Mercedes moottoriurheilussa

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nimen alkuperä[muokkaa]

Logo vuodelta 1916.

Nimellä Mercedes on pitkät perinteet moottoriurheilussa. Itävaltaunkarilainen liikemies Emil Jellinek kilpaili Daimler-Motoren-Gesellschaftin valmistamilla Daimler-autoilla 1800-luvun lopulla ralleissa. Vuonna 1900 hän tilasi tehtaalta kilpa-auton, jonka rakenne oli tuohon aikaan edistyksellinen; moottori ja kuljettajan istuin sijaitsivat akseleiden välissä eikä niiden yläpuolella kuten tyypillisesti tuon ajan autoissa. Tällä tavoin toteutettu pitkä akseliväli, matala painopiste ja alhaisempi ilmanvastus takasivat autolle hyvät ajo-ominaisuudet suuria nopeuksia varten. Kilpa-auton nimeksi hän halusi sanan, jota hän tykkäsi käyttää läheisistä asioistaan, kuten tyttärestään - Mercedes. Wilhelm Maybach testasi autoa ensimmäisen kerran marraskuussa 1900 ja tuo ensimmäinen Mercedes-merkkinen kilpa-auto 35 PS (Pferdestärke = hevosvoimat) luovutettiin Jellinekille 22. joulukuuta.

Kilpa-autoilumenestyksen alku Mercedes-nimellä[muokkaa]

1901 vuonna saksalainen Wilhelm Werner toi Mercedekselle sen ensimmäisen voiton Nice-La Turbie-rallissa maaliskuussa. 22. kesäkuuta 1902 tuotemerkki Mercedes kirjattiin ja 26. syyskuuta se rekisteröitiin laillisesti. Mercedes kilpaili mm. toista saksalaista autonvalmistuksen pioneeria, Benziä vastaan menestyksellisesti 1. maailmansotaan asti Euroopassa. 1. maailmansodan aikaan 1915 Ralph DePalma voitti 75/80 PS -mallilla Indy 500 -kilpailun.

Yhdistyminen Benziin ja Mercedes-Benz Rennabteilungin perustaminen[muokkaa]

Pääartikkeli: Mercedes-Benz
1. maailmansodan tiukat rauhanehdot olivat ajaneet saksalaiset tehtaat taloudelliseen ahdinkoon. 1920-luvun alussa Deutche Bank ("Saksalainen pankki") ehdotti Mercedeksen emoyhtiön sulautumista kilpailijaansa Benziin, koska se pystyi vaihtamaan saamiset osakkeiksi uudesta yhtiöstä. Molemminpuolisen omistuksen sopimus Daimler-Motoren-Gesellschaftin ja Benz & Cie.n välillä solmittiin 1. toukokuuta 1924. 28. kesäkuuta 1926 Daimler Motoren Gesellschaft ja Benz & Cie. yhdistyivät muodollisesti synnyttäen Daimler-Benz AG:n (Aktiengesellschaft = osakeyhtiö) ja sopivat, että tästälähin tehtaat käyttäisivät tuotemerkkiä Mercedes-Benz sekä kilpa- että henkilö- ja kuorma-autoissaan. Yhtiön kilpa-auto-osastoksi perustettin Mercedes-Benz Rennabteilung ("kilpailuosasto") johtajanaan Alfred Neubauer. Mekaanisesti ahdetut SSK-mallit tarjosivat mm. Alfa Romeoille tiukan vastuksen 20-luvun lopun autokilpailuissa.

