Ero sivun ”Aktiivijousitus” versioiden välillä

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
−
'''Aktiivijousitus''' (engl. Active Body Control - ABC) vaimentaa kallistelu- ja nyökkäysliikkeitä. Tämä tapahtuu hydrauliikan, jousituksen ja iskunvaimentimien yhteistyön tuloksena.
+
[[Tiedosto:Active Body Control hydrauliikka.jpg|right|thumb|250px|M-B Active Body Control, hydrauliikka]]
−
ABC-aktiivijousitus sovittaa jousituksen ajotilanteen mukaan tarjoten aina optimaalisen mukavuuden ja hyvät ajo-ominaisuudet.
+
[[Tiedosto:Active Body Control elektroniikka.jpg|right|thumb|250px|M-B Active Body Control, elektroniikka]]
−
Järjestelmä reagoi auton liikkeisiin, tärinään ja kallisteluun sekunnin murto-osassa korjaten aktiivisesti korin asentoa. Järjestelmään sisältyvä ajonopeudesta riippuva korkeustason säätö laskee korin korkeuden nopeudesta 60 km/h alkaen jopa 15 mm alemmas ja pitää huolen erinomaisesta ajodynamiikasta.
 
  
−
{{Korjattava/laajennus}}
+
'''Aktiivijousitus''' on järjestelmä, millä pyritään aktiivisesti vaimentamaan korin kallistelu- ja nyökkäilyliikkeitä hydrauliikan, [[Jousitus|jousituksen]] ja [[Iskunvaimennin|iskunvaimentimien]] yhteistyöllä. Aktiivijousituksen ohjausyksikkö saa jatkuvasti tietoa eri puolelle autoa sijoitetuista tunnistimista, reagoiden jatkuvasti tienpinnassa sekä itse ajamisessa tapahtuviin muutoksiin. Alun perin aktiivijousituksen kehitti [[Lotus Cars|Lotuksen]] perustaja [[Colin Chapman]] 1980-luvulla, tarkoituksenaan parantaa kilpa-autojen ajettavuutta mutkissa.<ref>[http://www.f1fanatic.co.uk/2007/05/17/banned-active-suspension/ Banned: Active suspension · F1 Fanatic]</ref><ref>[http://www.motorsportmagazine.com/archive/article/december-2001/69/active-suspension Active suspension | Motor Sport Magazine Archive]</ref>
−
{{Korjattava/kuvitus}}
+
 
−
[[Luokka:Pyöräntuenta]]
+
== Aktiivinen ==
 +
Hydraulisessa järjestelmässä tietokone antaa saamansa datan perusteella jatkuvasti käskyjä servoille, jotka ohjaavat vaimentimien toimintaa hydrauliikan paineenmuutosten avulla. Servoilla toteutettuun aktiivijousitukseen liittyy usein automaattinen tasonsäätö ajotilanteen mukaan. Jousituksen jäykkyyden taso on usein myös kuljettajan säädettävissä. Täyshydraulisissa järjestelmissä, kuten oheisten kuvien ''Mercedes-Benz ABC''  -järjestelmässä, ei käytetä lainkaan mekaanista jousitusta.
 +
 
 +
== Semi-aktiivinen ==
 +
Puoli-aktiivinen tai mukautuva järjestelmä muuttaa iskunvaimentimien jäykkyyttä vaimentimien nesteen virtauksen tai viskositeetin muutoksen avulla. Toisin kuin aktiivisissa järjestelmissä, vaimennukseen ei lisätä tai vähennetä tehoa ulkopuolisen faktorin, kuten esim. hydrauliikkapumpun avulla ja siksi mukautuvan vaimennuksen ominaisuuksiin ei kuulu ajokorkeuden säätö. Yksinkertaisuutensa vuoksi puoli-aktiivinen vaimennus on huomattavasti edullisempi kuin aktiivijousitus.
 +
 
 +
Solenoidiohjattu on aktiivijousitustyypeistä edullisin toteuttaa ja siksi yleisin. Siinä solenoidit säätävät jousituksen ja vaimennuksen jäykkyyttä vaimentimien nestevirtausta muuttamalla.
 +
 
 +
Magneettireologinen järjestelmä on kehittynyt versio puoli-aktiivisesta jousituksesta. Tässä järjestelmässä iskunvaimentimet sisältävät magneettista nestettä, jonka viskositeettia pystytään muuttamaan millisekunneissa magneettien avulla.
 +
 
 +
== Aktiivijousituksella varustettuja autoja ==
 +
Aktiivijousitus on usein ollut valinnainen vaihtoehto teräsjousituksen sijaan.
 +
 
