Volkswagen Kupla
VW (Volkswagen) 1200 Volkswagen 1302 Volkswagen 1303 Volkswagen 1500 | |
---|---|
![]() | |
Valmistaja ja valmistusmaa | Volkswagen, ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Valmistusaika | 1938 – 2003 |
Luokka | C-segmentti |
Kori | 2-ovinen sedan 2-ovinen avoauto |
Suunnittelija | |
Pohjalevy | |
Moottori | B4 |
Iskutilavuus | 986–1596 cm3 |
Teho | 18–40 kW |
Voimanvälitys | Takaveto |
Kiihtyvyys | 18–50 s (0–100 km/h) |
Huippunopeus | 105–135 km/h |
Kulutus | |
CO2-päästöt | g/km |
Hintaluokka | 14.400 € (1300 1973) |
Edeltäjä | KdF-Wagen |
Seuraaja | Volkswagen Golf (17) |
Saman luokan autoja | BMW 700 Citroën 2CV DKW F12 Glas 1204 Hillman Imp Lloyd Arabella Renault Dauphine/ 4 |
Volkswagen Kupla on vuosina 1938–2003 valmistettu Volkswagenin ensimmäinen automalli, jota valmistettiin kaikkiaan noin 21,5 miljoonaa yksilöä. Kupla oli kaksiovinen pyöreämuotoinen kansanauto ja siinä oli ilmajäähdytteinen 1200–1600-kuutioinen nelisylinterinen nelitahtinen bokseri- eli vastaiskumoottori.[1] Moottorin viritysaste oli varsin alhainen. Kuplaa valmistettiin Saksassa vuoteen 1978 asti. Mallin tuotantoa on ollut Australiassa, Brasiliassa ja Meksikossa.
Sisällysluettelo
- 1 Yleistä
- 2 Tuotantomäärät [3]
- 3 1957 koeajo [4]
- 4 1964 koeajo [5]
- 5 1966 koeajo [6]
- 6 1967 koeajo
- 7 Vertailu 1970 [8]
- 8 1971 koeajo
- 9 Vertailu 1971
- 10 1988 koeajo [11]
- 11 Rekisteröinti
- 12 Tuonti
- 13 Historia
- 14 Korimallit
- 15 Moottorit
- 16 Mitat
- 17 Pulttijaot
- 18 Muuta
- 19 Katso myös
- 20 Linkit
- 21 Lähteet
Yleistä[muokkaa]
Auto esiteltiin 1930-luvulla saksalaisten virkistystoimintajärjestö KdF:n (Kraft durch Freude = "Voimaa ilosta") projektina KdF-Wagen Typ 1-nimellä. Kupla oli suunniteltu Saksan autobahneille, ja sillä pystyi ajamaan huippunopeutta jopa tunteja ilman pelkoa ylikuumenemisesta. Muutamia ehti valmistua ennen toista maailmansotaa. Sodan jälkeen valmistus aloitettiin uudelleen Wolfsburgissa rakentamalla liittoutuneiden avulla pommitetut tehtaat jälleen toimintakuntoisiksi. Tilanne toisen maailmansodan päätyttyä oli hankala, sillä Wolfsburgin tehdas oli pommitettu todella huonoon kuntoon. Kesällä 1945 kukaan ei olisi voinut uskoa, että Kuplaksi (saksaksi VW Käfer, englanniksi VW Beetle) myöhemmin nimetty auto johtaisi Saksan talousihmettä.[1]
Itse asiassa Wolfsburgin tehdas oli niin surkeassa jamassa, ettei se kelvannut kenellekään. Saksan jaossa alue kuului brittien hallintaan, ja tehtaan kehitystyö annettiin majuri Ivan Hirstin vastuulle. Voidaan edelleen pitää ihmeenä, että hän pystyi improvisoimaan asiat sellaisiksi, että tehdas saatiin toimintaan vain kahdeksan kuukautta sodan päätyttyä.
Tilauskanta oli kohdallaan, sillä elokuussa 1945 Britannian hallinto oli tilannut 20 000 autoa. Se oli osa Iso-Britannian ajattelua, jonka mukaan taloudellinen turvallisuus ja tulevaisuudenprojektit olisivat avainasemassa demokratiaa rakennettaessa. Se nähtiin myös Volkswagenin tehtaalla, missä valittiin äänestyksellä yritysneuvosto tasan kuukausi ennen ensimmäisen auton valmistumista.
