Oy Sisu Auto Ab

AutoWiki
Ohjattu sivulta Sisu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oy Sisu Auto Ab
Sisu logo mv.jpg
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of Finland.svg.png Suomi, Raasepori
Tuotannon aloitus 1931
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa 6. (2009)
4. (1996)
Suomen maahantuoja
Suosituin malli

Tämä artikkeli käsittelee Sisun historiaa automerkkinä ja yhtiönä. Muita yhtiöön liittyviä artikkeleita on listattu tämän artikkelin loppuosaan.


Oy Sisu Auto Ab on suomalainen, Sisu-merkkisiä kuorma-autoja valmistava yritys, jonka tehdas sijaitsee Karjaalla. Yhtiö on toimintansa aikana valmistanut myös linja-autoja, raidekalustoa, materiaalinkäsittelylaitteita sekä sotilasajoneuvoja.

Historia[muokkaa]

Sisu -kuorma-autoissa käytettyjä logoja.

1931 – 1939[muokkaa]

1932 Sisu S-321
1935 Sisu SH-3R-LF 6×2, tyhjäpaino 4070 kg, kokonaispaino 9500 kg. Omistajana Imatran Voima Oy.

Yhtiö perustettiin huhtikuun 1. päivänä vuonna 1931 nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab (SAT). Perustamisen taustalla oli kahden helsinkiläisen autokorivalmistajan, Autokoritehdas OY:n ja O.Y. Autoteollisuus – A.B. Bilindustrin, taloudelliset vaikeudet, joihin yhtiöt olivat ajautuneet 1930-luvun vaihteen laman myötä. Molempia yhtiöitä rahoittaneet pankit olivat fuusion päämoottoreina. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27, Helsinki.

Alkuun SAT jatkoi jatkoi autojen korien valmistusta, mutta yhtiössä alettiin miettiä myös omaa ajoneuvovalmistusta. Oy Autoteollisuus-Bilindustri oli jo aiemmin tehnyt ruotsalaisen Volvo-yhtiön kanssa yhteistyötä ja tätä kautta komponenttitoimittajaksi valikoituu AB Volvo.

Yhtiössä sisäisesti käytetty autojen työnimi vahvistetaan yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi. Yhtiön varsinainen voimahahmo, taloon helmikuussa 1932 suunnittelijaksi palkattu insinööri Tor Nessling, nimitettiin 30. huhtikuuta 1932 toimitusjohtajaksi ja hän sai vapaat kädet kehittää yritystä.Ensimmäiset kuorma-autot valmistuivat vuonna 1932. Ensimmäiset 9 Sisu S-321 ja S-323 -autoa – 1 linja-auto ja 8 kuorma-autoa – valmistuvat kesän ja syksyn 1932 aikana.

Autojen sarjatuotanto alkoi helmikuussa 1933. Kotimaisten komponenttien käyttöä päätettiin lisätä ja näin syntyi lukuisia alihankintasuhteita, joista osa on edelleen voimassa. Sisu-kuorma-autot olivat joitakin yksityiskohtia ja teknisiä osia lukuunottamatta kuitenkin ”lisenssillä” valmistettuja Volvoja.

Ensimmäiset kaksi raitiovaunua valmistuvat vuonna 1934. Samana vuonna Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autoissa luovutaan. Sisujen moottoriksi tulee lyhytaikaisesti kotimainen Olympia, mutta se vaihtuu pian amerikkalaiseen Hercules-moottoriin. Vuonna 1934 Volvo-perustaisia S-321- ja S-341 -sarjoja seuraa lyhytikäiseksi jäänyt SO-sarja, jonka jo vuonna 1935 korvaa SH-sarja. Tätä sarjaa valmistetaan vuosina 1938 – 1941 rinnan SB-sarjan kanssa. Ensimmäinen kolmeakselinen kuorma-auto valmistuu vuonna 1935.

Rautatiekaluston valmistus alkaa vuonna 1935, VR:lle toimitetuilla linja-autokorisilla rata-autoilla. Linja-autokorien tilauspohjainen valmistus Sisu- ja muunmerkkisille alustoille muodostaa aina sotien jälkeiseen aikaan saakka merkittävän osan yhtiön tuotannosta.

Ajoneuvojen vienti käynnistyy vuonna 1936, ensimmäisenä toimitetaan yksi SH-2 kuorma-auton alusta Viroon. Koska Viron verotusjärjestelmä ei suosinut kokonaisten ajoneuvojen tuontia, maahan toimitettiin pelkkä alusta, ohjaamo ja päällirakenteet olivat paikallista valmistetta. Latvia oli ensimmäinen maa, jonne toimitettiin valmiita Sisu-autoja. Riikan kaupunki osti sarjan Hercules-dieselmoottorilla varustettuja pystykeulaisia Sisu-linja-autoja, jotka toimitettiin vuosina 1937 ja 1938. Ennen II maailmansotaa Baltian maihin toimitettujen ajoneuvojen tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta kaupankäynti oli yhtiölle menestyksekästä.