 +
* 1983: [[Toyota Soarer UZZ1x|Toyota Soarer (Z10)]]: Toyota esittelee maailman ensimmäisen mikroprosessoriohjatun semi-aktiivisen vaimennusjärjestelmän nimeltä  [[Toyota Electronic Modulated Suspension]] (TEMS)<ref>[http://papers.sae.org/840341/ Toyota Electronic Modulated Suspension (TEMS) System for the 1983 Soarer]</ref>
 +
 
 +
* 1984: [[Lancia Thema]]: semi-aktiivinen järjestelmä ''auto / sport'' -asetuksilla.
 +
 
 +
* 1985 [[Subaru Leone mk3|Subaru Leone Turbo]] / [[Subaru XT]]: "Air Suspension"<ref>[https://books.google.fi/books?id=YeQDAAAAMBAJ&pg=PA58&lpg=PA58&dq=Subaru%27s+first+air+suspension&source=bl&ots=bSh7SmZNec&sig=NXsFoosonWTW_jw4DRQHEXek8GU&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj9v9eAs8zRAhUDjCwKHdyZDI8Q6AEIRzAG#v=onepage&q=Subaru's%20first%20air%20suspension&f=false Popular Mechanics - huhtikuu 1985 - Sivu 58]</ref>
 +
 
 +
* 1986: [[Toyota Soarer (Z20)]]: sähköisesti ohjattu (TEMS) täys[[ilmajousitus]] (jousivakio, muuttuva vaimennusvoima)<ref>[http://www.toyota-global.com/company/history_of_toyota/75years/data/automotive_business/products_technology/technology_development/chassis/index.html TOYOTA MOTOR CORPORATION GLOBAL WEBSITE | 75 Years of Toyota]</ref>
 +
 
 +
* 1987 [[Mitsubishi Galant VI]]: "Dynamic ECS", maailman ensimmäinen sähköisesti ohjattu, mukautuva semi-aktiivinen [[ilmajousitus]].<ref>http://mastertechmag.com/pdf/1988/12dec/198812IS_MitsubishiSuspension.pdf</ref>
 +
 
 +
* 1987 [[Lincoln Continental 8. sukupolvi]]  Mukautuva semi-aktiivinen ''Adaptive air-ride'' -vaimennus
 +
 
 +
* 1987 [[BMW M3 (E30)]] "BOGE adjustable damping" -järjestelmä
 +
 
 +
* 1989 [[Citroën XM]] ([[Hydropneumaattinen jousitus|Hydractive]], semi-aktiivinen)
 +
 
 +
* 1989 [[Toyota Celica xT18x|Toyota Celica ST183 GT-R Active Sports]]: semi-aktiivinen [[Toyota Active Control Suspension]], jossa edelleen oli teräskierrejouset, mutta kallistuksenvakaajat oli jätetty pois. Vuonna 1991 järjestelmä tuli [[Toyota Soarer Z30]]:n varusteeksi.
 +
 
 +
* 1989 [[Lexus LS UF10]]: ([[Toyota TEMS|Piezo TEMS Toyota Electronically Modulated Suspension]])
 +
 
 +
* 1990  [[Nissan Leopard (F31)]] / [[Nissan Cedric Y31|Nissan Cedric (Y31)]] / [[Nissan Maxima|Nissan Maxima (J30)]]: ensimmäinen tienpintaa auton etupuolelta tutkalla mittaava, semi-aktiivinen ''DUET-SS Super Sonic Suspension'' -järjestelmä
 +
 
 +
* 1990 [[Infiniti Q45 (G50)]]: "Full-Active Suspension (FAS)" -aktiivivaimennus teräskierrejousin
 +
 
 +
* 1990 [[Toyota Supra A7x|Toyota Supra (A70)]]: (Toyota Electronically Modulated Suspension)
 +
 +
* 1991 [[Mercedes-Benz W140|Mercedes-Benz S (140-sarja)]]: ensimmäisen sukupolven ''ADS I (Adaptive Damping System) (Skyhook system)''
 +
 
 +
* 1991 [[Mitsubishi GTO (Z16A)]]: "Electronically Controlled Suspension"
 +
 
 +
* 1991 [[Toyota Soarer (Z30)|Toyota Soarer (Z30)]]: ([[Toyota TEMS|Toyota Electronically Modulated Suspension]])
 +
 
 +
* 1992 [[Toyota Celica xT18x|Toyota Celica (T180)]]:  ([[Toyota TEMS|Toyota Electronically Modulated Suspension]])
 +
 
 +
* 1992 [[Citroën Xantia]]: ([[Hydropneumaattinen jousitus|Hydractive 2]], semi-aktiivinen)
 +
 
