseliin raskaat vastapainot. Tämä taas aiheuttaa sen, että moottori ei ole niin kierrosherkkä kuin esim. flat-plane V8.
- Flat-plane V8 -moottoreita käyttää suurin osa eurooppalaisista urheiluautoista, kuten esim. Ferrari, Lotus (Esprit) ja TVR (Speed Eight). Tunnetuin moottori lienee Cosworth DFV. Tässä moottorityypissä kampien kaulat ovat 180 asteen välein. Edestä katsottuna kampiakseli on "lättänä". Flat-plane muistuttaa kahta 4-sylinteristä rivimoottoria jotka olisi liitetty yhteen. Koska molemmat lohkot käyvät kuin rivinelonen, on siinäkin toisen asteen värinöitä. Vaikka Flat-plane V8 käy tasaisemmin kuin rivinelonen, se ei kuitenkaan yllä Cross-plane V8:n tasolle. Urheiluautoissa värinöillä ei ole niin suurta merkitystä vaan muut ominaisuudet puoltavat sen käyttöä. Näitä ominaisuuksia ovat mm. kierrosherkkyys ja suuremmat maksimikierrokset.
Amerikkalaiset V8-moottorit
Yhdysvaltoja voidaan pitää V8:n kotimaana, se on ollut siellä aina suositumpi kuin missään muualla. Ainoat poikkeukset suurissa moottoreissa siellä ovat Dodge Viperin V10-moottori ja Dodge Ramissa käytetty Viperin matalaviritteisempi V10 moottori.
Vuosikymmen brittien 1904 mallisen Rolls-Royce Legalimitin jälkeen Cadillac valmisti ensimmäisen V8-moottorin vuonna 1914. Se oli monimutkainen käsinrakennettu flat-plane V8. Tätä seurasi joukko muita merkkejä jotka käyttivät V8:sia: Peerless, Cadillac, Cunningham ja Lincoln.
Ford oli ensimmäinen joka käytti V8:aa massatuotantoautoissa. Se ei siirtynyt rivikutosiin kuten sen kilpailijat kun suurempia moottoreita tarvittiin. Ford suunnitteli modernin "Ford Flathead" V8:sin vuonna 1932. Tätä moottoria käytettiin lähes kaikissa suuremmissa Fordeissa aina vuoteen 1953 ja sen valmistus jatkui vuoteen 1970. Sitä rakennnettiin ympäri maailmaa lisenssillä.
Toisen maailmansodan jälkeen autojen koot kasvoivat ja rivikuutonen kävi alitehoiseksi näihin ja rivi-8:seja ei voitu käyttää sen koon vuoksi. General Motors vastasi Fordille esittelemällä vuonna 1949 Oldsmobile V8-moottorin ja ensimmäisen ikinä valmistetun OHV V8:sin Cadillacissa.
Chrysler esitteli hemikantisen FirePower moottorinsa seuraavana vuonna, sen myynti ylitti kaikki odotukset joten Buick, Chevrolet ja Pontiac esittelivät omat V8:sinsa vuonna 1954.
Moottoreiden koot kasvoivat läpi 50- ja 60-lukujen aina 70-luvun puoliväliin. Suurien autojen koon yhä kasvaessa merkitsi se sitä että myös pienempiä moottoreita alettiin esittelemään ja ne tulivat myös suosituimmiksi, tästä johtui että vuoteen 1960 mennessä Chryslerilla, Fordilla ja Chevroletilla oli kaksi V8 mallia tuotannossa.
Suurimpia moottoreita, jotka tunnetaan nimellä isolohko V8, käytettiin suurissa autoissa. Isolohkojen kuutiotilavuus oli jopa 6 litraa (360 in³) mutta perusmuodossa tehoja ei kuitenkaan ollut ylenpalttisesti. Isolohkojen iskutilavuus saavutti rajansa vuoden 1970 Cadillac Eldoradossa, jossa käytettiin 8,2 litraista (500 in3) Cadillac V8 -moottoria.
1970-luvun öljykriisin ja saastemääräysten vuoksi isolohkojen käyttö väheni, ainostaan luxus autoissa niiden käyttö jatkui vuoden 1977 tienoille. Nykyään vain kuorma-autoissa ja muissa suurissa ajoneuvoissa käytetään isolohkoja. Jotkin valmistajat ovat puolestaan korvanneet isolohkot pikkulohko koneisiin perustuvilla V10-moottoreilla.
Pienemmät moottorit jotka tunnetaan pikkulohko V8:seina sijoitettiin keskikokoisiin autoihin, niiden iskutilavuus oli yleisesti 4.4 L (270 in3) ja 6.0 L (360 in3) välillä.
Vuosien 1950–1970 välillä kaikilla General Motorsin divisioonilla oli omat moottorinsa ja niillä omat meriittinsä.
Joitakin käytettiin yli divisioonien kuten pientä Buick 215 ja Chevrolet 350 moottoria. Fordilla ja Chryslerilla oli vähemmän divisioonia joten ne käyttivät enemmän samoja moottoreita malliston kesken. Tänä päivänä tuotannossa on alle 12 erilaista V8-moottoria.
