Ero sivun ”Deutsche Tourenwagen Masters” versioiden välillä
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
[[Tiedosto:Mercedes-Benz W201 Roland Asch DTM 1993.jpg|right|thumb|250px|Roland Asch, Mercedes-Benz W201, DTM 1993]] | [[Tiedosto:Mercedes-Benz W201 Roland Asch DTM 1993.jpg|right|thumb|250px|Roland Asch, Mercedes-Benz W201, DTM 1993]] | ||
ITC-sarjan päättymisen jälkeen [[Opel]] ja [[Alfa Romeo]] jatkoivat eteenpäin FIA Luokka 2:n vakioautoina. Vastustajinaan heillä oli vanhoja tuttavuuksia DTM:n ajalta, kuten [[Ford of Europe|Ford]], [[BMW]] ja [[Audi Sport GmbH|Audi]]. [[Mercedes moottoriurheilussa|Mercedes]] siirtyi ajamaan urheiluautojen [[FIA GT|FIA GT Championship]] -sarjassa. Saksassa luokan 2 vakioautoilla ajettiin [[Super Tourenwagen Cup]] (STW) -sarjaa, josta kaavailtiin myös seuraajaa entiselle DTM:lle. Hanke ei kuitenkaan edennyt, yhtenä syynä tässäkin oli kustannusten jyrkkä kasvu, ja sarja kuopattiin vuonna 1999. | ITC-sarjan päättymisen jälkeen [[Opel]] ja [[Alfa Romeo]] jatkoivat eteenpäin FIA Luokka 2:n vakioautoina. Vastustajinaan heillä oli vanhoja tuttavuuksia DTM:n ajalta, kuten [[Ford of Europe|Ford]], [[BMW]] ja [[Audi Sport GmbH|Audi]]. [[Mercedes moottoriurheilussa|Mercedes]] siirtyi ajamaan urheiluautojen [[FIA GT|FIA GT Championship]] -sarjassa. Saksassa luokan 2 vakioautoilla ajettiin [[Super Tourenwagen Cup]] (STW) -sarjaa, josta kaavailtiin myös seuraajaa entiselle DTM:lle. Hanke ei kuitenkaan edennyt, yhtenä syynä tässäkin oli kustannusten jyrkkä kasvu, ja sarja kuopattiin vuonna 1999. | ||
| + | |||
| + | == Uusi DTM == | ||
| + | ITC:n aikakaudella leijonanosa mestaruussarjan tuloista meni [[Fédération Internationale de l'Automobile|FIA:n]] kassaan ja tämä ei miellyttänyt tiimejä, jotka panostivat huipputeknisen sarjan kalustoon paljon rahaa. Vuodesta 1997 lähtien oli käyty keskusteluja ja haettu kompromissia uuden DTM-sarjan sääntöjen perustaksi. [[Opel]] piti tärkeimpänä painopisteenä kustannusten hallintaa, kun taas [[Mercedes-Benz]] suosi kalliin kisakaluston kehittämistä. Ainoastaan Saksan maaperällä ajettavan sarjan sijasta [[BMW]] halusi sen olevan kansainvälinen ja [[Audi]] halusi että sarjassa sallittaisiin nelivetoteknologian käyttö. | ||
| + | |||
| + | DTM-hanke eteni Opelin ja Mercedes-Benzin päästyä yhteisymmärrykseen kilpailussa käytettävästä kalustosta. Säännöt perustuivat pitkälti vuoden 1995 [[Deutsche Tourenwagen Meisterschaft]] -sarjassa käytössä olleisiin. Koska sarjassa tultaisiin ajamaan merkittävä määrä kilpailuja myös muualla Euroopassa, Saksan moottoriurheilun kattojärjestö [[Deutscher Motor Sport Bund|DMSB]] ei myöntänyt sille mestaruussarjan arvoa ja sille annettin nimeksi ''Deutsche Tourenwagen Masters''. Samalla kirjainyhdistelmä "DTM" rekisteröitiin viralliseksi tavaramerkiksi, kun se aiemmin oli ollut epävirallinen lyhenne. | ||
| + | |||
| + | Aiemmin tallit olivat ajaneet pääasiassa porrasperäisillä sedaneilla, mutta uudessa DTM:ssä korimallna oli 2-ovinen coupé. Opel käytti uuden [[Opel Astra G|Astra G Coupén]] koria ja Mercedes-Benz [[Mercedes-Benz CLK (C208)|CLK (C208)]] -malliin korille perustuvaa autoa. Baijerilainen virityspaja [[Abt Sportsline]] pääsi mukaan sarjaan erikoisjärjestelyllä. Abt käytti kilpa-autonsa perustana [[Audi TT (8N)|Audi TT]]:tä, joka mittojensa puolesta ei aivan täyttänyt vaatimuksia. Syynä tähän oli se, että Audilla ei tuolloin ollut mallistossaan sopivaa 2-ovista coupea. | ||