Vuosi 1937 oli vuosi, jolloin ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistui. Levottomista ajoista kertoi, että yhtiö valmisti sisäasiainministeriön tilauksesta mellakantorjuntaan tarkoitetun panssariauton. Samana vuonna yhtiö aloittaa oman asiakaslehden, Sisu-Uutisten julkaisemisen, lehti ilmestyi aluksi vuoteen 1941 saakka.

Raitiovaunujen sarjavalmistus alkaa vuonna 1938. Samana vuonna Viroon toimitetaan 40 kuorma- ja linja-autonalustaa osina, paikallisesti kokoonpantaviksi.

Vuonna 1939 yhtiön toimitusjohtaja Tor Nessling ostaa O/Y Suomen Autoteollisuus A/B:n osake-enemmistön. Samana vuonna käynnistetään useiden eri automerkkien maahantuontineuvottelut, jotka talvisodan syttymisen vuoksi kuitenkin keskeytyvät. Yhtiön vuosituotanto yltää ensimmäisen kerran 300 autoyksilöön.

1939 – 1945: Sotavuodet[muokkaa]

Muutokset tuotannossa[muokkaa]

S-15 postibussi puukaasulaitteistolla

Talvisodan puhjettua SAT siirrettiin strategisena yhtiönä puolustushallinnon alaisuuteen. Sisun teknistä tuotantoa hajautetaan erilaisten sotatarvikkeiden valmistukseen, jota jatkuu vuoteen 1945 saakka.

Välirauhan aikana, keväällä 1940 SAT aloitti Häkä-nimisen puukaasuttimen tuotannon. Laitteiston kehitystä jatkettiin vielä sodan jälkeenkin, vuoteen 1946 saakka, jolloin nestemäisten polttoaineiden tuonti maahan jälleen alkoi.

SAT aloitti oman moottorituotannon vuonna 1940, amerikkalaisen Hercules Engine Company lisenssillä. Tämä yhdessä raitiovaunujen valmistuksen, ja vuonna 1942 aloitetun oman akselituotannon kanssa johtivat siihen, että Helsingin Vallilassa sijainnut teollisuuslaitos ja sen tontti alkoivat jäädä pieneksi. Ensimmäiset ajatukset tuotannon osittaisesta siirtämisestä Helsingin ulkopuolelle oli heitetty ilmaan jo ennen sotia. Suunnitelmien täytäntöönpanoa kiirehdittiin talvisodan aikaisten Helsingin ilmapommitusten myötä. Tehtaan uudeksi sijaintipaikaksi valikoitui Karjaa, joka oli sopivan matkan päässä Helsingistä. Karjaan tehtaiden (O/Y Karia A/B) rakennustyöt pantiin alulle vuonna 1941.

Vuonna 1942 esitelty Sisu S-15 -linja-autoalusta oli ensimmäinen, täysin kotimaisilla komponenteilla valmistettu Sisu-linja-auto.

Yhtiön tuotantolinjassa pysyivät muut kuin ajoneuvojen valmistukseen liittyvät tuotteet ja toiminnot 1950-luvulle asti, lähinnä Neuvostoliittoon toimitettavien sotakorvaustoimitusten johdosta. SAT toimitti komponentteja mm. suomalaisille paperikoneiden valmistajille.

Yhteissisu[muokkaa]

Pääartikkeli: Vanaja

Sisu S-22, valmistajana Yhteissisu Oy.

Samaan aikaan kun SAT aloitti uuden tehtaan rakentamisen Karjaalle, Suomen puolustusvoimat julkisti tiedon, jonka mukaan se tulisi tarvitsemaan lähitulevaisuudessa tuhansia moottoriajoneuvoja. SAT ehdotti, että se voi rakentaa uudesta tehtaastaan aiottua suuremman, jolloin myös tuotantovolyymeja voitaisiin kasvattaa. Jotkin tahot kuitenkin katsoivat että SAT pyrki saamaan määräävän aseman Suomen pienillä markkinoilla. Vuonna 1943 tämän tiimoilta Helsinkiin perustetaan Yhteissisu Oy -niminen yhtiö. Aloite yhtiön perustamiseen tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmät metalliteollisuusyritykset. Yhtiö rakennuttaa Vanajan kuntaan, Hämeenlinnan kupeeseen, uuden tehtaan valmistamaan Sisu S-22 -kuorma-autoja. Valtio tilaa 7000 autoa, mutta vain 294 autoa valmistuu vuoteen 1948 mennessä.