- Ford
- 1932–1953 Flathead V8
- 1954–1962 Y-block V8
- 1958–1967 MEL V8
- 1958–1976 FE V8
- 1962–1995 Windsor V8
- 1968–1997 385 V8
- 1970–1982 335/Cleveland V8
- 1991–Modular V8/Triton V8
- 1996–Jaguar AJ-V8
- 1996–Yamaha V8
- Cosworth DFV
- General Motors
- 1914–1992 Cadillac V8
- 1949–1990 Oldsmobile Rocket V8
- 1954–1970 Pontiac V8
- 1950–1970 Buick V8
- 1954–1968 Chevrolet small-block V8
- 1969–1993 Chevrolet 350 small-block
- Chevrolet Big-Block-moottori
- 1992–Northstar/Premium
- 1993–1997 Generation 2 small-block
- 1998–Generation 3 small-block
- 2005–Generation 4 small-block
- Duramax Diesel
- Chrysler
Brittiläiset V8-moottorit
Ensimmäinen brittiläinen V8 oli 3,5 litrainen Rolls-Roycen Legalimit, tämän jälkeen meni vuosikymmen ennenkuin ensimmäinen amerikkalainen Cadillacin V8 esiteltiin.
Brittien yleisin V8 on Rover-V8, jota on käytetty lukemattomissa Brittien urheiluautoissa. Moottori ei ole kuitenkaan Brittien suunnittelua vaan amerikkalainen alunperin Buickin V8 vuodelta 1960. Se oli pienikokoinen vain 3,5 litrainen ja kevyt V8:siksi. Se tuli tuotantoon vuoden 1961 Buick, Oldsmobile ja Pontiac malleissa mutta pudotettiin tuotannosta hyvin pian kun se korvattiin rautalohkoisella moottorilla.
Alumiinirakenteisena se oli yksi kevyimmistä vakio V8:sesta ja sitä yritettiin käyttää Indianapolisin kilpailuissa. Australialainen yhtiö Repco muunsi moottorin Formula-1:siin pienentämällä sen 3 litran kokoon ja sijoittamalla yhden yläpuolisen nokka-akselin kummallekin lohkolle kun se alunperin oli työntötankomoottori. Repcon moottorilla varustettu Brahham voitti F1 mestaruuden kahdesti vuosina 1966 ja 1967.
Roverille tuli tarve kevyempään ja tehokkaampaan moottoriin 1960-luvun puolivälissä ja sai tietoonsa tämän kevyen V8:sin. Neuvottelujen jälkeen he ostivat oikeudet moottoriin ja ovat valmistaneet sitä siitä asti. Ensimmäisen kerran se tuli Rover sedaneihin 1960-luvun lopussa.
Moottoria myytiin laajasti pienemmille autonvalmistajille ja se ilmestyi monenlaisiin autoihin, esim. Morgan, TVR, Triumph, Marcos ja MG merkkeihin.
Viimeinen massatuotettu auto joka käytti moottoria oli Land Rover Discovery, se korvattiin uudella moottorilla vuonna 2005. Sitä käytetään yhä joissakin käsintehdyissä urheiluautoissa.
Triumph käytti Triumph Slant-4 moottoria perustana V8-moottorille. Triumphin V8:sia käytettiin Triumph Stag- ja kokeiluasteella myös Saab 99-mallissa.
Jaguar esitteli uuden AJ26 V8-moottorin vuonna 1996. Sitä on kehitetty ja uudistettu siitä asti ja sitä käytetään Jaguar S-Type:ssä ja muissakin uudemmissa Jaguar malleissa.
Ranskalaiset V8-moottorit
De Dion-Bouton rakensi ensimmäisen ranskalaisen V8:sin vuonna 1910. Myöhemmin Citroen teki myös koekappaleita joita ei kuitenkaan saatettu tuotantoon asti esim. 1934 22CV Traction Avant ja Simca.
Tsekkiläiset V8-moottorit
Tatra käytti ilmajäähdytteisiä V8-moottoreita.
Saksalaiset V8-moottorit
Italialaiset V8-moottorit
Alfa Romeo
Alfa Romeo Montreal käytti 2593 cm3 (158 cid) 90-asteista neljällä nokka-akselilla varustettua V8:sia, joka oli johdannainen Tipo 33 kilpa-auton moottorista. Moottoria käytetiin myös rajoitetussa 22 kpl sarjassa Alfetta GTV 2.6i mallissa. Alfa Romeo 33 Stradalessa käytettiin myös pientä 2,0 litran V8:sia
Ferrari
Ferrari otti V8:sin käyttöön kilpakäytössä vuonna 1962 Ferrari Dino 268 SP mallissa. Ensimmäinen katuauto oli vuoden 1974 Ferrari 308 GT4, sitä seurasi tunnetumpi Ferrari 308 GTB. Yhtiö jatkoi tämän Ferrari Dino V8 -moottorin käyttöä aina 328, 348 ja niiden seuraajiin asti. Ferrarin pienin V8 on 2,0 litrainen, joka löytyy vuoden 1975 Ferrari 208 GT4:sesta. Yhtiö valmisti hiukan suuremman 2,0 litraisen 1980-luvun Ferrari 308 GTB malliin. Viisiventtiiliset 3,5 ja 3,6 litraiset löytyvät Ferrari F355 ja Ferrari 360 malleista. Vanha Dino V8 pääsi eläkkeelle vuonna 2005 kun Ferrarin ja Maseratin kesken jaettu V8 ilmestyi Ferrari F430 malliin.