Hopeanuolten esiinmarssi[muokkaa]

30-luvun alussa Euroopan mestaruustittelistä ajettu ratakilpa-autojen GP-sarja oli aikansa autourheilun kuninkuusluokka nykyisen Formula 1:n tapaan. 1933 natsit olivat nousseet valtaan Saksassa ja halusivat osoittaa maan tehneen paluun 1. maailmansodan musertavan tappion jälkeen maailmankartalle mm. urheilukilpailpailuiden mukaanlukien Berliinin olympialaiset 1936 ja kilpa-autoilun muodossa. Perimmäiseen syyn Natsi-Saksan kiinnostuksen autourheiluun epäiltiin olleen tarve kehittää moottoritekniikkaa uutta ajoneuvoihin perustuvaa suursotaa (2. maailmansota) varten. Legendan mukaan 1934 GP-sarjan Saksan Eifel-vuorella järjestettyyn ADAC Eifelrenneniin osallistuessa Mercedes-Benzin W25-kilpa-auto oli todettu ennen kilpailun alkua muutaman kilon yipainoiseksi eikä siitä keksitty otettavaksi mitään muuta pois kuin valkoinen maali (saksalaiset kilpa-autot olivat käyttäneet valkoista virallisena kansallisvärinään keisarikunnan ajoista asti). Auto osallistui kilpailuun paljaan metallin hopeisena voittaen sen kuljettajanaan saksalainen Manfred von Brauchitsch. Tästä alkaen Mercedes-Benzin kilpa-autot osallituivat koitoksiinsa aina hopeisina (Auto Unionin ohella) 2. maailmansodan syttymiseen asti. Auto Unionin ja M-B:n menestyksen myötä kilpa-automaailmassa syntyi käsite hopeanuoli viitaten autojen Alfa Romeon ja Ferrarin punaiseen verratavaan ikoniseen väriin. 1937 Mercedes-Benz W125 otti kolmoisvoiton Monacon GP:ssä kuljettajinaan Manfred von Brauchitsch, Rudolf Caracciola ja Christian Kautz.

F1 ja ensimmäiset maailmanmestaruudet & Le Mans[muokkaa]

Mercedes-Benz W196 Hopeanuoli

1950-luvun alussa Mercedes-Benz teki menestyksekkään paluun kilparadoille. 1952 Mercedes-Benz otti kaksoisvoiton Le Mansin 24 h ajossa W194-mallillaan kuljettajinaan Hermann Lang sekä Theo Helfrich & Helmut Niedermayr. 1954 Mercedes-Benz tuli muutama vuosi aikaisemmin (1950) perustettuun Formula 1 -sarjaan voittaen heti kuljettajien mestaruuden Juan Manuel Fangion toimesta (joka ajoi alkukauden 2 ensimmäistä kilpailua Maseratilla). 1955 Fangio ajoi kaikki kilpailunsa voittaen myös tulloin mestaruuden (valmistajien mestaruudesta alettiin ajaa 1958). Mercedes-Benz voitti samana vuonna myös urheiluautojen maailmanmestaruuden kuljettajinaan Stirling Moss, Peter Collins, Werner Engel, John Fitch, Olivier Gendebien, Hans Herrmann, Karl Kling, Pierre Levegh, André Simon, Piero Taruffi, Wolfgang Graf Berghe von Trips ja Juan Manuel Fangio. Kesällä 1955 Mercedes-Benzin moottoriurheiluosasto kovi kovan takaiskun Pierre Leveghin 300 SLR -auton törmätessä Lance Macklinin Austin-Healeyn perään sinkoutuen siitä katsomoon. Leveghin lisäksi surmansa sai 83 katsojaa, ja 120 loukkaantui. Kyseessä on moottoriurheilun historian pahin onnettomuus. Kauden 1955 jälkeen Mercedes-Benz vetäytyi klparadoilta pitkäksi aikaa monien jopa pelätessä merkin häipyneen lopullisesti klpa-autoilusta, johon valmistaja alunperin oli nimellään tullut.