Ennekuin Yhteissisu Oy:n tuotanto pääsee kunnolla käyntiin, sota on jo päättynyt. Suomen Autoteollisuus oli luovuttanut Yhteissisu Oy:lle viideksi vuodeksi oikeuden "Sisu"-merkin käyttöön kuorma-autojen valmistuksessa. Kun tämä määräaika umpeutui kesäkuussa 1948, Yhteissisu Oy:n nimeksi muutettiin Vanajan Autotehdas Oy (VAT) ja sen tuotteiden nimeksi tuli "Vanaja". VAT:sta tuli Suomen rajallisilla markkinoilla SAT:n pääkilpailija, lisäksi molemmilla oli vastassaan tuontiautojen armada.

Yhteissisulle luovutettujen oikeuksien johdosta SAT:lla ei ollut lupaa valmistaa kuorma-autoja tuona viisivuotiskautena. SAT valmisti tänä aikana Sisu S-15 -linja-autoja, mutta jotkin niistä saivat päällensä kuorma-auton ohjaamon ja päällirakenteet.

Vuonna 1944 osa Fleminginkadun toiminnoista on evakossa Karjaan keskeneräisessä tehtaassa ja Helsingin ympäristökunnissa sijaitsevissa tiloissa. Vuonna 1945 sotakorvaustuotteiden valmistus Neuvostoliittoon alkaa, jatkuen vuoteen 1952. Nähin kuuluu mm. 2000 Hercules / Sisu AMG- ja AMH-sivuventtiilimoottoria.

1946 – 1969: Kasvun ja monipuolistumisen aikakausi[muokkaa]

1950 Sisu L-61
Sisu KB-24, "Nalle-Sisu"
Sisu K-44SP -kipperi

Vuonna 1946 linja-autokorien, raitiovaunujen ja rautatiekaluston tuotanto siirtyy Karjaalle, autokorien ja raitiovaunujen tuotemerkiksi tulee Karia. Samana vuonna valmistuu 1000:s Sisu-automoottori valmistuu ja yhtiö solmii sopimuksen Rolls-Royce -henkilöautojen maahantuonnista.

Vuonna 1948 Yhteissisu Oy puretaan ja sen toimintaa jatkamaan perustetaan Vanajan Autotehdas Oy. Samana vuonna sieltä valmistuu ensimmäinen Vanaja-merkkinen kuorma-auto. SAT aloittaa brittiläisten Bentley- ja Rover-henkilöautojen sekä Land-Rover-maastoautojen maahantuonnin. Brittiläisten Leyland-dieselmoottoreiden sarjakäyttö Sisuissa alkaa, syrjäyttäen asteittain saksalaiset Henschel-dieselit.

Vuonna 1949 SAT tekee paluun kuorma-autojen valmistuksen pariin Sisu K-23 -mallin myötä. Samana vuonna yhtiö toimittaa ensimmäiset "tehtaalta ajoon" -mallinsa. Vuonna 1950 kuorma-autojen tuotantoa aletaan mallikohtaisesti asteittain siirtää Karjaalle.

SAT aloitti läheisen yhteistyön englantilaisen Leyland Motors Ltd:n kanssa vuonna 1950. Yhtiö tutki mahdollisuutta valmistaa Leyland-dieselmoottoreita Suomessa lisenssillä ja SAT:n testiosasto etsi keinoja saada moottoreista enemmän tehoa ulos. SAT:lla oli testipenkissään turboahtimella varustettu Leyland-diesel paljon ennen sellaisten tuotantoon tuloa edes Britanniassa. Yhteistyön yhtenä osana SAT:sta tuli Leyland-tuotteiden edustaja Suomessa.

Vuonna 1951 SAT myi hollantilaiselle kuorma-autojen valmistaja DAF:ille erän Hercules-perustaisia Sisu AMG -moottoreita. Maksuna kaupasta yhtiö vastaanotti 96 kappaletta ilman moottoreita toimitettua DAF K-50-, P-50- ja A-50 -alustaa. Jotkin alustoista toimitettiin myös ilman vaihteistoja ja sähkölaitteita. Autot varustetaan Helsingin Fleminginkadun tehtaalla Sisu AMG -moottoreilla ja muilla tarpeellisilla komponenteilla ja toimitetaan myyntiin Suomen markkinoille.

Vuonna 1951 SAT toi maahan ja varusteli erän brittiläisiä Trojan-pakettiautoja. Jotkin näistä varustettiin Suomessa valmistetulla korilla. Samana vuonna aloitetaan viisi vuotta kestänyt ranskalaisten Continental-telatraktoreiden maahantuonti.

Vuonna 1953 raskaat kuorma-automallit saavat mallistonimen Jyry-Sisu. Vuonna 1954 alkaa maantieliikenteeseen tarkoitettujen puoli- ja täysperävaunujen valmistus.

Sisu K-50SS, lavetilla Bucyrus-Erie 88-B -kaivinkone.

Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen vuonna 1955, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti. Samalla markkinoille esitellään uusi kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu. Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu. Eräissä malleissa otetaan käyttöön Rolls-Royce -dieselmoottori. Vuonna 1955 myös varustellaan uusi sarja Trojan-pakettiautoja Suomen markkinoille, edellisen sarjan kanssa autojen määräksi tulee 105 yksilöä. Leyland-merkkisten linja- ja kuorma-autojen maahantuonti ja myynti alkaa. Sisu-Uutisten julkaiseminen aloitetaan uudelleen.

Vuonna 1956 keskiraskaat linja-autoalustat saavat mallistonimen Ilves-Sisu. Muita 1950-luvulla markkinoille tuotuja huomionarvoisia sarjoja ovat raskas kipperi K-36, ensimmäinen 6x4-vetotavalla varustettu Sisu K-32 sekä K-44, josta sarjasta löytyy oikeastaan vain pohjoismaissa käytetty konfiguraatio 4×4+2. Vuonna 1956 SAT valmistaa Länsi-Saksasta tuoduista CKD-kiteistä kymmenen kappaleen erän DKW Schnellaster -pakettiautoja, jotka myydään Suomessa nimellä Donau-Sisu. Vuonna 1957 yhtiön uusi pääkonttori- ja tehdasrakennus valmistuu Fleminginkadulle.

Sisu KB-117

Vuonna 1958 insinööri Ilmari Louhio avustajineen kehittää Sisu-nestemoottorin, jota sovelletaan mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin, niin liikkuvassa kuin kiinteässä kalustossa. Sisu Nemo patentoidaan vuonna 1961. Vuonna 1958 valmistetaan sarja betoninkuljetusautoja periaatteella "tehtaalta suoraan ajoon". Autokorituotanto (linja- ja myymäläautot) omille ja muunmerkkisille alustoille Karjaalla päättyy. Vuonna 1959 O/Y Karia A/B:n eli Sisun oma raitiovaunuvalmistus päättyy.

KB-45 "Proto"

Vuonna 1960 O/Y Karia A/B fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin. Samana vuonna esitellään karkeatekoinen, lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitettu keskiraskas kuorma-automallisto Kärppä-Sisu. 1950-luvulla Suomesta oli tullut kolumbialaisen kahvin tärkeä ostajamaa. Vuonna 1959 Suomi ja Kolumbia solmivat kahdenvälisen kauppasopimuksen, jonka perusteella Suomi saisi Kolumbiasta raakakahvia, joka maksettaisiin sinne toimitettavilla Sisu-kuorma-autoilla. Kolumbiasta muodostui hetkeksi Sisun tärkein vientimaa, ensimmäisen vuoden aikana maahan vietiin 33 autoa. 1970-luvun alkuvuosina kauppaliitto Andien yhteisö (esp. Comunidad Andina, CAN) teki päätöksen siitä, että liiton alueella aloitetaan oma hyötyajoneuvojen valmistus. Tämä merkitsi loppua myös SAT:n hyvin menestyneelle Etelä-Amerikan vientikaupalle. Kaikkiaan alueelle vietiin noin 1200 Sisu-kuorma-autoa.

Vuonna 1961 Karjaan uusi kokoonpanohalli (150 000 m2) ja liukuhihna (100 m) otetaan käyttöön. Valmistumisensa aikaan pohjoismaiden suurin auto, Sisu K-50SS, valmistuu ja luovutetaan Kemijoki Oy:lle. Yhtiö aloittaa kaksi vuotta kestäneen Steyr-Puch -henkilöautojen maahantuonnin.

Sisu K-148

Vuonna 1962 esitelty Sisu KB-112 on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti kipattava ohjaamo. Samana vuonna aloitetaan vuoteen 1975 kestänyt Triumph-autojen maahantuonti. Vuonna 1963 esitelty Sisu K-138 on eräs ensimmäisiä kuorma-automalleja, jonka pakoputki on vedetty uudentyyppisesti vaakatasossa rungon alle.

Vuonna 1964 Leyland Motor Corporation Ltd:stä tulee SAT:n vähemmistöosakas. Samana vuonna esitellään nimellä ”Proto” tunnetuksi tuleva maastokuorma-auto Sisu KB-45, jota vuoteen 1982 mennessä valmistetaan eri malliversioina (KB-/A-/AH-45) yli 500 yksilön verran. Ensimmäisenä eurooppalaisena kuorma-autovalmistajana Sisu, yhdessä rengasvalmistaja Nokian kanssa, kokeilee kuorma-autojen paripyörien korvaamista erikoisleveillä taka-akselin singlerenkailla.