Fiat
Ainoa Fiat jossa on ollut V8 on Fiat 8V. Moottori oli kompakti OHV 1996 cm3 (122 in3) V8 70° V-kulmalla ja 2 ventiiliä per sylinteri.
Lamborghini
Lamborghini on aina käyttänyt V12-moottoreita huippumalleissaan mutta on rakentanut monia V8:seja pienempiin malleihin kuten Lamborghini Urracoon ja Lamborghini Jalpaan.
Maserati
Maserati on käyttänyt V8:seja monissa malleissa kuten:Maserati Bora, jonka moottori oli peräisin Maserati 450S kilpa-autosta. Yhtiön uusimmat V8:sit Maserati Quattroporte, Maserati Coupé ja Maserati Spyder malleissa ovat Ferrarin kanssa tehdystä yhteistyöstä.
Venäläiset V8-moottorit
GAZ-53 käytti 4254 cm3 ZMZ-53 -moottoria. ZIL-41047 käyttää ZIL-4104 -moottoria, joka on 7680 cm3 kaasutinkäyttöinen V8 315 hv:n tehoilla (232 kW). ZIL-114 käytti 7000 cm3 V8:sia tehoiltaan melkein 300 hv.
Espanjalaiset V8-moottorit
Espanjalainen kuorma-auto yhtiö Pegaso teki noin 100 autoa 1950 ja 1960-luvuilla. Näissä autoissa oli DOHC 32V V8, aina 360 hevosvoimaan asti (270 kW).
Australialaiset V8-moottorit
V8 on hyvin suosittu moottorityyppi Australiassa.
Holden (ja sen performance vehicle yksikkö HDT Special Vehicles ja HSV) ovat valmistaneet V8 autoja 1960-luvun lopusta, kuten myös Ford Australia (Ford Falcon).
Australian V8:sit ovat tyypillisesti amerikkalaista alkuperää ja moottorin lohkot ovat peräisin joko Fordilta tai General Motorsilta. Niissä käytetään kuitenkin usein omia kansia, mäntiä ja muita osia. Muutama poikkeus kuitenkin löytyy kuten Holden pikkulohko V8 ja British Leyland alumiinipikkulohko V8.
Japanilaiset V8-moottorit
Lexus
1980-luvun lopuilta asti Lexus on käyttänyt tietyissä malleissaan 4–4,3-litraisia V8-moottoreita teholtaan 250–300 hevosvoimaa.
Mitsubishi
Mitsubishin Japanin markkinoilla myynnissä olevissa Proudia-edustusautomalleissa on käytetty 4,5-litraista ja 276-hevosvoimaista V8-moottoria.
Nissan
Jo vuonna 1965 Datsun President mallissa on käytetty V8-moottoria. Tuon ajan moottori oli 4-litrainen ja tuotti 190 hevosvoimaa. Nykyisissäkin President malleissa käytetään V8-moottoria, hieman uudistettuna tietysti.
Suzuki
Vuonna 1997 Suzuki esitteli C2-nimisen konseptimallin jossa on ehkäpä yksi maailman pienimmistä V8-moottoreista. Sen koko on 1644 kuutiota ja teho 250 hevosvoimaa. (Suzuki C2)
Toyota
Toyotallakin oli 60-luvulla sarjavalmisteinen V8-moottori Toyota Century-mallissa. Se oli 3-litrainen ja 170-hevosvoimainen. Myös joissain Crown-malleissa on V8-moottori noin 4-litraisena ja 250-hevosvoimaisena.
Ruotsalaiset V8-moottorit
Koenigsegg on kehittäny 4,7 litraisen kahdella mekaanisella ahtimella varustetun V8:sin, joka perustuu Ford Modular-moottoriin.
Diesel-V8:t
Vielä 1980-90-luvulla monilla kuorma-autovalmistajilla suurimmat moottorit olivat V8:ja. Nykyisin on rivi-6 korvannut useimmilla merkeillä isot V8:t, niin, että länsimaisista kuorma-autovalmistajista Scania on jäänyt 16,4-litraisella V8:llaan viimeiseksi kyseistä moottorityyppiä käyttäväksi valmistajaksi.
| Polttomoottorityypit | |
|---|---|
| Rivi | 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 12, 14 |
| V | 2, 4, 6, 8, 10, 12, 16, 18, 20, 24 |
| Bokseri | 2, 4, 6, 8, 12, 16 |
| W | 8, 12, 16, 18, 32 |
| Muut rivimoottorit | H, VR5, VR6, VR8, Vastakkaismäntämoottori, U (Neliö) |
| Muut | Tähtimoottori, Kiertomäntämoottori, Wankel-moottori |
Lähde
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian V8-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.