Hanomag
Hanomag eli Hannoversche Maschinenbau AG oli vuonna 1835 perustettu saksalainen yhtiö. Hanomag valmisti höyryvetureita ja työkoneita ja se laajensi tuotantoaan kuorma- ja henkilöautoihin. Yhtiön alkuperäinen nimi oli Eisen-Giesserey und Maschinenfabrik Georg Egestorff, perustajansa Georg Egestorffin nimellä.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa]
Höyryautojen valmistus alkoi 1905, jolloin yhtiö solmi sopimuksen niiden toimittamisesta Saksan armeijalle. Bensiinikäyttöisten autojen valmistus alkoi 1912. Höyryautojen valmistus loppui 1920-luvulle tultaessa.
Hanomag toimitti huomattavia määriä höyryvetureita Suomeen, Romaniaan ja Bulgariaan ennen vuotta 1914.
1925 tehdas alkoi valmistaa uusia bensiiniautoja, kuten Hanomag 2/10, joka oli 370 kiloa painava kaksipaikkainen ja takamoottorinen 500-kuutioinen pikkuauto. Henkilöautojen tuotanto jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Dieselmoottorinen traktori esiteltiin 1928 ja sen valmistus veti yrityksen voitolliseksi.
Saksan omilla markkinoilla yhtiö saavutti 1930 14 % osuuden automarkkinoilta, ja oli toiseksi myydyin Opelin jälkeen. Talousvaikeudet jatkuivat 1931 ja uusiksi osakkeenomistajiksi tulivat Hannoverin kaupunki ja Vereinigte Stahlwerke -yhtiö, jolloin yhtiön uudeksi nimeksi tuli Hanomag Automobil und Schlepperbau GmbH. Hanomag-tehdas valmisti vuosina 1925-1941 97 080 henkilö- ja pakettiautoa.
Toisen maailmansodan aikana yhtiön autotehdas valmisti 4821 ajoneuvoa sotilaskäyttöön. Sodan jälkeen Hanomag valmisti vain kuorma-autoja, pakettiautoja sekä muita hyötyajoneuvoja, ei enää henkilöautoja. Tehdas valmisti kuitenkin 1948-51 11 henkilöauton prototyyppiä, jotka olivat kolmipaikkaisia, takaistuinta ei ollut. Tuotantoon tätä henkilöautoa ei otettu. [1].
Vuonna 1958 esitelty tylppänokkainen Hanomag Kurier korvasi aiemman L28-mallin. Kurier oli edelläkävijä lyhytnokkaisissa kevytkuorma-autoissa. Siinä oli 2,8-litrainen R4-dieselmoottori. Hytti oli kolmipaikkainen.[2]
Hanomag-tehdas valmisti kaikkiaan vuosina 1949-1969 104 858 hyötyajoneuvoa, joista vuosina 1967-69 54 471 kappaletta.
Hanomag valmisti aluksi itse dieselmoottorinsa, mutta 1960-luvun lopulla se käytti Roots-kompressoria. Viimeisinä vuosina yhtiö käytti Austinin dieselmoottoreita. [3].
Hanomag yhdistyi Henschelin kanssa 1968. Hanomagin kuorma-autotuotanto myytiin vuonna 1971 Mercedes-Benzille, joka valmisti Hanomag-Henschel-merkkisiä kuorma-autoja vuoteen 1974 saakka. Sen jälkeen Hanomag-yhtiö valmisti vain työkoneita. Japanilainen Komatsu osti Hanomagin työkonetuotannon 1989, jonka jälkeen Hanomag on ollut osa Komatsu-yhtiötä.
Henkilöautot[muokkaa]
Pientä Hanomag Komissbrot -mallia valmistettiin 14 020 kappaletta vuosina 1925-28. Liukuhihna oli jo otettu käyttöön sen tuotannossa. Ohjauspyörä oli autossa yhä oikealla, huolimatta oikeanpuoleisesta liikenteestä. Moottorissa on vain yksi sylinteri. Huippunopeus 60 km/h. [4]
Hanomag Rekord esiteltiin 1933 (1,5 l moottori, paino 1033 kg). 1936-39 sen dieselmallia valmistettiin 2572 kappaletta. Hanomag Rekord Dieselissä on 1910 cm³ rivinelonen, teho 25,7 kW (35 hv) /3500. Dieselmalli painoi 1250 kiloa. [5]
Suomessa[muokkaa]
Hanomag-henkilöautojen maahantuontia Suomeen oli ainakin vuosina 1937-39. Suomessa myytiin mm. 130-, Garant, Kurier ja Rekord-malleja. 1939 Autoliike A Vallinen toi Suomeen noin sata virtaviivaista Hanomag-autoa. A Vallinen toimi myös Autokorjaamo-lehden päätoimittajana [6]. Kuva 1939 Hanomagista on julkaistu Mobilisti Senior -lehdessä 4/2009 sivulla 48.
Pakettiauto K 2500 (tai K 500, 1967-) mallia tuotiin myös Suomeen. [7] 1950-luvulla Hanomag-traktoreita toi Suomeen Nikolajeff. [8] 1950-60-luvulla Hanomag-kuorma-autojen maahantuoja oli Haka-Auto Oy, joka toi kuorma-autoista pääasiassa keveintä Kurier-mallia. Hanomag Kurier oli ns. kahden tonnin auto, joka sopi hyvin kaupunkiajoon ja jota käytettiin esimerkiksi jakeluajossa. [9].
Hanomagin kulkuneuvoja tuotiin Suomeen 1970-luvun alkuun saakka, viimeisinä vuosina tuotiin enää vain traktoreita. [10]
Suomen rekisterissä oli 31.12.1994 10 Hanomag-kuorma-autoa. Hanomag-merkkisiä muut autot -luokkaan kuuluvia oli 45 kappaletta. [11]
Lähteet[muokkaa]
- Mobilisti 4/1988, s. 54-56
- ↑ Mobilisti Senior 4/2009, s. 66
- ↑ Mobilisti 6/2017
- ↑ Mobilisti Senior 2/2004, s. 76
- ↑ Mobilisti Senior 4/2009
- ↑ Tuulilasi 9/1985, s. 26-27
- ↑ Mobilisti Senior 3/2012, s. 29
- ↑ Tekniikan Maailma 6/1970, pakettiautovertailu
- ↑ Mobilisti Senior 4/2009, s. 48
- ↑ Mobilisti Senior 2/2004, s. 72-77
- ↑ Mobilisti 6/2017
- ↑ Tekniikan Maailma 11/1995, s. 33
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Hanomag-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä saksankielisen Wikipedian Hanomag_2/10_PS-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- Artikkeli käyttää sisältöä saksankielisen Wikipedian Hanomag_Rekord-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
|
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. Syy: logon lisäys. Ks. tarkempia tietoja: AutoWiki:Huomiota kaipaavat sivut. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- http://www.ajovalo.net/Historia/Pakettiautoja3.htm
- http://www.hanomag-museum.de/
- Hanomag Kurier https://www.youtube.com/watch?v=DljTT7NO3sA