Ralliautoilu ja AMG:n perustaminen[muokkaa]

Pääartikkeli: Mercedes-AMG GmbH

AMG-logo

Mercedes-Benzin vetäydyttyä kilparadoilta tehdastallina, jatkettiin merkin henkilöautoilla rallin ajamista. 1960 Walter Schock voitti ralliautoilun Euroopan mestaruuden 220 SE:llä ja 1962 Eugen Böhringer samalla mallilla. 1964 M-B vetäytyi myös ralliautoilusta tehdastallina. Stuttgartilaisen valmistajan kilpa-autoja nähtiin kuitenkin edelleen sekä radoilla että ralleissa yksityiskuskien toimesta. 1967 kaksi merkin entistä insinööriä Hans Werner Aufrecht ja Erhard Melcher perustivat AMG Motorenbrau und Entwicklungsgessellschaft mbH:n. Yhtiön lyhenne AMG tulee sanoista Aufrecht Melcher Großaspach. Viimeinen kirjain saatiin Aufrechtin syntymäkaupungin, Großaspachin, nimestä. Alunperin yhtiö perustettiin kehittämään kilpa-autojen moottoreita Burgstall an der Murrin kaupungissa (nykyisessä Burgstettenissa) silloisessa Länsi-Saksassa. 1972 firma teki läpimurtonsa 24-tunnin kisassa Spa-Francorchampsin radalla, jossa sen valmistama MB 300 SEL 6.8 AMG voitti luokkansa sijoittuen kokonaiskilpailussa toiseksi (kokonaiskilpailun voitti Ford Capri RS). Mercedes-Benzin viimeiseksi saavutukseksi ralliautoilun MM-sarjassa jäi vuoden 1980 Norsunluurannikon rallin kaksoisvoitto 500 SLC -mallilla kuljettajinaan Björn Waldegård ja Jorge Recalde.

Paluu rata-autoiluun sekä DTM- & GT-sarjat ja HWA[muokkaa]