Vuonna 1965, ensimmäisenä kuorma-autovalmistajana Euroopassa, Sisu ottaa käyttöön lujitemuoviset konepeitot ja etulokasuojat nokkamallisissa autoissa. Ne tulevat ensimmäiseksi malliin K-148, tämän jälkeen muihin. Karjaalla alkanutta maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistusta ryhdytään siirtämään Hämeenlinnaan. Kolumbian Bogotaan perustetaan Sisu-autojen tuontia, myyntiä ja huoltoa varten tytäryhtiö Sisu de Colombia Limitada (Sidecol).

Vuonna 1966 Cummins-dieselmoottoreiden käyttö Sisu-autoissa ja ratatyövaunuissa alkaa, aluksi V8-versioina. Kotimainen Valmet-diesel lisätään moottorivalikoimaan, aluksi 4-sylinterisenä Kontio-Sisuihin. Sisu perustaa oman, kuorma- ja linja-autoasentajan ammattiin valmentavan ammattikoulun.

Sisu M-162

Vuonna 1967 esitellään yhdessä Autokori Oy:n kanssa edistyksellinen Sisu-Panther -turistibussi ja siitä johdettuna kaupunkibussin alusta. Yhtiössä harkitaan kokonpanotehtaan perustamista Kolumbiaan, mutta maan epävakaa poliittinen tilanne johtaa hankkeesta luopumiseen.

Vuonna 1968 Vanajan Autotehdas Oy fuusioidaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin. Vanaja aloittaa nosturialustojen valmistuksen. Valtio tulee Sisun osakkeenomistajaksi 17,2 % osuudella.

Vuonna 1969 esitellään M-sarja eli pystyhyttinen "Niittikoppi" Jyry-Sisu. Nokalliset Vanajat saavat Jyry-Sisun ohjaamon, Vanajan pystyhyttimallit on jo edellisestä vuodesta lähtien varustettu Leylandin Ergomatic-ohjaamolla. Vetomestareiden eli terminaalitraktoreiden valmistus alkaa Karjaalla, mutta se siirretään pian Hämeenlinnaan.

1970 – 1990: Uudistumisen aikakausi[muokkaa]

Vuonna 1970 Tor Nessling jättää Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n ja sen tytäryhtiöiden toimitusjohtajan tehtävät.

Karhu-Sisu

Vuonna 1971 perinteikäs, vuonna 1929 perustettu maahantuontiyhtiö Oy Voimavaunu Ab sulautetaan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin, jonka seurauksena lukuisten brittiläisten ajoneuvomerkkien edustus siirtyi Sisu-organisaatiolle. Viimeiset Vanaja-merkkiset ajoneuvot valmistuvat, yhteensä valmistui 7140 yksilöä. Sisu jatkaa Vanajan aloittaman nosturialustojen valmistuksen. Laajentuneen Leyland-yhteistyön myötä käytännössä kaikki British Leyland -konsernin valmistamat ajoneuvot ja työkoneet liitetään asteittain Sisun maahantuontiohjelmaan. Tätä kautta Suomeen kulkeutuu mm. pari Aveling-Austin -tiekarhua, muutama Aveling-Barford -dumpperi sekä jokunen BMC Mastiff- ja Leyland Terrier -kuorma-auto.

Sisu XA-180 "Pasi"
Sisu SA-150 "Masi"

Vuonna 1973 Sisu-nestemoottoreiden tuotanto siirretään Nesco Oy:lle, jonka omistavat Sisu (40 %), Multilift Oy (40 %) ja kehitysyhtiö Sponsor Oy (20 %). Sisu myy sittemmin osuutensa Partekille tämän ostaessa Multiliftin vuonna 1977.

Vuonna 1974 yhtiö solmii valtion kanssa esisopimuksen Tor Nesslingin eri tahoille testamenttaamien osakkaiden siirtämisestä valtion omistukseen. Aloitetaan yhteistyössä Lahden Autokori Oy:n kanssa alumiinikoristen bussien vienti Sveitsiin, myös pelkkiä alustoja viedään sikäläisille koritehtaille. Sisu-Uutiset -lehdestä tulee Sisu-Viesti, sittemmin Sisuviesti.

Vuonna 1975 valtio lunastaa eri tahoilta osakkeita, jota oikeuttavat 50 % kokonaisomistukseen Oy Suomen Autoteollisuus Ab:ssa tytäryhtiöineen.

Vuonna 1976 solmitaan ns. kolmikantasopimus, jolla Sisun omistajiksi valtion (78 %) ja pienosakkaiden lisäksi tulevat British Leyland International Ltd ja Saab-Scania AB, kumpikin 10 % osuudella

Vuonna 1977 esitellään sekä linja- että kuorma-autokäyttöön soveltuva nokaton SB-127 -sarjan alusta, joka saa nimekseen Moni-Sisu. Valmet-moottorisille Kontio-Sisuille annetaan mallistonimeksi Karhu-Sisu. Lujitemuovisten komponenttien valmistusta aletaan siirtää Mäntyharjulle.

