Wartburg 353

Kohteesta AutoWiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wartburg 353
Wartburg 353
Valmistaja ja valmistusmaa Wartburg,
Flag of East Germany.svg.png Itä-Saksa
Valmistusaika 19661975
Luokka C-segmentti
Kori 4-ovinen Sedan
Suunnittelija
Pohjalevy
Moottori R3
Iskutilavuus 992 cm³
Teho 33-37 kW
Voimanvälitys Etuveto
Kiihtyvyys 22-28 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 121-130 km/t
Kulutus 8-11 l/100 km
CO2-päästöt ? g/km
Hintaluokka 11000-12500 € (v. 2013 kerroin).
Edeltäjä Wartburg 311
Seuraaja Wartburg 353W
Saman luokan autoja Sunbeam 900
Honda N600
Škoda S100/110
Moskvitsh Elite
Fiat 600
Fiat 127
Citroën 2CV
Mini

Wartburg 353 on vuosina 19661975 valmistettu neliovinen automalli. Autosta oli kaksi korimallia, neliovinen sedan ja viisiovinen farmari. Alusta on tikapuurunko, kori ei ole itsekantava.

Moottori oli jo 1966 vanhentunut kaksitahtinen R3-moottori, iskutilavuudeltaan 992 cm³. Teho on ensimmäisissä malleissa 33 kilowattia, myöhemmin 37 kilowattia (50 hv). Wartburgin uuden korimallin ensiesittely oli Tekniikan Maailmassa 14/1966 sivulla 22-23.

1967 malli[muokkaa]

Wartburg 353:n mallinimi on joko Wartburg 1000 tai Wartburg 353. TM:ssä nimen kahtalaisuus ilmaistiin otsikolla Wartburg 1000/353. Sisätilat ovat melko isot. Tavaratila on iso, 500 litraa. Istuimet ovat mukavat ja kangaspäällysteiset, tosin turhan lyhyet, syvyyttä tarvittaisiin enemmän. Aikansa autojen tapaan pääntukia ei ole. Istuimet voi kääntää vuodeistuimiksi. Tuuletuspallot ovat muoviset, työnlaatu on paikoin heikko. Kannellisia lokeroita ei ole. Mittaritaulu on peilimäinen ja valoisaan aikaan kuljettaja näkee pahimmillaan vain omat kasvonsa.

Polkimien kohdalla on aukot lattiassa. Etuovet menevät suljettaessa aina lukkoon, ne voi nupista kyllä avata. Avaimia on kolme, virtalukkoon, oviin sekä tavaratilaan ja yksi vielä polttoainesäiliön korkkiin.

Ohjaus on kaarteissa epävarma ja ajossa tunnoton. Rattivaihde on tunnoton. Vaihteistoa voi käyttää myös esivalintaisena: kun kaasupoljin on ylhäällä, voi vaihtaa kajoamatta kytkimeen. Vaihtaminen tapahtuu vasta kaasua painettaessa.

Wartburgin ajaminen on omalaatuista. Esimerkiksi moottorijarrutus puuttuu, tosin vapaakytkin pois kytkemällä saa heikkoa moottorijarrutusta. Moottori on kuitenkin tällöin äänekäs ja moottorijarrutus on heikkoa verrattuna nelitahtisiin moottoreihin.

Itäsaksalaiset renkaat on selvästi tehty kestämään, mutta pidon kustannuksella. Kesällä sateessa pito on pahimmillaan kuin talviliukkailla.

Oktaanivaatimus on vain 88, joten Suomessa saatava 92-oktaaninen sopii hyvin. Tosin koeajovaunussa oli silti pientä nakutustaipumusta.

R3:n iskutilavuus 992 cm³. Sylinterin mitat ovat 73,5 × 78 mm. Tehoa on 33 kilowattia DIN /4250 (45 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 50 hv). Suurin vääntömomentti 91 Nm /3000 (normi ilmeisesti SAE, 9,3 kpm).

Vaihteita on neljä, joista 2-4 synkronoituja. Ykkönen on synkronoimaton, joten sen käyttö vaatii välikaasua.

Maavara on iso, 160 mm. Vaunu sopii tältä osin huonoille sorateille.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 10,9 litraa /100 km 92-oktaanista bensiiniä, johon oli sekoitettu 3 % öljyä. Kulutus vaihtelee välillä 7,5-11,5 litraa /100 km.

Tekniikan Maailma 14/1967 mittasi Wartburg 353:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 6,0 sekuntia, 0-80 km/t 15,0 sekuntia ja 0-100 km/t 28,4 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 121,4 km/t.

