British Touring Car Championship
British Touring Car Championship on Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosittain järjestettävä vakioautojen kilpasarja. Nykyisin (2017) sarjaa ja sen oikeuksia hallinnoi yhtiö nimeltä BARC (TOCA) Ltd. Sarja perustettiin vuonna 1958 nimellä British Saloon Car Championship, nykyisen nimensä se sai vuonna 1987.[1] Historiansa aikana mestaruussarjaa on ajettu aluksi Britannian kansallisten- ja myöhemmin useiden kansainvälisten sääntöjen alaisena. Näitä ovat mm. FIA Ryhmä 2, FIA Ryhmä 5, FIA Ryhmä 1, FIA Ryhmä A, FIA Super Touring ja FIA Super 2000. Vuosien 2000 – 2003 välisenä aikana sarjassa oli mukana myös edullisempi tuotantoautojen FIA Ryhmä N.
Sisällysluettelo
Autojen historia
Alusta nykypäivään
Sarjan kilpailut ajettiin pitkään moottorin iskutilavuuden mukaan jaoteltuina, eri luokkia sisältävinä lähtöinä. Tämän johdosta myös pienempien luokkien kuljettajilla oli mahdollisuus mestaruusvoittoon, vaikka heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta yksittäisiin kisavoittoihin. Vuosina 1986 ja -87 mestaruuden voitti Toyota Corolla GT Coupé AE86:lla ajanut Chris Hodgetts. Vuoden 1987 elokuussa Euroopan ratojen vakioautoluokkien kilpailuja ilmestyi dominoimaan Ford Sierra RS500 Cosworth, mutta BTCC-sarjan mestaruuden otti vuonna 1988 luokka B:n BMW M3 E30:lla ajanut Frank Sytner ja vuonna 1989 luokka C:n Vauxhall Astralla ajanut John Cleland.[2]
Esimerkkejä eri tehoisten ja -iskutilavuuksisten autojen yhteislähdöistä:
- Crystal Palace "full version" 1971 British Saloon Car Championship
- Production Touring Car Race, Warwick Farm Raceway, 1969
Super Touring -autot
Vuonna 1990 BTCC esitteli "2 litre Touring Car Formula" -luokan, joka oli nimensä mukaisesti tarkoitettu iskutilavuudeltaan 2-litraisille autoille. Autourheilun kansainvälinen kattojärjestö FIA jalosti näiden sääntöjen pohjalta Super Touring -luokan säännöstön, joka otettiin vuonna 1993 käyttöön eri mestaruussarjoissa ympäri maailman. Ensimmäisenä kautena Britanniassa 2-litraisten ohella ajettiin toista luokkaa, joka salli moottorin suuremman iskutilavuuden, mutta vuodesta 1991 lähtien 2-litraiset autot olivat ainoat sallitut kilpailuvälineet. Uusi yksiluokkainen järjestelmä sai suosiota valmistajien keskuudessa ja sen myötä mestaruussarjaan osallistui heti kuusi tehdasvalmistajaa: BMW, Ford, Mitsubishi, Nissan, Toyota ja Vauxhall. Ensimmäisten kausien aikana autoissa oli sallittu ainoastaan sellaiset aerodynaamiset avusteet, kuten vaakatasoinen etuilmanohjain tai takasiipi, joilla siviilimarkkinoiden luokitteluautot oli varustettu. Kun Alfa Romeo toi vuonna 1994 155-mallinsa myötä kilparadoille säädettävät aerodynaamiset avusteet, siviiliautojen erikoispakettina, valituksien ja kanssakilpailijoiden omien erikoismallien myötä FIA hyväksyi muidenkin kuin vakiotuotantoisten, mutta kooltaan säädeltyjen, aerodynaamisten avusteiden käytön vuonna 1995. Tehdastiimien osallistuminen sarjaan tarkoitti autojen nopeaa kehittymistä, mutta sen vastapainona kustannusten nopeaa kohoamista. Tämä alkoi näkyä tiimien vetäytymisenä sarjasta, kunnes kaudella 2000 siihen osallistui enää kolme valmistajaa: Ford, Honda ja Vauxhall. Monet pitävät tätä "Super Touring" -aikakautta BTCC-sarjan kulta-aikana. Valmistajien tuki mahdollisti useiden kisatiimien osallistumisen sarjaan ja ominaisuuksiltaan tasaveroisten autojen ja kuljettajien kamppailu tarjosi yleisölle runsaasti mielenkiintoista nähtävää.[3]