Vuonna 1979 kuorma-autohyttien vienti alkaa, ensimmäisenä M-sarjan teräsohjaamoja Irlantiin Dennison Truck Mfg. Ltd:lle. Mäntyharjun muovitehdas, sittemmin Sisun ja Neste Oy:n 60/40-periaatteella omistama Sinex Oy, otetaan kokonaisuudessaan käyttöön huhtikuussa. Samana vuonna toimitetaan Huippuvuorille Wiima-korilla varustettu, 4x4-vetoiselle Karhu-Sisu -alustalle rakennettu arktisten olosuhteiden linja-auto.

Myöhemmin monin tavoin palkittu S-sarja tulee markkinoille vuonna 1980, ensimmäisenä malli SK 150. Panssari-Sisun eli Pasi-miehistönkuljetusvaunun prototyyppi XA 180 valmistuu. Maasto-Sisun eli Masi-sotilaskuorma-auton prototyyppi SA 150 valmistuu. Hämeenlinnan tehtaalla aloitetaan neljä vuotta kestänyt Sisu-nostotelien asennus muunmerkkisiin kuorma-autoihin. Lujitemuoviosien toimitus Scania-kuorma-autoihin (T-sarja) alkaa.

SM 260 -rekkaveturi
SR 312 -kipperi

Vuonna 1981 Oy Suomen Autoteollisuus Ab täyttää 50 vuotta. Uudeksi nimeksi otetaan Oy Sisu-Auto Ab. Valmistetaan 50 yksikön sarja erikoisvarusteltuja M-162- ja R-142 -sarjojen juhlamalleja, joista 15 ensimmäistä luovutetaan tilaajilleen yhtiön 50-vuotisjuhlassa Finlandia-talolla. S-sarja täydentyy syksyllä 1981 nokkamallisella SR-sarjalla ja pystyhyttisellä SM-sarjalla. Hämeenlinnasta valmistuu 10 000:s tehtaassa tuotettu ajoneuvo, joka on Vetomestari. Nosturialustojen valmistus päättyy, Lokomo Oy:lle tehtiin yhteensä 542 alustaa eri kokoluokissa.

Vuonna 1982 BLMC-tuotteiden tuonti ja myynti lopetetaan. Iveco-hyötyajoneuvojen maahantuonti alkaa, loppuakseen vuonna 1988. Vuonna 1983 Nokallinen Sisu SR -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa.

Vuonna 1984 Jorma S. Jerkku nimitetään yhtiön toimitusjohtajaksi, hän hoitaa tehtävää helmikuuhun 1993. Pystyhyttinen Sisu SM -sarja valitaan Vuoden Kuorma-autoksi Suomessa. Luovutetaan asiakkaalle 40 000:s Sisu-merkkinen auto, ostajana kuljetusliike Teuvo Saarinen Ky Mäntsälästä.

Vuonna 1985 Sisun oma akselistotuotanto siirretään Fleminginkadulta Hämeenlinnaan. NA-sarjan Nasu-telakuorma-autojen valmistus Hämeenlinnassa alkaa. Sisu liittyy kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustolla voitetaan Euroopan mestaruudet vuosina 1991, 1992 ja 1993. Viimeinen Kontio- / Karhu-Sisu -perheeseen kuulunut yksilö valmistuu ja luovutetaan asiakkaalle joulukuussa.

Vuonna 1986 Sisu saatiin kulkemaan viinalla; VTT suoritti kokeita etanolikäyttöön sovelletulla Valmet-moottorisella Karhu-Sisulla. Vuonna 1987 Texasiin perustetaan Vetomestareita valmistava tehdas, tuotemerkkeinä aluksi Sisu, sitten Sisu-Magnum ja loppuvaiheessa Magnum.

Vuonna 1988 Sisun ja samalla Suomen ensimmäinen 5-akselinen kuorma-auto luovutetaan turkulaiselle Kuljetusliike Honkanen Oy:lle. Vuonna 1989 Viimeiset Sisu-merkkiset linja-autot valmistetaan ja toimitetaan Viipuriin.

1990 – 2000: Uudelleenjärjestelyjen aikakausi[muokkaa]

Ensimmäisen sukupolven E11, tässä Helsingin palolaitoksen säiliöautona.

Vuonna 1991 Oy Sisu Auto Ab täyttää 60 vuotta. Sisu Terminal Systems -liiketoimintaryhmä perustetaan vastaamaan Vetomestareiden ja muiden materiaalinkäsittelykoneiden valmistuksesta ja markkinoinnista. Yhtiöön ostetaan ruotsalaiselta Bollnäs-yhtiöltä osa sen terminaalitraktoreiden valmistukseen liittyvistä liiketoiminnoista.

Vuonna 1992 esitellään nestekaasukäyttöiset SK 181 -sarjan kuorma-autot erilaisiin kunnallisteknisiin kuljetustehtäviin.

