Süddeutsche Automobil-Fabrik Gaggenau

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Süddeutsche Automobil-Fabrik Gaggenau GmbH
Yrityksen perustuspaikka Saksan keisarikunnan lippu.png Saksan keisarikunta, Badenin suurherttuakunta, Gaggenau
Toiminnassa 19051910
Yhtiön kohtalo Fuusioitu Benz & Cie. AG:hen vuonna 1910
Kokonais valmistusmäärä
Suosituin malli
Seuraaja
SAG.jpeg
Benz Gaggenau Logo.png

Süddeutsche Automobil-Fabrik Gaggenau (SAG) on vuonna 1905 Badenin Gaggenauhun perustettu moottoriajoneuvoja valmistanut yhtiö.

Yrityshistoria[muokkaa]

Teollisuusmies ja keksijä Theodor Bergmann oli perustanut vuonna 1883 badenilaiseen Gaggenaun kaupunkiin Bergmann-Industriewerke -nimisen yhtiön, joka valmisti metallisia taloustavaroita, liesiä sekä myyntiautomaatteja. Vuonna 1894 Bergmannin palvelukseen astui nuori insinööri Joseph Vollmer, joka suunnitteli yhtiön ensimmäisen, Orient Express -merkillä valmistetun auton.[1] Yhdessä insinöörit Joseph Vollmer ja Willy Seck loivat Bergmannin autotehtaalle paletin johon kuului henkilö-, paketti- ja linja-autoja.

Vuonna 1904 Bergmann toi markkinoille insinööri Willy Seckin suunnitteleman pienen auton nimeltä "Liliput", jonka oli tarkoitus olla hinnaltaan edullinen kansanauto.[2]

Vuonna 1905 mannheimilainen liikemies Georg Wiss osti Bergmannin ajoneuvotuotannon ja muodosti siitä yhtiön nimeltä Süddeutsche Automobil-Fabrik Gaggenau GmbH (SAG). Pieni "Liliput" ei osoittautunut menestyksekkääksi hankkeeksi, sillä sen myyntihinta jäi liian korkeaksi. Wiss päätti, että yhtiö keskittyy kalliimpien henkilöautojen sekä hyötyajoneuvojen ja linja-autojen valmistamiseen. SAG:n valmistamat omnibussit nousivat nopeasti suosioon Baden-Badenin alueella. Vuonna 1905 SAG valmisti ensimmäisen suurikapasiteettisen, 52 hengen linja-auton, joka toimitettiin Berliinin kaupungin liikennelaitokselle. SAG valmisti myös maailman ensimmäisen bensiinimoottorin voimin liikkuneen paloruiskun.[3]

Vuonna 1906 Gaggenaussa valmistettiin auto, jolla suoritettiin ensimmäinen Afrikan poikkiajo. Vuodesta 1907 vuotenn 1909 kestäneellä retkellään saksalainen upseeri Paul Graetz ajoi Saksan Itä-Afrikan Dar es Salaamista Saksan Lounais-Afrikan Swakopmundiin. Ajokkinaan hänellä oli berliiniläisen Neußin vaunutehtaan erikoiskorittama SAG:n bussialusta.[4]

Vuonna 1907 SAG aloitti 5 tonnin kantavuuden omaavien kuorma-autojen valmistamisen Saksan keisarillisen armeijan tarpeisiin, lisäksi yhtiö suunnitteli ja valmisti kuorma-autoja monlaisiin erityistarpeisiin kuten esim. pitkien ratakiskojen ja puhelinpylväiden kuljettamiseen. Tuotemerkkeinä yhtiön valmistamilla ajoneuvoilla oli "Gaggenau", "SAF" ja "SAG".[3]

Laaja tuotepaletti ja kalliit innovaatiot verottivat kuitenkin yhtiön kassaa niin, että vaikka myynti veti hyvin, se ei tuonut taloon riittävästi rahaa. Tässä vaiheessa SAG lähestyi mannheimilaista Benz & Cie. AG:tä, joka oli pitkällä tähtäimellä laajentamassa kuorma-autotuotantoaan. Rheinischen Kreditbankin myötävaikutuksella Benz & Cie. AG ja SAG tekivät vuonna 1907 sopimuksen, jonka turvin Gaggenaun tehdas pystyi jatkamaan eteenpäin. Sopimuksen mukaan Benzistä tuli SAG:n suurin osakas ja yhtiö sijoittaisi kuorma- ja linja-autojensa valmistuksen Gaggenauhun, jossa SAG puolestaan lopettaisi henkilöautotuotannon.[3]