Mercedes-Benz oli julkaissut 190-mallinsa 1982, kun rallin B-ryhmä tuli MM-sarjan pääluokaksi. Alunperin 190-mallista oli tarkoitus tehdä kilpa-auto B-ryhmään, mutta Audin tuotua sarjaan nelivetoisuuden, katsoi M-B ettei sillä olisi mahdollisuuksia menestyä enää ralliautoilun huipulla takavetoisella vakioautollaan 4-vetoisia superautoja kuten Peugeot 205 T16 vastaan. 190:n 2.3-16 -versiolla alettiin kilpailla 1984 juuri perustetussa, tuolloin vielä viritetyillä vakioautoilla ajetussa DTM-sarjassa. Ensimmäinen osakilpailuvoitto sarjasta tuli Nürburgring-radalla ajetusta Eifelrennen-nimimisestä kisasta kuljettajanaan Volker Weidler. Aluksi AMG toimitti vain moottoreita muiden kilpa-Mercedeksiin, mutta vuodesta 1986 osallistuttiin omana tallina kalustona 190 E 2.3-16. 1988 Mercedes-Benz aloitti yhteistyön kyseisessä sarjassa tuolloin vielä yksityisen virityspaja AMG:n kanssa. 1991 Mercedes-Benz sai ensimmäisen mestaruutensa sarjassa kuskinaan Klaus Ludwig. Samana vuonna merkki esitteli ensimmäisen tieliikenteeseen tarkoitetun V12-moottorinsa; M120. DTM-sarjan loputtua 1996-kauden jälkeen, kehitti M-B nopeasti keskimoottorisen CLK-GTR-kilpa-auton FIA GT Championship -sarjaan. Nimestään huolimatta kilpa-autolla ja sen katuversioilla oli hyvin vähän tekemistä normaalien CLK-mallien kanssa. Moottori oli M120:stä kehitetty kuivasumppuvoideltu GT112-muunnos. M-B:n väitetään ostaneen McLarenilta (jolle M-B toimitti tulloin F1-moottoreita Ilmorin valmistamana) F1-katuauton, jonka pohjalta CLK-GTR kehitettiin. Hiilikuituisen korin autoon valmisti Lola. AMG:llä oli merkittävä rooli auton kehityksessä. Malli otti avausvoittonsa 1997 Nürburgringin kilpailussa kuljettajinaan Bernd Schneider ja Klaus Ludwig. Bernd Schneider toi kauden päätteeksi AMG-Mercedes-tallille sarjan mestaruuden. M-B alkoi haaveilla Le Mans -kilpailun voittamisesta pitkän tauon jälkeen täysin omalla autolla (1989 Mercedes-Benz toimitti moottorin kisan voittaneeseen Sauber C9-kilpuriin). Tätä varten 1998 CLK-GTR sai seuraajakseen CLK-LM-mallin, jossa 6,0-litrainen V12 oli vaihtunut 5,0-litraiseen V8:aan (sama moottori kuin Sauber C9:ssä, mutta vapaastihengittävänä). Mercedes-Benz voitti tuonakin vuonna GT-sarjan mestaruuden, mutta kumpikaan tallin autoista ei selvinnyt legendaarisessa kestävyyskilpailussa maaliin asti vaan sijoittuvat kilpailun sijoille 43 ja 46 keskeyttäneinä. Seuraavaksi vuodeksi Le Mansin pääluokaksi oli tullut jälleen puhtaisiin prototyyppeihin perustunut luokka, joka tunnettiin lyhenteellä LMGTP. M-B kehitti tyota luokkaa varten CLR-kilpurin. Autolla osallistuttiin ainoastaan 1999 Le Mansin 24 h -kilpailuun, jossa auto teki epäonnistuneen aerodynamiikkansa vuoksi hengenvaarallisen näköisen ilmalennon Peter Dumbreckin ajamana. Kuski selvisi tapahtuneesta säikähdyksellä, mutta M-B vetäytyi Le Mansin ajoista kesken kilpailun ainakin toistaiseksi lopullisesti. 2000 DTM-sarja perustettiin uudelleen ja M-B oli jälleen mukana. Mercedes-Benz oli 1999 hankkinut enemmistöosuuden virityspaja AMG:stä itselleen ja toinen sen Perustajista H. W. Aufrecht perusti kilpa-autojensa rakentamista varten uuden yhtiön HWA nimikirjaimiensa mukaan. Kaudella 2000 Bernd Schneider voitti HWA-Mercedes-tallin autolla avauskilpailun Hockenheimringillä ja sarjan mestaruuden. 2010 M-B esitteli alkuperäistä lokinsiipimallia kunnioittavan SLS AMG-mallin (joka oli AMG:n ensimmäinen täysin itse suunnittelema malli CLK-GTR:n jälkeen), jossa oli AMG:n itsesuunnittelema 6,2-litrainen vapaastihengittävä V8. Kaudella 2012 auto osallistui FIA GT1 World Championship -sarjaan All-Inkl.com Münnich Motorsport -yksityistallin toimesta voittaen ainoastaan Portugalin Algarvessa ajetun osakilpailun, mutta kauden muiden tasaisten suoritusten ansiosta sarjan viimeiseksi jääneen mestaruuden.

Dakar-ralli ja kuorma-autokilpailut[muokkaa]

1983 Jacky Ikcx voitti Paris-Dakar-rallin autonaan Mercedes 280 G. Vuosina 1997 – 1999 Heinz-Werner Lenz voitti kuorma-autojen European Truck Racing Championship -mestaruuden Race-Trucks-luokassa autonaan Mercedes-Benz 1938-S.

C-ryhmä, Indycar ja paluu F1:iin[muokkaa]

1985 sveitsiläinen Sauber otti prototyyppiurheiluautojen C-ryhmässä moottorikseen turboahdetun Mercedes-Benz V8:n. Samana vuonna Nürburgringin osakilpailussa tuli ensimmäinen voitto kuljettajinaan Mike Thackwell ja Henri Pescarolo. 1989 otettiin Le mansin 24 h kilpailussa kaksoisvoitto kuljettajina Jochen Mass, Manuel Reuter ja Stanley Dickens sekä Mauro Baldi, Kingdom Kenny Acheson ja Gianfranco Brancatelli. Samana vuonna tuli myös neloisvoitto prptyyppiurheiluautojen MM-sarjassa kuljettajina France Jean-Louis Schlesser, Jochen Mass, Mauro Baldi ja Kenneth Acheson. Kaudesta 1988 alkaen talli kilpaili Daimler-Benzin tuella hopeisena entisaikojen hopeanuolten kunniaksi.