Tilanne tehtaalla oli todella vaikea, sillä vaikeudet alkoivat jo ruoan ja majapaikan löytämisestä työntekijöille. Tuotantoon ei ollut raaka-aineita, eikä sähköäkään ollut saatavilla kaiken aikaa. Siitä huolimatta ensimmäinen Volkswagen Type 1 valmistui joulukuun 27. päivänä. Ennen vuoden vaihdetta niitä tehtiin vielä 54 kappaletta lisää. Ilmajäähdytys ei tarjonnut kovin hyvää lämmityslaitetta, mutta poisti huolen jäähdytysnesteen jäätymisestä pakkasella. Tämä yhdistettynä aikanaan suuren 15" rengaskoon tuomaan hyvään etenemiskykyyn auraamattomassa lumihangessa teki Kuplasta erittäin suositun 1950-luvun Suomessa.
Tuontisäännöstelyn ollessa voimassa joutui uutta Kuplaa jonottamaan jopa vuosia ja vähän käytetystä saattoi saada uutta paremman hinnan. Lainsäädäntö mahdollisti tietyille työntekijäryhmille ns. merimiesautojen tuonnin kiintiöiden ulkopuolelta, näistä suurin osa oli kysyttyjä kuplavolkkareita.
Kupla oli Suomessa 1950–60-luvuilla suosittu ja haluttu auto. Osaltaan suosioon vaikutti maine kestävänä autona, jolla on laaja huoltoverkosto. Volkswagenin autoliikkeet myivät vaihtomoottoreita, joiden hinta oli suhteellisen edullinen. Takana olevan moottorin vaihto sujui huoltoliikkeessä nopeasti. Kuplan valmistusajan alkupuolella 1950-60 -luvuilla oli hyvin tavallista että pikkuauton moottori kesti vain n. 100 tkm. Volkswagenin jälleenmyyjä organisoi kätevästi toimivan vaihtokonejärjestelmän. Myöhemmin moottorin vaihtamisessa järjestettiin näytösluontoisia kilpailuja, nopeimmat alan harrastajat vaihtoivat ne jopa muutamassa minuutissa paikalleen.
Kuplavolkkarissa oli kantava pohjalevy ja erillinen kori. Tämä mahdollisti korin vaihtamisen helposti ja erilaisia avonaisia hiekkakirppuja tai urheiluautokopioita tulikin rakennussarjoina markkinoille 1960-luvulta alkaen.
Kuplassa on vääntösauvajousitus (poikkeuksena 1302 / 1303 -mallit joissa on edessä MacPherson-tyyppinen joustintukijousitus). VW Kuplan ilmanvastuskerroin on 0,48 [2].
Tehdas käytti Kuplasta mallimerkintää Typ 1. Tyyppi kakkonen oli tylppäkeulainen pakettiauto, tyyppi kolmonen 1960-luvun isompi 1500 / 1600 -malli ja tyyppi nelonen 1970-luvun iso 411 / 412 -malli.
Kuplavolkkaria on valmistettu Saksan lisäksi Australiassa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Meksikossa. Suomessa koottiin 1960-luvun lopussa 50 kpl koe-erä. Avokuplat kokosi sama Karmannin koripaja Saksassa, joka teki Kuplaan perustuvat Karmann Ghia -Coupé-mallit. Kuplaa on valmistettu yhteensä noin 21,5 miljoonaa kappaletta.
Tuotantomäärät [3][muokkaa]
Vuosi | Tuotanto (kpl) |
---|---|
1948 | 19 244 |
1949 | 46 154 |
1950 | 90 038 |
1951 | 105 712 |
1952 | 136 013 |
1953 | 179 740 |
1954 | 242 673 |
Valmistusmäärä ylitti miljoonan vuonna 1965, 1 091 000 Kappaletta.
Vuosina 1965–1973 valmistusmäärä ylitti miljoonan joka vuosi paitsi 1967 vain 926 000 Kappaletta.
Viimeisenä miljoonavuotena 1973 valmistettiin 1 206 000 Kuplaa.
1957 koeajo [4][muokkaa]
Tekniikan Maailman koeajo 13/1957 moitti VW 1200:n heikohkoa suuntavakavuutta ja yliohjautuvuutta. Toisaalta ohjaus oli nopea ja tarkka. Suorituskyky oli heikko, sillä mitattu kiihtyvyys oli 0–50 km/h 8,0 sekuntia, 0–80 km/h 19,4 sekuntia ja 0–100 km/h 40,0 sekuntia. Huippunopeus 110 km/h. Lehden 2/1956 koeajossa vuotta aiemmin kiihtyvyys oli 0–50 km/h (sama) 8 sekuntia, 0–70 km/h 15 sekuntia ja 0–90 km/h 30 sekuntia.