Vuonna 1993 yhtiön uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Heikki Luostarinen nimitetään toimitusjohtajaksi. Ostetaan vakavin kilpailija terminaalitraktorimarkkinoilla, USA:n Kansasissa toimiva Ottawa Truck Corporation.

Vuonna 1994 Christer Granskog nimitetään toimitusjohtajaksi, ollen viimeinen tässä tehtävässä ”vanhassa” Oy Sisu-Auto Ab:ssa. Oy Sisu-Auto Ab ostaa toukokuussa Valmet Oy:ltä siirto- ja metsäkoneiden sekä traktoreiden ja moottoreiden tuotannon, syntyy uusi konserni, jonka hallintoyhtiöksi perustetaan Oy Sisu Ab. Kuorma-autotuotannosta vastaamaan perustetaan uusi Oy Sisu Auto Ab. Sisu Auto lunastaa Neste Oy:n osuuden lujitemuoviosia valmistavasta Sinex Oy:stä ja myy tehtaan yksityisomistukseen.

Renault-ohjaamolla varustettu toisen sukupolven Cummins-Sisu E14-425.

Vuonna 1995 Håkan Lindbergista tulee ”uuden” Oy Sisu Auto Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja, hän hoitaa tointa vuoden 1994 marraskuusta vuoden 1995 helmikuuhun, jonka jälkeen tehtävään nimitetään Pekka E. Ojanen. Sisu-konsernin alaisuudessa toimineesta Sisu Axles -yksiköstä muodostetaan tytäryhtiö nimeltä Sisu Akselit Oy. Sisu-konsernissa sotilasajoneuvotuotannosta vastannut Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään ja se saa nimekseen Sisu Defence Oy. Sisun omalla ohjaamolla varustettu ensimmäisen sukupolven E-sarja esitellään marraskuussa.

Vuonna 1996 esitellään superjäreä Supra-mallisto, ensimmäinen yksilö toimitetaan Maanrakennus Alamäki Oy:lle; tuotanto siirretään sittemmin Sandvik-yhtymän omistamalle Tamrockille. Sisu-konsernissa materiaalinkäsittelylaitteista vastannut Sisu Terminal Systems Oy siirtää Vetomestareiden Suomen tuotannon Hämeenlinnasta Tampereelle, Valmetin entiseen siirtokonetehtaaseen. Sisun nimissä on sitä ennen valmistunut yhteensä 2600 Vetomestaria. Sisu Defence Oy myydään valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitetään siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles Oy.

Renault-ohjaamo uudenmallisella puskurilla, Mack-Sisu E12-480

Vuonna 1997 Sisu-konserni ja Partek-konserni yhdistyvät. Valmet-traktoritehtaasta tulee Sisu Traktorit Oy ja pian sen jälkeen Valtra Oy. Valmet-moottoritehtaasta tulee Sisu Diesel Oy. Oy Sisu Auto Ab ja ranskalainen Renault V.I. perustavat 50/50-periaatteella RS Hansa Auto Oy:n markkinoimaan Sisu- ja Renault-hyötyajoneuvoja Suomessa, Baltiassa ja muilla lähialueilla. Sisun ja RVI:n välillä solmitaan laaja sopimus osatoimituksista ja vientitoiminnasta. Sisun oma ohjaamotuotanto päättyy ja Renault-perustaisella ohjaamolla varustettu toisen sukupolven E-sarja esitellään toukokuussa. Mack-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan. Oy Sisu Auto Ab aloittaa uudelleen maastokelpoisten sotilaskuorma-autojen valmistuksen, syntyy Renault-ohjaamolla varustettu HMTV-sarja.

Vuonna 1999 Partek myy Sisu Akselit Oy:n sijoittajaryhmälle ja yhtiön toimivalle johdolle, syntyy Sisu Axles Inc. Oy. Samana vuonna emoyhtiö myy sekä Sisu Diesel Oy:n ja Valtra Oy:n amerikkalaiselle AGCO-yhtymälle. Tuhannes Renault-ohjaamolla varustettu Sisu valmistuu marraskuussa.

C500 E13M

Suomen Autoteollisuus Oy:n uusi tuleminen[muokkaa]

SISU E13TP 8x8

Vuonna 2000 Sisu Auto lunastaa EU:n kilpailulainsäädännön johdosta RVI:n osuuden RS Hansa Autosta ja sen toiminnot sulautetaan Oy Sisu Auto Ab:iin. Samalla Sisu Auto aloittaa Renault-hyötyajoneuvojen maahantuonnin.

Vuonna 2002 Kone Oyj ostaa Partek-konsernin ja sen omistuksessa vielä olleet osat Sisu-konsernista. Caterpillar-dieselmoottorit lisätään moottorivalikoimaan.