1993 Sauber siirtyi F1:iin. Moottorin tallile teki tuolloin Ilmor Mercedes-Benzin sponsoroimana. 1995 M-B siirtyi McLaren Racing Limitedin moottoritoimittajaksi. 1997 McLaren menetti pitkäaikaisen pääsponsorinsa Marlboron kokonaan Ferrarille ja talli vaihtoi värityksensä hopeiseksi korostaakseen yhteistyötään M-B:n kanssa. Kauden avauskilpailussa Australiassa David Coulthard toi MP4/12:lle sen ensimmäisen voiton. 1998 Mika Häkkinen voitti ensimmäisen mestaruutensa MP4-13-autolla. 2000 M-B:n silloinen emoyhtiö DaimlerChrysler (DC) hankki 40 % McLaren Technology Group McLaren Technology Groupista. 2006 DC harkitsi hankkivansa McLarenin kokonaan omistukseensa. Kuitenkin hankituaan Brawn GP:n omistukseensa Daimler AG myi vuosina 20092011 kaiken omistuksensa takaisin McLarenille.

Kaudesta 1996 alkaen M-B on toimittanut F1-sarjan turva- ja lääkintäautot.

1994 Al Unser Jr. voitti Indy 500 -ajon Penske PC-23 -autolla, jossa oli Ilmorin M-B:lle tekemä moottori (Mercedes-Benz 500 I). 2009 M-B oli voimanlähteenä ainoana toimintavuonnaan F1:ssä olleelle Brawn GP, joka voitti mestaruuden kuljettajanaan Jenson Button. Brawn GP:llä ei mestaruudestaan huolimatta ollut resursseja jatkaa F1:ssä enää seuravaa vuotta, joa johti siihen, että mootttoritoimittaja M-B yhdessä abu-dhabilaisen sijoitusyhtiö Aabarin kanssa hankki tallin omistukseensa ja nimesi sen Mercedes-GP:ksi. Kaudella 2012 talli oli nimetty Mercedes-AMG F1 Teamiksi ja sen moottorivalmistaja Mercedes-AMG High Performance Powertrainiksi. Nico Rosberg otti tallin avausvoiton Kiinan GP:ssä.

Mercedes-AMG Motorsport -brändin luonti ja paluu F1:ien huipulle[muokkaa]

Kaudeksi 2014 F1:ssä oli siirrytty pitkän vapaastihengittävien moottorien aikakauden jälkeen takaisin turbomoottoreihin, joihin nyt oli yhditetty hybriditekniikka. Lewis Hamilton otti henkilökohtaisen mestaruuden ja yhdessä Nicon kanssa he toivat Mercedekselle sen ensimmäisen F1-valmistajien mestaruuden. Kaudella 2017 sekä Mercedeksen DTM- että F1-talli toimivat nimellä Mercedes-AMG Motorsport, jonka johtaja on itävaltalainen Torger Christian "Toto" Wolff, joka omistaa myös osuuden HWA:sta. Wolffin vaimo Suzanne "Susie" (o.s. Stoddart) on M-B:n entinen DTM-kuljettaja. F1-auto tunnetaan nimellä Mercedes-AMG F1 W08 EQ Power+ ja sen moottori on Mercedes-AMG F1 M08 EQ Power+. Kuljettajina ovat Lewis Hamilton ja Valtteri Bottas. Lewis Hamilton otti auton avausvoiton Kiinan GP:stä ja voitti kauden päätteeksi kuljettajien maailmanmestaruuden ja F1-tallimestaruuden Mercedes-AMG:lle yhdessä Bottaksen kanssa.

Mercedes AMG Petronas Motorsport -F1-tallin saavutukset[muokkaa]

aiemmilla tallinimillä[muokkaa]

Ulkoiset linkit[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]