1957 mallin takaikkuna on liian pieni. Etuistuimet tukevat kaarteissa hyvin ajajaa ja matkustajaa. Lisäksi niitä voi kallistaa kolmeen eri asentoon. Polttoainemittaria ei ole, ei myöskään vastaavaa varoitusvaloa, sitä vastoin Kuplassa on viiden litran varatankki. Varoitusvalot on latauksen, öljynpaineen, kaukovalojen ja suuntaviittojen tarkkailuun.
Nelisylinterisen 1192 cm3 ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 22 kW /3400 (tehonormi ei tiedossa, 30 hv) ja suurin vääntömomentti 76,5 Nm /2100 (7,8 kgm). Neljä vaihdetta, joista vaihteet 2-4 ovat synkronoituja ja ykkönen synkronoimaton. Nämä tekniset tiedot ovat samat 1956 ja 1957 malleissa. Vuoden 1956 koeajovaunu kulutti keskimäärin 7,5 litraa /100 km matalaoktaanista bensiiniä.
Kupla oli aikanaan tavoiteltu auto luotettavuutensa ansiosta. Moottori oli helppo vaihtaa eikä vaihtomoottori ollut kovinkaan kallis, joten omistajat saattoivat vaihtaa kuluneen tai vioittuneen moottorin huollossa.
1964 koeajo [5][muokkaa]
VW 1200 rekisteröitiin Suomessa viidelle, mutta autoon mahtuu kunnolla vain neljä. Tekniikan Maailman koeajo 2/1964 kertoi että uudistuksista huolimatta "Folkkari" (tai "Kansanauto") on luonteeltaan yhä entinen. Ohjauspyörä on lähellä. Istuimissa on miellyttävä kangasverhoilu ja etuistuinten turvavyöt ovat vakiovaruste. Viimeistelytaso on hyvä. Eteen näkee hyvin, mutta ei sivuille. Etuistuinten selkänojaa voi säätää, selkänojan asentoja on vain kolme. Akun ja sytytystulppien sijoitus on hankala, akku on takaistuimen alla. Tuulilasin pesunestettä lisätessä pitää muistaa lisätä myös painetta, muuten pesulaite ei toimi.
Kuplan muotoilun vanhanaikaisuudesta kertovat suora tuulilasi, ulkoiset astinlaudat, leveät kattopylväät, erilliset lokasuojat, irtopuskurit ja isot pyörät. Lisäksi Kuplan vanhoillisuudesta kertovat sivuille huono näkyvyys, ahtaat sisätilat, pienet matkatavaratilat ja moottorin alhainen viritysaste. Tosin näistä on myös etua, suora tuulilasi on halvempi korjata (ja Kuplan karkaistu tuulilasi rikkoutuu helposti), lokasuojat voi helposti vaihtaa ja isot pyörät sopivat huonoille teille.
VW 1200 painaa 770 kiloa. Takaikkuna on suurentunut. Entisten vuosimallien merkinantotorven kosketinrengas on kadonnut ohjauspyörästä. Lämmitystehoa on lisätty (kohtalaisen hyväksi) ja äänieristystä parannettu - VW 1200 vm. 1964 on jopa suhteellisen hiljainen. Melutaso on 96,3 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 91 fonia edessä ja 85 fonia takana.
VW 1200:n suuntavakavuus on heikko, yliohjautuvuus hankaloittaa ajamista. Jälkimmäiseen vaikuttaa takana oleva heiluriakseli. Tietyissä olosuhteissa VW:n takapää lähtee helposti äkilliseen luisuun. VW:n ajaminen vaatii suurta tarkkaavaisuutta ja hyvää ajotaitoa.
Myös sivutuuli vaikuttaa Kuplaan ja häiritsee ajamista. Ohjaus on hitaampi kuin edellisissä vuosimalleissa, joskin kevyt ja melko tarkka. Ohjauspyörä on iso, 40 cm. Ohjauspyörän kierroksia on 3,25. VW 1200:n etupyörien raidetankojärjestelmä on epäsymmetrinen, vasen raidetanko on oikeata lyhyempi. Jousitus on melko kova ja Kupla ei paljon kallistele kaarteissa.
Suorituskyky on heikko. Tekniikan Maailman koeajossa 2/1964 mitattu kiihtyvyys 0–50 km/h 7,5 sekuntia, 0–80 km/h 17,6 sekuntia ja 0–100 km/h 29,6 sekuntia. Huippunopeus 115 km/h valmistajan mukaan.