== Voittajat == | == Voittajat == | ||
Versio 21. lokakuuta 2020 kello 22.17
| Deutsche Tourenwagen Masters | |
|---|---|
| |
| Luokka | FIA vakioautojen luokka 1 2021: FIA GT Pro |
| Alue | Eurooppa |
| Ensimmäinen kausi | 2000 |
| Sarjaa hallinnoi | ITR |
| Hallitseva kuljettajien mestari |  Rene Rast (2020)
|
| Hallitseva talli | Team Rosberg (2020)
|
| Hallitseva valmistajien mestari | Audi Sport GmbH
|
Deutsche Tourenwagen-Masters (DTM) FIA vakioautojen luokka 1:n autoilla ajettava rata-autoilun kilpasarja. Sarja käynnistyi vuonna 2000 ja se on suoraa jatkumoa aiemmalle Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -sarjalle (myös lyhenteeltään DTM) sekä sitä seuranneelle kansainväliselle vakioautosarjalle (International Touring Car Championship, ITC). Näistä viimeksi mainittu lopetettiin kauden 1996 jälkeen. Vuodesta 2005 lähtien DTM-ajojen järjestäjä ja oikeuksien haltija on ollut Internationale Tourenwagen-Rennen e.V. (ITR).
Sisällysluettelo
Nykytilanne (10/2020)
DTM-sarja on kamppaillut vakavien vaikeuksien kanssa 2010-ja 20-lukujen vaihteessa, tehdastallien jättäessä sarjan. Kauden 2018 päätyttyä, sarjassa alusta asti mukana ollut Mercedes-AMG jäi pois. R-Motorsport Aston Martin lopetti kauden 2019 jälkeen, osallistuttuaan sarjaan ainoastaan ao. vuonna. Audi Sport on ilmoittanut lopettavansa DTM-sarjassa kilpailemisen kauden 2020 päätyttyä. Näin ollen jäljelle tehdastalleista jäi ainoastaan BMW M.[1]
Autourheilupiireissä on vahvasti spekuloitu, että DTM-sarjaa ajettaisiin tulevaisuudessa FIA Ryhmä GT3 -luokan autoilla ja mukaan sarjaan pääsisivät tällöin myös yksityistallit.[2] 12.10.2020 päivätyn artikkelin mukaan DTM-sarjassa tullaan kaudelle 2021 siirtymään GT3-pohjaisiin GT Pro- luokan autoihin.[3]
Historia
Alkupräinen DTM / ITC 1984–1996
Vuodesta 1972 vuoteen 1985 Länsi-Saksassa ajettiin Deutsche Rennsport Meisterschaft (DRM) -sarjaa, jossa kilpailtiin FIA Ryhmä 2:n erikoisvakioautoilla, kalustona sarjatuotantomalleista modifioidut Fordit, BMW:t ja Porschet. Vuonna 1977 sarjassa siirryttiin FIA Ryhmä 5:n "Special Production Cars" -luokan kalustoon, joka salli autolle tehtäväksi huomattavasti suurempia muutoksia sekä turboahtimet. Vuonna 1982 FIA Ryhmä C korvasi Ryhmä 5:n erikoisvakioautojen sarjan, joka johti nopeasti kustannusten kasvuun ja sarjassa ajavien tallien vähenemiseen. Silloinen saksalainen kilpa-autoilun kattojärjestö Oberste Nationale Sportkommission für den Automobilsport in Deutschland (ONS) reagoi tilanteeseen ja loi säännöt vakioautoihin perustuvalle Deutsche Tourenwagen-Meisterschaft (DTM) -sarjalle, jota ajettiin vuosina 1984–1995. Vuosien kuluessa sääntömuutokset sekä vuonna 1995 tapahtunut International Touring Car Championship (ITC) -sarjan perustaminen saivat kustannukset taas laukkaamaan ylöspäin. ITC-sarja ajettiin vielä vuonna 1996, jonka jälkeen se tuli päätepisteeseensä.