 +
* 1993 [[Cadillac]]: eri malleihin tarjolla [[MagneRide|Road Sensing Suspension]] (RSS) -järjestelmä. RSS oli tarjolla vakioversiona sekä kehittyneempänä ''CVRSS (Continuously variable road sensing suspension)'' -järjestelmänä. RSS-järjestelmä mittasi vaimentimien toimintaa 15 millisekunnin välein ja vaihtoi vaimennustehoa kahden asetuksen välillä.
 +
 
 +
== Lähteet ==
 +
<references/>
 +
 
 +
[[Luokka:Tekniikka]]

Versio 18. tammikuuta 2017 kello 23.16

M-B Active Body Control, hydrauliikka
M-B Active Body Control, elektroniikka

Aktiivijousitus on järjestelmä, millä pyritään aktiivisesti vaimentamaan korin kallistelu- ja nyökkäilyliikkeitä hydrauliikan, jousituksen ja iskunvaimentimien yhteistyöllä. Aktiivijousituksen ohjausyksikkö saa jatkuvasti tietoa eri puolelle autoa sijoitetuista tunnistimista, reagoiden jatkuvasti tienpinnassa sekä itse ajamisessa tapahtuviin muutoksiin. Alun perin aktiivijousituksen kehitti Lotuksen perustaja Colin Chapman 1980-luvulla, tarkoituksenaan parantaa kilpa-autojen ajettavuutta mutkissa.[1][2]

Aktiivinen

Hydraulisessa järjestelmässä tietokone antaa saamansa datan perusteella jatkuvasti käskyjä servoille, jotka ohjaavat vaimentimien toimintaa hydrauliikan paineenmuutosten avulla. Servoilla toteutettuun aktiivijousitukseen liittyy usein automaattinen tasonsäätö ajotilanteen mukaan. Jousituksen jäykkyyden taso on usein myös kuljettajan säädettävissä. Täyshydraulisissa järjestelmissä, kuten oheisten kuvien Mercedes-Benz ABC -järjestelmässä, ei käytetä lainkaan mekaanista jousitusta.

Semi-aktiivinen

Puoli-aktiivinen tai mukautuva järjestelmä muuttaa iskunvaimentimien jäykkyyttä vaimentimien nesteen virtauksen tai viskositeetin muutoksen avulla. Toisin kuin aktiivisissa järjestelmissä, vaimennukseen ei lisätä tai vähennetä tehoa ulkopuolisen faktorin, kuten esim. hydrauliikkapumpun avulla ja siksi mukautuvan vaimennuksen ominaisuuksiin ei kuulu ajokorkeuden säätö. Yksinkertaisuutensa vuoksi puoli-aktiivinen vaimennus on huomattavasti edullisempi kuin aktiivijousitus.

Solenoidiohjattu on aktiivijousitustyypeistä edullisin toteuttaa ja siksi yleisin. Siinä solenoidit säätävät jousituksen ja vaimennuksen jäykkyyttä vaimentimien nestevirtausta muuttamalla.

Magneettireologinen järjestelmä on kehittynyt versio puoli-aktiivisesta jousituksesta. Tässä järjestelmässä iskunvaimentimet sisältävät magneettista nestettä, jonka viskositeettia pystytään muuttamaan millisekunneissa magneettien avulla.

Aktiivijousituksella varustettuja autoja

Aktiivijousitus on usein ollut valinnainen vaihtoehto teräsjousituksen sijaan.

  • 1984: Lancia Thema: semi-aktiivinen järjestelmä auto / sport -asetuksilla.
  • 1990 Infiniti Q45 (G50): "Full-Active Suspension (FAS)" -aktiivivaimennus teräskierrejousin
  • 1993 Cadillac: eri malleihin tarjolla Road Sensing Suspension (RSS) -järjestelmä. RSS oli tarjolla vakioversiona sekä kehittyneempänä CVRSS (Continuously variable road sensing suspension) -järjestelmänä. RSS-järjestelmä mittasi vaimentimien toimintaa 15 millisekunnin välein ja vaihtoi vaimennustehoa kahden asetuksen välillä.

Lähteet

  1. ↑ Banned: Active suspension · F1 Fanatic
  2. ↑ Active suspension | Motor Sport Magazine Archive
  3. ↑ Toyota Electronic Modulated Suspension (TEMS) System for the 1983 Soarer
  4. ↑ Popular Mechanics - huhtikuu 1985 - Sivu 58
  5. ↑ TOYOTA MOTOR CORPORATION GLOBAL WEBSITE | 75 Years of Toyota
  6. ↑ http://mastertechmag.com/pdf/1988/12dec/198812IS_MitsubishiSuspension.pdf
Noudettu kohteesta "http://www.autowiki.fi/index.php?title=Aktiivijousitus&oldid=155970"