Moottorin tehoa on hieman lisätty (22 > 25 kW) nostamalla puristussuhde 7,0:aan. Nelisylinterisen 1192 cm3 ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 25 kW /3900 (DIN, 34 hv, liioittelevan SAE bruttonormin mukaan 40 hv) ja suurin vääntömomentti 82 Nm /2000 (DIN, 8,4 kpm). B4-moottorin sylinterin mitat ovat 77 mm × 64 mm.
Neljä vaihdetta, kaikki vaihteet ovat synkronoituja. Myös ykkönen on vuonna 1964 synkronoitu. Vaihteiden välityksiä on pienennetty kiihtyvyyden parantamiseksi. Vaihteisto toimii hyvin, mutta vaihdevipu on ykkösellä ja kolmosella niin edessä että kuljettajan täytyy kumartua eteenpäin.
Varusteisiin on lisätty polttoainemittari. Entisten suuntaviittojen sijaan on tullut vilkkuvalojärjestelmä.
VW 1200 kulutti keskimäärin 8,4 litraa /100 km matalaoktaanista (tavallista) bensiiniä. Vaihteluväli on 7–10 l/100 km.
1966 koeajo [6][muokkaa]
Volkswagen 1300 on hieman tehokkaampi kuin aiemmat mallit, mutta kiihtyvyys on yhä heikko. Nelisylinterisen ilmajäähdytteisen bokserimoottorin iskutilavuus 1285 cm3. Sylinterin mitat ovat 77 mm × 69 mm. Suurin teho on 29 kW /4000 (DIN, 40 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 50 hv) ja suurin vääntömomentti 87 Nm /2000 (DIN, 8,9 kpm). Vaihteita on neljä, jotka kaikki ovat synkronoituja. Kytkinpolkimen liike on turhan pitkä. Vaihdevipu on niin edessä että kolmoselle vaihdettaessa kuljettajan on kurottauduttava eteenpäin.
Etuistuimet ovat kangasverhoiltuja ja hyvin muotoiltuja. Sisätilat ovat pituussuunnassa pienentyneet 4 cm verrattuna aiempiin malleihin eli tilat ovat yhä ahtaat varsinkin takana. Ohjauspyörä on iso, 40 cm, kierroksia on 2,875 (2 + 7/8). Käsijarru on etuistuinten välissä ja niin tehokas että sitä voi käyttää hätäjarruna. Akku on takaistuimen alla ja siihen on hankala päästä käsiksi. Melutaso on 96,8 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 77 dB edessä ja 79 dB takana. Työn laatu on hyvä.
Raideleveyttä on pidennetty ajo-ominaisuuksien parantamiseksi 1305 (ed.) ja 1300 (tak.) mm:iin. Yliohjaustaipumus ei ole enää niin selvä, mutta jos luisto pääsee alkamaan, alkaa se entistäkin äkkinäisemmin, jolloin sen hallinta voi olla vaikeaa.
Tekniikan Maailma 7/1966 mittasi Volkswagen 1300:n (29 kW, 770 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,3 sekuntia, 0–80 km/h 16,2 sekuntia ja 0–100 km/h 28,9 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 120 km/h, TM:n mukaan 122,0 km/h. Kulutus on noin 6,5–10 litraa /100 km. DIN-kulutus on 8,2 litraa /100 km.
Volkswagen 1300 maksoi Suomessa vuonna 1966 7300 markkaa. Kuplasta käytettiin lempinimiä Kuoriainen ja Pikku-Folkkari.
1967 koeajo[muokkaa]
Tekniikan Maailman koeajossa 3/1967 oli tehokkaampi Kupla, Volkswagen 1500. Se maksoi 1967 8800 markkaa eli 14.461 euroa (v. 2014 kerroin 1,6433). Se oli Suomen suosituin henkilöauto ja siinä arvostettiin suhteellisen halpaa hintaa, vaivatonta huoltoa ja kestävyyttä. VW 1500:n kaarreajo-ominaisuuksia oli parannettu (käyttämällä taka-akseliston tasausjousta), mutta osa haittapuolista oli yhä jäljellä: huono ilmanvaihto, pienet matkatavaratilat ja sivutuuliherkkyys. Kojelauta on karu. Työn laatu oli yhä korkeatasoista ja jarrut toimivat mainiosti. Levyjarrut etupyörissä ovat parannus. Ohjauspyörä on iso, läpimitta 39,5–40,0 cm, ohjauspyörässä on 2,875 kierrosta.