DTM-sarjojen välinen aika
ITC-sarjan päättymisen jälkeen Opel ja Alfa Romeo jatkoivat eteenpäin FIA Luokka 2:n vakioautoina. Vastustajinaan heillä oli vanhoja tuttavuuksia DTM:n ajalta, kuten Ford, BMW ja Audi. Mercedes siirtyi ajamaan urheiluautojen FIA GT Championship -sarjassa. Saksassa luokan 2 vakioautoilla ajettiin Super Tourenwagen Cup (STW) -sarjaa, josta kaavailtiin myös seuraajaa entiselle DTM:lle. Hanke ei kuitenkaan edennyt, yhtenä syynä tässäkin oli kustannusten jyrkkä kasvu, ja sarja kuopattiin vuonna 1999.
Uusi DTM
ITC:n aikakaudella leijonanosa mestaruussarjan tuloista meni FIA:n kassaan ja tämä ei miellyttänyt tiimejä, jotka panostivat huipputeknisen sarjan kalustoon paljon rahaa. Vuodesta 1997 lähtien oli käyty keskusteluja ja haettu kompromissia uuden DTM-sarjan sääntöjen perustaksi. Opel piti tärkeimpänä painopisteenä kustannusten hallintaa, kun taas Mercedes-Benz suosi kalliin kisakaluston kehittämistä. Ainoastaan Saksan maaperällä ajettavan sarjan sijasta BMW halusi sen olevan kansainvälinen ja Audi halusi että sarjassa sallittaisiin nelivetoteknologian käyttö.
DTM-hanke eteni Opelin ja Mercedes-Benzin päästyä yhteisymmärrykseen kilpailussa käytettävästä kalustosta. Säännöt perustuivat pitkälti vuoden 1995 Deutsche Tourenwagen Meisterschaft -sarjassa käytössä olleisiin. Koska sarjassa tultaisiin ajamaan merkittävä määrä kilpailuja myös muualla Euroopassa, Saksan moottoriurheilun kattojärjestö DMSB ei myöntänyt sille mestaruussarjan arvoa ja sille annettin nimeksi Deutsche Tourenwagen Masters. Samalla kirjainyhdistelmä "DTM" rekisteröitiin viralliseksi tavaramerkiksi, kun se aiemmin oli ollut epävirallinen lyhenne.
Aiemmin tallit olivat ajaneet pääasiassa porrasperäisillä sedaneilla, mutta uudessa DTM:ssä korimallna oli 2-ovinen coupé. Opel käytti uuden Astra G Coupén koria ja Mercedes-Benz CLK (C208) -malliin korille perustuvaa autoa. Baijerilainen virityspaja Abt Sportsline pääsi mukaan sarjaan erikoisjärjestelyllä. Abt käytti kilpa-autonsa perustana Audi TT:tä, joka mittojensa puolesta ei aivan täyttänyt vaatimuksia. Syynä tähän oli se, että Audilla ei tuolloin ollut mallistossaan sopivaa 2-ovista coupea.
Voittajat
- 2000 - Bernd Schneider, Mercedes-Benz CLK
- 2001 - Bernd Schneider, Mercedes-Benz CLK
- 2002 - Lauriel Aïello, Audi TT
- 2003 - Bernd Schneider, Mercedes-Benz CLK
- 2004 - Matias Ekström, Audi A4
- 2005 - Gary Paffett, Merdedes-Benz C
- 2006 - Bernd Schneider Merdedes-Benz C
- 2007 - Mattias Ekström Audi A4