Kehitys johti kuitenkin siihen, että vuodenvaihteessa 1910 – 11 SAG:sta tuli tuli "Benz-Werke Gaggenau GmbH" eli Benz-konsernin tytäryhtiö, ja SAG:n perustaja Georg Wiss sai lähteä uuden johdon tieltä. Kaksi vuotta myöhemmin entinen SAG oli sulautettu osaksi Benziä. Hyötyajoneuvojen markkinanimenä oli "Benz-Gaggenau". Vuonna 1926 tapahtuneessa Benzin ja DMG:n fuusiossa tehtaasta tuli Daimler-Benz AG:n, ja siitä edelleen Daimler AG:n hyötyajoneuvotehdas. Gaggenaun tehdas on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ajoneuvotehdas.[3]

Lähteet[muokkaa]

Saksan keisarikunnan lippu.png Saksalaiset automerkit vuoteen 1918

Aachener | AAG | ABAM | Adler | Aegir | AGA | Alliance | Allright | Altmann | AMG | Andreas | Anker | Ansbach | Apollo | Argus | Asdomobil | Äskulap | Attila | Audi | Autognom | Beckmann | B.E.F. | Behr | Benz | Berger | Bergmann-Metallurgique | Berolina | Blitz | Boes | Brandt | Braun | Brennabor | Bugatti | C. Benz Söhne | Chatel-Jeannin | Cito | Cloumobil | Colibri | Corona | COS | Coswiga | Cudell | Cyklon | Daimler | De Dietrich | Deka | Dessauer | Dessavia | Deutschland | Deutz | Dixi | Dreyhaupt | Ducommun | Dürkopp | Dux | Dynamobil | EBM | Ehrhardt | Einrad | Ekamobil | Electra | Elite | Engelhardt | Erdmann | Excelsior | Express | FAF | Fafnir | Falke | Favorit | F.E.G. | Feldmann | Fiedler | Fischer (1902–1905) | Fischer (1912–1913) | Flocken | Foth | Fulgura | Fulmina | Gaggenau | Geha | Göricke | Gottschalk | Hagen | Hammonia | Hansa | Hansa-Lloyd | Hartmann | Heilbronn | Heinle & Wegelin | Helios | Hentschel | Hermes-Simplex | Hexe | Hille | Horch | Hüttis & Hardebeck | Immermobil | Imperator | Kämper | KAW | Kayser | Kempten | KEW | Kliemt | Klingenberg | Kölner Motorwagen | Komnick | Kondor | Kriéger | Krupkar | Kruse | Kühlstein | Lerche | Liliput | Lloyd | Loreley | Loutzky | LUC | Lueders | Lutzmann | Lux | MAF | Magdeburger | Magnet | Mars | Martinot et Galland | Mathis | Maurer-Union | Maxwerke | Mayer | Mercedes | Meyrel | Miele | MMB | Mono | MWD | Nacke | N.A.G. | NAIG | N.A.W. | Neuss | Noris | NSU | Opel | Orient Express | Oryx | Panther | Pasing | Patria | Pekrun | Pflüger | Phänomen | Planet | Pluto | Podeus | Polyphon | Presto | Priamus | Primus | Progress | Protos | Rabe-Mobil | RAW | Record | Regent | Reissig | Rex-Simplex | Ruppe | SAF | SAG | Scheele | Scheibler | Schilling | Schuckert | Schulz | Schwenke | Seidel & Naumann | Sekurus | Siegel | Siegfried | Siemens-Schuckert | Simson | Solidor | Sperber | Standard | Stella | Steudel | Stoewer | Sun | Superior | Taifun | Taunus | Tempelhof | Thüringer Motorwagenfabrik | Tippmann | Tourist | Treskow | Triomobil | Ulmann | Ultramobile | Urbanus | Utermöhle | VCS | Velomobil | Vesuv | Victoria | Vindelica | Vogtland | Vulkan | Wanderer | Weichelt | Weiss | Wenkelmobil | Wesen | Westfalia | Windhoff | Wunderlich | Zentralmobil