Vuonna 2003 esitellään lentokenttäkäyttöön tarkoitettu suurtehopaloauto E18T 6x6, valmistus yhteistyössä Conlog Oy:n ja Veljekset Kulmala Oy:n kanssa. Kone Oyj lopettaa asteittain Sisu-tuotemerkin käytön eri tehtaissaan valmistamissaan materiaalinkäsittelykoneissa ja ottaa niissä käyttöön yritysostojen kautta haltuunsa saaman tuotenimen Kalmar.

Vuonna 2004 suomalainen sijoittajaryhmä perustaa maaliskuussa Suomen Autoteollisuus Oy:n, joka ostaa Oy Sisu Auto Ab:n koko osakekannan Kone Oyj:ltä. Sisu Auto panostaa tehtaalta suoraan ajoon soveltuvien kuorma-autojen valmistukseen; käyttökohteina erityisesti raakapuun ja maa-ainesten kuljetukset. Sisun oma vientitoiminta lähtee vahvaan nousuun, mm. Sveitsiin ryhdytään viemään 5-akselisia tehdasvalmiita kippiautoja.

Vuonna 2005 Suomen Autoteollisuus Oy:n toimitusjohtaja Teppo Raitis aloittaa myös Sisu Auton toimitusjohtajana. Sisu julkistaa vuoden lopulla uudet C500, R500 ja C600 -mallit. Perustetaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista.

Vuonna 2006 Sisu esittelee käyttötehtävien mukaan nimetyn uuden mallistoperheen, johon kuuluvat sovellukset Crane, Rock, Roll, Timber ja Works. Sisu Defence -yksikkö yhtiöitetään; syntyy ”uusi” Sisu Defence Oy. Tuotannossa ovat panssaroidulla ohjaamolla ja miinasuojatulla alustalla varustetut mallit E7T 4x4, E13T 6x6 ja 8x8, E15T 10x10 sekä Renault-ohjaamolla varustetut mallit E11T 6x6 ja 8x8.

Sisu Polar Crane DK16M

Vuonna 2007 Sisu Auto myi jälkimarkkinointitoimintonsa (Sisu Auto Huoltopalvelut Oy) Veho-konsernille, joka edustaa Suomessa myös Mercedes-Benz hyötyajoneuvoja. Renault-hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustetaan tytäryhtiö LT Finland Oy. Sisu Auto toimittaa kaikkiaan 45 täysin varusteltua SISU C500 Timber puutavara-autoyhdistelmää OAO Kondopoga -yhtiön paperitehtaalle Venäjän Karjalaan.

Vuonna 2008 Suomen puolustusvoimat tilaa 232 SISU 4×4 mallia. Sisu Auto voittaa kansainvälisen tarjouskilpailun 91 puutavara-autoyhdistelmän ja 12 sora-auton toimituksesta Venäjän suurimmalle kansainväliselle metsäteollisuusyhtiölle Ilim Groupille.

Vuonna 2009 Suomen puolustusvoimat tilaa 60 suojattua järeää neliakselista SISU 8×8 E13TP maastokuorma-autoa.Sisu Auto käynnistää SISU-kuorma-autoja koskevan strategisen yhteistyön suomalaisen konepajateollisuusyritys Komas Oy:n kanssa ja ulkoistaa sille kokoonpanotoiminnot.

Vuonna 2010 Sisu luopuu Renaultin ohjaamoiden käytöstä ja muusta komponenttien käytöstä. Yhteistyö Daimler AG:n kanssa aloitetaan ja yhtiö tuo markkinoille Mercedes-Benz -perustaisen Polar-sarjan.

Vuonna 2011 Sisun akselitehdas Sisu Axles myytiin amerikkalaiselle Marmon Highway Technologies -yritykselle.

Nykyiset mallit[muokkaa]


Vanhat kuorma-auto-mallit[muokkaa]

Vanhat maastokuorma-automallit[muokkaa]

Vanhat linja-auto-mallit[muokkaa]

Raskaan rahdin ajoneuvot[muokkaa]

Sisun käyttämiä moottorivalmistajia[muokkaa]

amerikkalaiset[muokkaa]




eurooppalalaiset[muokkaa]


(*bensiini ~ 4-tahti)

Aiheesta muualla[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Vetku - Sisu Auton historia
  • Olli Blomberg: Suomalaista Sisua vuodesta 1931. Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi. Sisu-Auto 2006. ISBN 952-91-4918-2.
  • Helge Nygrén: Sisu Suomen ja maailman maanteillä. Oy Suomen Autoteollisuus 1981.
  • Blomberg, Olli: ”Ne "suuret" suomalaiset”, Höyryvaunusta kymppipyörään, Tekninen Kustannusliike Oy, 1991. ISBN 951-9364-35-8.
  • Oy Sisu Auto Ab tehdasarkisto, Karjaa
  • Patria Vehicles Oy tehdasarkisto, Hämeenlinna.