Stoewer

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stoewer
Stoewer Arkona vm 1940
Yrityksen perustusmaa ja paikka Flag of Germany.svg.png Saksa, Stettin (nyk. Szczecin)
Tuotannon aloitus 1897
Autokonserni
Vuotuinen valmistusmäärä
Sijainti Suomen rekisteröintitilastossa
Suomen maahantuoja
Suosituin malli


Stoewer-tehdas toimi Stettinissä vuosina 1897–1945 ja aloitti De Dion -moottoreilla varustettujen autojen valmistuksen vuonna 1899 yritysnimellä Gebrüder Stoewer, Fabrik für Motorfahrzeugen. Veljekset Emil ja Bernhard Stoewer perustivat Stoewerin vuonna 1858. Se toimi alkuun hienomekaanisena korjaamona. Yritys valmisti aluksi ompelukoneita, kirjoituskoneita ja myöhemmin polkupyöriä. Vuonna 1896 Stoewer jakaantui kahdeksi yritykseksi, joista toinen erikoistui autojen valmistukseen.

Stoewerin ensimmäisessä automallissa vuodelta 1899 oli taakse sijoitettu kaksisylinterinen moottori. Vuonna 1901 esiteltiin nelisylinterinen malli. Stoewer valmisti myös sähköautoja. Vuosina 1905–1907 tehdas valmisti eri malleja, joissa oli kardaaniakseli: Typ G4 (1500 cm³, teho 12 hv eli 9 kW) ja Typ P6 (kuusisylinterinen 8820 cm³, teho 60 hv eli 44 kW). Muissa malleja olivat Typ T (kaksi sylinteriä, 2280 cm³ ja 12 hv eli 9 kW), Typ P4 (4 sylinteriä, 3052 cm³; 22 hv eli 16 kW).

1914 tehdas valmisti urheiluauton, johon oli laitettu lentokonemoottori, jonka avulla auto ylsi 120 km/h nopeuteen. Ensimmäisen maailmansodan aikana Stoewer valmisti lentokonemoottoreita ja kuorma-autoja [1]. Autojen valmistus jatkui ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Stoewerin mallit olivat isoja ja kalliita ja niissä oli iso moottori.

Stoewer S10 oli iso 7 hengen edustusauto, jossa oli R8-moottori. 1920-luvun lopulla amerikkalaiset autot olivat suosittuja Saksan markkinoilla ja Stoewer-tehdas muotoili S10:n pitäen esikuvana amerikkalaisen Stutzin automallia [2].

Stoewer oli yksi etuvetoisten autojen uranuurtajista. Vuonna 1931 tehdas esitteli etuvetoisen Stoewer V5-mallin. Siinä oli 1,2 litran (1188 cm³) sivuventtiili-V4-moottori teholtaan 18,4 kW (25 hv). 900 kiloa painavan V5:n huippunopeus oli 80 km/t. Teknisesti erikoisen etuvetomallin myynti jäi kuitenkin vaatimattomaksi.

Stoewer valmisti myöhemmin muitakin etuvetoisia malleja: R140 (3609 cm³), R150 (1488 cm³), R180 (1769 cm³) sekä näitä isompi Greif (2488 cm³ V8). Greif-mallin seuraaja oli vuonna 1937 esitelty takavetoinen Stoewer Arkona. Tehdas osti 1930-luvun lopulla Röhr-tehtaalta lisenssisopimuksen Tatran henkilöautojen valmistamisesta, joita myös Stoewer alkoi valmistaa. [3]

Siviiliautojen valmistus jatkui vuoteen 1940, jonka jälkeen tehtaan tuotanto suunnattiin vain armeijan käyttöön. Stoewer-tehtaan toiminta päättyi 1945. Tehdas kaikkine laitteineen vietiin sotasaaliina Neuvostoliittoon ja kaupunki Stettin liitettiin Puolaan Szczecin-nimisenä, lähelle nykyistä Puolan ja Saksan rajaa.

Mallit[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Stoewer-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
  1. Moottoriviesti 5/1970, s. 54, Kai L. Bremer
  2. Moottoriviesti 5/1970, s. 54, Kai L. Bremer
  3. Moottoriviesti 5/1970, s. 55, Kai L. Bremer


Tietyo.gif Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
Syy: logon lisäys. Ks. tarkempia tietoja: AutoWiki:Huomiota kaipaavat sivut.