Suurin teho on 32,5 kW /4000 (DIN, 44 hv, epätarkka SAE-bruttoteho 53 hv /4600) ja suurin vääntömomentti 100 Nm /2000 (DIN, 10,2 kpm, epätarkka SAE-bruttoluku 10,8 kpm /2600). Nelisylinterisen ilmajäähdytteisen bokserimoottorin iskutilavuus 1493 cm3. Sylinterin mitat ovat 83 mm × 69 mm. Autossa on neljä vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu. Kupla painaa vain 785 kiloa.
Kiihtyvyys 0–50 km/h 5,8 sekuntia, 0–80 km/h 14,3 sekuntia ja 0–100 km/h 26,9 sekuntia. Huippunopeus tehtaan mukaan 125 km/h, TM:n mittauksissa 122,2 km/h.
Melutaso on 94,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 74 dB edessä ja 76 dB takana. Kulutus oli koeajossa keskimäärin 9,1 litraa /100 km 98-oktaanista bensiiniä. Kulutuksen vaihteluväli on noin 7–10,5 litraa /100 km. [7]
Mitat[muokkaa]
Pituus | 4070 mm |
Leveys | 1540 mm |
Korkeus | 1500 mm |
Akseliväli | 2400 mm |
Raideleveys (e / t) | 1305 mm / 1350 mm |
Maavara | 152 mm |
Omapaino | 785 kg |
Vertailu 1970 [8][muokkaa]
Volkswagen 1500 sijoittui Tekniikan Maailman 13/1970 vertailussa toiseksi viimeiseksi 11 autosta (10./11). TM arvioi VW Kuplan ulkonäön ryhmän huonoimmaksi (6,0), mutta se ei vaikuttanut sijoitukseen. Vertailun muut autot olivat 1. Fiat 128, 2. Datsun 1200, 3. Simca 1100, 4. Sunbeam 1250, 5. Ford Escort 1300, 6. Vauxhall Viva, 7. Toyota Corolla 1200, 8. Renault R 10, 9. Opel Kadett, 10. VW 1500 ja 11. Triumph Herald 13/60.
Kuplan istuinverhoilu on miellyttävää kangasta. Takaistuimelle on kuitenkin hankala päästä (sisäänpääsy 6,6, ryhmän 2. huonoin). Tavaratila on pieni.
Isot 15" pyörät tekevät kulusta melko miellyttävää. Takamoottorirakenteesta johtuen suuntavakavuus on huono (ohjautuvuus 6,5/10). Kaarreajo-ominaisuudet voivat olla tottumattomalle vaikeat ja auto ajautuu helposti luistoihin (6,8/10). Auto yliohjautuu kaarteissa, mutta ei juuri kallistele, jousitus toimii tyydyttävästi (7,9/10).
Näkyvyys autosta on huono (6,3, ryhmän huonoin) ja kulmia on vaikea arvioida (5,5, ryhmän huonoin). Tuulilasi on karkaistu. Vetopyöristä mitattu teho on 29,0 hv eli 21,3 kW (ryhmän vähiten). Volkswagen 1500 (32 kW, 825 kg) kiihtyy 0–100 km/h 26,1 sekunnissa (sateessa). Kulutus on kohtuuttoman iso suorituskykyyn nähden, noin 9–10 litraa /100 km.
1971 koeajo[muokkaa]
Tekniikan Maailman koeajossa 1/1971 oli Volkswagen 1302S. 1302S:n uutuutena on läpituuletus, joka aiemmista Kuplista puuttuu, takaikkunoiden takana on ilman poistoaukon ritilä. Takalasissa on lämmitys. Kojelauta on maalattua peltiä, vain yksi mittaritaulu (jossa on nopeus- ja bensiinimittari). Kytkinpoljin on turhan jäykkä ja sen liikerata on pitkä ja luonnottoman kaareva.
Kiitosta saivat työn laatu, parannetut ajo-ominaisuudet ja kangasverhoilu. Moitteita tuli ahtaista takatiloista (jonne on myös hankala päästä), polkimien sijoittelusta ja huonosta näkyvyydestä.
Moite tuli myös korkeasta kulutuksesta (keskimäärin 14,5 litraa /100 km), käytännön ajossa kuluu noin 10–12 l/100 km kesäoloissa. Tasainen 100 km/h vie 7,9 l/100 km. Kulutusta nostaa automaattirikastin.