Esimerkki 2-litraisten tasaväkisestä kisalähdöstä:
Tehdassarjan voittajat
- 1958 - Jack Sears, Austin 105 Westminster
- 1959 - Jeff Uren, Ford Zephyr
- 1960 - Doc Shepherd, Austin A40
- 1961 - John Whitmore, Mini
- 1962 - John Love, Mini Cooper
- 1963 - Jack Sears, Lotus Cortina
- 1964 - Jim Clark, Lotus Cortina
- 1965 - Roy Pierpoint, Ford Mustang
- 1966 - John Fitzpatrick, Ford Anglia
- 1967 - Frank Gardner, Ford Falcon
- 1968 - Frank Gardner, Ford Escort TC
- 1969 - Alec Poole, Mini Cooper S
- 1970 - Bill McGovern, Sunbeam Imp Sport
- 1971 - Bill McGovern, Sunbeam Imp Sport
- 1972 - Bill McGovern, Sunbeam Imp Sport
- 1973 - Frank Gardner, Chevrolet Camaro
- 1974 - Bernard Unett, Hillman Avenger
- 1975 - Andy Rouse, Triumph Dolomite
- 1976 - Bernard Unett, Chrysler Avenger GT
- 1977 - Bernard Unett, Chrysler Avenger GT
- 1978 - Richard Longman, Mini 1275 GT
- 1979 - Richard Longman, Mini 1275 GT
- 1980 - Win Percy, Mazda RX-7
- 1981 - Win Percy, Mazda RX-7
- 1982 - Win Percy, Toyota Corolla
- 1983 - Andy Rouse, Alfa Romeo GTV6
- 1984 - Andy Rouse, Rover 3500 Vitesse
- 1985 - Andy Rouse, Ford Sierra XR4ti
- 1986 - Chris Hodgetts, Toyota Corolla
- 1987 - Chris Hodgetts, Toyota Corolla
- 1988 - Frank Sytner, BMW M3
- 1989 - John Cleland, Vauxhall Astra
- 1990 - Robb Gravett, Ford Sierra RS500
- 1991 - Will Hoy, BMW M3
- 1992 - Tim Harvey, BMW 318i
- 1993 - Joachim Winkelhock, BMW 318i
- 1994 - Gabriele Tarquini, Alfa Romeo 155 TS
- 1995 - John Cleland, Vauxhall Cavalier
- 1996 - Frank Biela, Audi A4 Quattro
- 1997 - Alain Menu, Renault Laguna
- 1998 - Rickard Rydell, Volvo S40
- 1999 - Laurent Aïello, Nissan Primera
- 2000 - Alain Menu, Ford Mondeo
- 2001 - Jason Plato, Vauxhall Astra Coupé
- 2002 - James Thompson, Vauxhall Astra Coupé
- 2003 - Yvan Muller, Vauxhall Astra Coupé
- 2004 - James Thompson, Vauxhall Astra Coupé
- 2005 - Matt Neal, Honda Integra
Yksityissarjan voittajat
- 1992 - James Kaye, Toyota Carina
- 1993 - Matt Neal, BMW 318is
- 1994 - James Kaye, Toyota Carina E
- 1995 - Matt Neal, Ford Mondeo
- 1996 - Lee Brookes, Toyota Carina
- 1997 - Robb Gravett, Honda Accord
- 1998 - Tommy Rustad, Renault Laguna
- 1999 - Matt Neal, Nissan Primera
- 2000 - Matt Neal, Nissan Primera
- 2001 - Thomas Erdos, Lexus IS 200
- 2002 - Dan Eaves, Peugeot 406 Coupé
- 2003 - Rob Collard, Vauxhall Astra Coupé
- 2004 - Anthony Reid, MG ZS
- 2005 - Matt Neal, Honda Integra
Tuotantosarjan voittajat
- 2000 - Alan Morrison, Peugeot 306
- 2001 - Simon Harrison, Peugeot 306
- 2002 - James Kaye, Honda Civic Type-R
- 2003 - Luke Hines, Honda Civic Type-R