Wartburg 353 maksoi Suomessa vuonna 1967 6960 markkaa eli 11320 euroa (v. 2013, kerroin 1,6264). Paremmin varusteltu de Luxe-malli maksoi 7690 markkaa eli 12507 euroa. Kalliimpi malli oli koeajovaununa.

1972 malli[muokkaa]

Wartburg 353:n ohjaus on epätarkka ja suuntavakavuus huono. Kaarreajo-ominaisuudet ovat huonot, sillä vaunu ajautuu helposti takapyöräluistoon. Warre myös kallistelee runsaasti. Kuorma parantaa hieman muuten huonoa kaarreajoa. Kaarteessa takapyörät menettävät otteensa yllättäen, seurauksena iso luisto, "kuin olisi ajanut öljyläikkään". [1]

Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Edessä ja takana on rumpujarrut, jotka eivät ole kovin tehokkaat. Viimeistely ja työnjälki jättävät paljon toivomisen varaa.

Tehoa on 37 kilowattia DIN /4250 (50 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 55 hv - normi vanhentunut). Suurin vääntömomentti 98 Nm /2750 (normi ilmeisesti liioitteleva ja vanhentunut SAE brutto).

Tekniikan Maailma 2/1972 mittasi Wartburg 353:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 5,7 sekuntia, 0-80 km/t 13,6 sekuntia, 0-100 km/t 22,6 sekuntia ja 0-120 km/t 43,2 sekuntia. Lehden neljän halvan auton vertailussa Wartburg sijoittui viimeiseksi, tosin hyviäkin puolia oli kuten isot tilat. Istuinten kangasverhoilu on hyvä ja etuistuimet ovat mukavat.

Wartburg 353 maksoi Suomessa vuonna 1972 8870 markkaa (11104 €) ja luksusmalli de Luxe 9475 markkaa eli 11862 euroa (v. 2013, kerroin 1,2519).

Tekniikan Maailman 2/1972 neljän halvan auton vertailussa Wartburg 353 jäi viimeiseksi (4./4). Vertailun voitti Renault 4, 2. Simca 1000, 3. Moskvitsh Elite.

1974 malli[muokkaa]

Wartburg 353 de Luxe oli vuonna 1974 Suomen halvimpia autoja. Sisätilat ovat isot. Pääntukia ei ole vielä 1974 mallissa, mutta etuistuimet muuten ansaitsevat kiitoksen. Viimeistely on kuitenkin huono ja muoviset rakenteet heppoisia.

Kaksitahtisen 992 cm³ R3-moottorin teho on 37 kilowattia DIN /4250 (50 hv). Suurin vääntömomentti 98 Nm /3000. Teho on sama kuin 1972 mallissa.

Neliovinen auto painaa 930 kiloa. Etuvetoisessa autossa on neljä vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu. Vaihteensiirto on kuitenkin varsin epämääräinen, varsinkin ykköselle ja peruutusvaihteelle on hankala vaihtaa. Heiluriakselista johtuen Warren kaarrekäyttäytyminen on ikävää ja yllättävää.

Tekniikan Maailma 13/1974 mittasi 353:n kiihtyvyydeksi 0-50 km/t 4,9 sekuntia, 0-80 km/t 13,0 sekuntia ja 0-100 km/t 22,7 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 130 km/t, TM:n mittauksessa 126,8 km/t.

Kulutus oli koeajossa keskimäärin 10,5 litraa 92-oktaanista bensiiniä, johon oli sekoitettu 3 % öljyä.

Wartburg 353 de Luxe maksoi Suomessa vuonna 1974 11.500 markkaa eli 10.976 euroa (v. 2013, kerroin 0,9544). Limousinen hinta oli 10.500 markkaa (10.021 €). Alhaista hintaa selittää myöhemmin ilmi tullut myynti ulkomaille alle tuotantokustannusten valuuttatulojen saamiseksi.

Mitat[muokkaa]

Pituus 4220 mm
Leveys 1642 mm
Korkeus 1495 mm
Akseliväli 2450 mm
Raideleveys (e/t) 1260 mm/1300 mm
Omapaino 910 kg (1972), 940 (1967) kg

Lähteet[muokkaa]

  • Tekniikan Maailma 14/1967
  • Tekniikan Maailma 2/1972
  • Tekniikan Maailma 13/1974
  1. Tekniikan Maailma 2/1972

Aiheesta muualla[muokkaa]