B4-moottorin iskutilavuus on 1584 cm3 ja suurin teho 37 kW /4000 r/min DIN (50 hv). Suurin vääntömomentti 106 Nm /2800 r/min DIN (10,8 kpm). Sylinterin mitat ovat 85,5 mm × 69,0 mm. Autossa on neljä vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu. Vaihteiston välitykset ovat turhan lyhyet, kolmosella 4000 r/min nopeus on vain 90 km/h, ylikierroksilla 5500 r/min 114 km/h.
Tekniikan Maailma 1/1971 kiitti Kupla 1302S:n suorituskykyä, mutta mitattu kiihtyvyys 0–100 km/h 18,9 sekunnissa on nykymittapuun mukaan vaatimaton. Tekniikan Maailma 1/1971 mittasi Volkswagen 1302S:n (37 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 5,1 sekuntia, 0–80 km/h 11,9 sekuntia, 0–100 km/h 18,9 sekuntia ja 0–120 km/h 32,9 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 133,2 km/h.
Volkswagen 1302S maksoi Suomessa vuonna 1971 10 980 markkaa eli 14 849 euroa (v. 2015, kerroin 1,3524). [9]
Mitat[muokkaa]
Pituus | 4080 mm |
Leveys | 1585 mm |
Korkeus | 1500 mm |
Akseliväli | 2420 mm |
Raideleveys (e / t) | 1379 mm / 1352 mm |
Maavara | 150 mm |
Omapaino | 880 kg |
Volkswagen 1302S:n (1970) mitat ovat kasvaneet verrattuna edelliseen 1500-malliin: pituus +1 cm, leveys +4,5 cm, akseliväli +2 cm ja raideväli edessä +7,4 cm.
Vertailu 1971[muokkaa]
Volkswagen 1302 S sijoittui Tekniikan Maailman 16/1971 5 auton vertailussa viimeiseksi (5./5). Volkswagen 1302 S maksoi 16 100 markkaa, toinen saman hintaryhmän auto oli Datsun 1600. Vuoden 1971 alkupuoliskolla 1302 S -mallia rekisteröitiin Suomessa 417 yksilöä.
Kuplan sisätilat ovat ahtaat (6,5/10) ja takaistuimelle on hankala mennä. Mukavuustaso on vaatimaton (7/10). Viimeistelyn taso on ryhmän paras (9/10). Varustetaso on köyhä ja ryhmän niukin (6/10).
Ajo-ominaisuudet ovat muuten kohtalaiset (8/10), kunhan kuljettaja ottaa huomioon huonon suuntavakavuuden ja sivutuuliherkkyyden. Uusittu jousitus on parantanut kaarrekäytöstä, mutta takajousitus pomppii (7,5), etujousitus on mukava. Mutkissa ja sorateillä Kupla on parhaimmillaan. Renkaat ovat laadultaan heikohkot. Jarrut ovat ryhmän heikoimmat (5/10): jarrutusmatka on ryhmän pisin, 120–0 km/h 85,4 metriä.
Suorituskyky on heikko (5/10). Tekniikan Maailma 16/1971 mittasi Volkswagen 1302 S:n (37 kW, 880 kg) kiihtyvyydeksi 0–100 km/h 20,3 sekuntia. Huippunopeus on 132,1 km/h. Kulutus on suurehko, öljysoralla (81 km/h) jopa ryhmän suurin, 9,3 l/100 km. Kulutus kestotiellä (99 km/h) 9,7 l/100 km ja nopeassa ajossa 11,9 l/100 km. [10]
1988 koeajo [11][muokkaa]
1988 tuotiin Suomeen Meksikosta runsaan 20 kappaleen erä 1200 L-mallia. Volkswagen 1200 L maksoi Suomessa vuonna 1988 85 000 markkaa.
Kori ja alusta ovat suunnilleen samanlaiset kuin viimeisissä Euroopassa valmistetuissa 1200-malleissa, mutta erilaiset kuin vanhoissa 1500- ja 1302-malleissa. 1200 L:n varusteluun kuuluu myös metalliväri. Pääntuet edessä ovat vakiovaruste. Ohjauspyörä on tyypillinen 1980-luvun VW:n ratti ja sen halkaisija on 37,5 cm. Tavaratiloja on kaksi, takaistuinten takana 127 litraa ja edessä 140 litraa. Pienten tavaratilojen takia Kuplan katolla näkee joskus taakkatelineen. Melutaso on korkea, 100 km/h nopeudessa 78/79 dB.
Ajo-ominaisuuksissa on toivomisen varaa. Soratiellä nopeassa ajossa etupää saattaa menettää otteensa ja myös takapää saattaa kuopissa heilahtaa sivulle.
Nelisylinterisen 1192 cm³ ilmajäähdytteisen bokserimoottorin suurin teho on 25 kW /3600 (DIN, 34 hv) ja suurin vääntömomentti 82 Nm /2000 (DIN, 8,4 kpm). B4-moottorin sylinterin mitat ovat 77 × 64 mm. Vaihteita on neljä.
Tekniikan Maailma 13/1988 mittasi Volkswagen 1200 L:n (25 kW, 860 kg) kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 6,1 sekuntia, 0–80 km/h 16,4 sekuntia ja 0–100 km/h 29,5 sekuntia. Huippunopeus on valmistajan mukaan 115 km/h. Kulutus on noin 7-10,5 l/100 km.
Rekisteröinti[muokkaa]
Kuplaa tuotiin Suomeen kaikkiaan yli 127 000 kappaletta. Lisäksi Suomen Heinolassa koottiin 48 Kuplaa tammikuussa 1970. [12] [13] Kupla-mallia rekisteröitiin Suomessa seuraavasti: [14]
Vuosi | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1979 | 1987 | 1988 | 1991 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Määrä (kpl) | 5952 | 8822 | 15353 | 12758 | 11367 | 6085 | 9463 | 7349 | 3772 | 9947 | 7487 | 3775 | 1001 | 64 | 29 | 3 | 3 | 20 | 6 |
1973 myydyistä 7487 Kuplasta 1300-mallin osuus oli 6071 kpl, Volkswagen 1300 oli Suomen 4. myydyin automalli 1973 [15]. Vuonna 1977 Kuplaa ei enää tuotu Suomeen, mutta sen sai yhä tilauksesta. Tuolloin 1977 sitä valmistettiin maailmassa yhteensä 1300 kpl päivässä, Euroopassa 200 kpl päivässä. 1979 myynti: 1 kpl VW 1200, 1 kpl VW 1200 L ja 1 kpl VW 1303, yhteensä 3 kpl.
Tuonti[muokkaa]
Kuplaa tuotiin Suomeen seuraavasti [16]:
Vuosi | 1950 | 1951 |
---|---|---|
Määrä (kpl) | 119 | 1716 |
Suomessa ensimmäiset VW Kuplat luovutettiin ostajille 9. kesäkuuta 1950 [17].
Historia[muokkaa]
- Vuonna 1936 rakennetaan ensimmäiset prototyypit.
- Vuonna 1939 Zuffenhausenissa valmistettiin vain 14 kappaletta VW 39 -malleja, joissa jokaisessa oli erilainen Porschen moottori.
- Vuonna 1945 kuplan tuotanto aloitetaan.
- Vuonna 1950 tuodaan Suomeen ensimmäiset Volkswagen Kuplat. Suomessa auto sai nimeksi Kansanauto, mutta hiukan myöhemmin nimi muutettiin alkuperäiseksi Volkswageniksi.
- Vuonna 1951 valmistetaan kokeeksi Kuplia 1290 cm3 boxer-dieselillä
- Syyskesällä 1955 valmistuu miljoonas Volkswagen.
- Vuonna 1965 Volkswagen nousee ensimmäistä kertaa rekisteritilastojen ykköseksi.
- Vuonna 1972 Kupla-mallista tulee historian myydyin automalli sen ohittaessa Fordin T-mallin. Ennätys syntyi 17.2.1972 valmistusmäärällä 15 007 034 Kuplaa.
- 1978 Kuplan tuotanto Länsi-Saksassa loppuu 19.1.1978, viimeinen Kupla valmistuu Emdenissä. Vuonna 1981 Kuplaa valmistetaan Meksikossa, josta sitä tuodaan (vain) kolmeen Euroopan maahan, Länsi-Saksaan, Sveitsiin ja Italiaan.
- Vuonna 2003 viimeinen Kupla sarjanumerolla 21529464, valmistuu Pueblan tehtaan tuotantolinjalta Meksikosta.
Korimallit[muokkaa]
Kupla-malleja ovat 1200, 1202, 1300, 1302 ja 1303.
- 1946–1952 Split (kaksiosainen takaikkuna)
- 1953–1957 Oval (pieni soikea takaikkuna)
- 1958–1964 Paksutolppa
- 1965–1967 Akvaarioikkuna
- 1968–2003 Pystylamppu
- 1970–1975 Möhkö (1302 / 1303)
Moottorit[muokkaa]
Malli | Moottori | Iskutilavuus | Teho | Vääntö | Mallivuodet |
---|---|---|---|---|---|
1.0 | B4 | 986 cm3 | 18 kW (24 hv) @ ? r/min | ? Nm @ ? r/min | 1939 |
1.1 | B4 | 1131 cm3 | 18 kW (25 hv) @ 3300 r/min | 67 Nm @ 2000 r/min | 1946–1953 |
1.2 | B4 | 1192 cm3 | 22 kW (30 hv) @ 3400 r/min | 75 Nm @ 2000 r/min | 1954–1965 |
1.2 | B4 | 1192 cm3 | 22 kW (30 hv) @ 3700 r/min | 86 Nm @ 2400 r/min | 1959–1967 |
1.2 | B4 | 1192 cm3 | 25 kW (34 hv) @ 3600 r/min | 82 Nm @ 2000 r/min | 1960–1985 |
1.3 | B4 | 1285 cm3 | 29 kW (40 hv) @ 4000 r/min | 87 Nm @ 2000 r/min | 1966–1970 |
1.3 | B4 | 1285 cm3 | 28 kW (40 hv) @ 4600 r/min | 89 Nm @ 2600 r/min | 1967–1983 |
1.3 | B4 | 1285 cm3 | 32,5 kW (44 hv) @ 4100 r/min | 87 Nm @ 3000 r/min | 1970–1976 |
1.5 | B4 | 1493 cm3 | 32,5 kW (44 hv) @ 4000 r/min | 100 Nm @ 2000 r/min | 1966–1975 |
1.5 | B4 | 1493 cm3 | 32,5 kW (44 hv) @ 4600 r/min | 101 Nm @ 2600 r/min | 1970–1977 |
1.6 | B4 | 1584 cm3 | 37 kW (50 hv) @ 4000 r/min | 106 Nm @ 2800 r/min | 1972–1977 |
1.6 | B4 | 1584 cm3 | 40 kW (54 hv) @ 4600 r/min | 115 Nm @ 3200 r/min | 1974–1986 |
Mitat[muokkaa]
- Pituus: 4060 mm
- Leveys: 1550 mm
- Korkeus: 1500 mm
- Akseliväli: 2400 mm
- Raideleveys (e / t): 1305 mm / 1350 mm
- Maavara: 152 mm
- Tavaratila: 280 l
- Omamassa: 770–860 kg
Pulttijaot[muokkaa]
Muuta[muokkaa]
Herbie Riemukupla-elokuvat kertovat Herbiestä, Volkswagenin kuplasta, joka joutuu erilaisiin kommelluksiin. Elokuvat on tehnyt Disney.
- Riemukupla (The Love Bug) (1968)
- Riemukupla rullaa taas (Herbie Rides Again) (1974)
- Riemukupla Monte Carlossa (Herbie Goes To Monte Carlo) (1977)
- Riemukupla Meksikossa (Herbie Goes Bananas) (1980)
- Riemukupla: Tankki täynnä (Herbie: Fully Loaded) (2005)
- Lisäksi siitä on tehty tv-elokuva vuonna 1997, sekä tv-sarja vuonna 1982, mutta sitä pidettiin niin huonona, että se hyllytettiin viiden jakson jälkeen.
Katso myös[muokkaa]
Linkit[muokkaa]
- Suomen Volkkariyhdistys
- Autouutiset - VW 1303S 1973 vs. New Beetle 2001
- Wheelspin - The Diesel Beetle
Lähteet[muokkaa]
- Artikkeli käyttää sisältöä englanninkielisen Wikipedian Volkswagen_Beetle-artikkelista. Wikipediasta voi ottaa tekstiä tietyin ehdoin, koska Wikipedia on GFDL-lisenssillä.
- ↑ 1,0 1,1 Volkswagen Kupla historia – Volkswagen, Viitattu: 3. helmikuu 2025.
- ↑ Tuulilasi 4/1999, s. 111
- ↑ Tekniikan Maailma 2/1956, s. 14
- ↑ Tekniikan Maailma 13/1957, s. 14-15
- ↑ Tekniikan Maailma 2/1964
- ↑ Tekniikan Maailma 7/1966
- ↑ Tekniikan Maailma 3/1967
- ↑ Tekniikan Maailma 13/1970
- ↑ Tekniikan Maailma 1/1971
- ↑ Tekniikan Maailma 16/1971
- ↑ Tekniikan Maailma 13/1988
- ↑ Tekniikan Maailma 15/2003, s. 135
- ↑ Tuulilasi 12/1979, s. 26
- ↑ Tekniikan Maailma 12/1981
- ↑ Tekniikan Maailma 4/1974, s. 115
- ↑ Tekniikan Maailma 3/1972, s. 18
- ↑ Tuulilasi 4/1971, s. 103