Leyland Sherpa

Leyland Van Leyland Sherpa Austin-Morris Sherpa Freight Rover Sherpa
Valmistaja ja valmistusmaa	British Leyland, Ward End Works, Washwood Heath, Birmingham, Iso-Britannia
Valmistusaika	1974 – 1982
Luokka	Keskiraskas pakettiauto
Kori	Umpikori Minibussi Lava-auto Alusta
Moottori	Ottomoottorit: BMC B-sarja 1,6 Mk II BMC B-sarja 1,8 l BL O-sarja 1,7 l BL O-sarja 2,0 l Dieselmoottori; BMC B-sarja 1,8 l
Edeltäjä	Austin-Morris J4 Austin-Morris 250 JU
Seuraaja	Freight Rover Sherpa (K2-sarja)

Pääartikkeli: British Leyland

Leyland Sherpa oli British Leyland Motor Corporation Ltd:n vuonna 1974 markkinoille tuoma pakettiauto-mallisto. Kaikkine erinimisine jatkoversioineen mallin elinkaari jatkui vuoteen 2006 saakka.

Lähtökohdat

1970-luvulle saavuttaessa BLMC:n kevyiden hyötyajoneuvojen (Light commercial vehicle, LCV) mallisto alkoi olla pahasti ikääntynyttä, J4 oli tuotu markkinoille vuonna 1960, mutta mallin juuret olivat 1950-luvulla. Yhtiö oli tuonut markkinoille vuonna 1967 Morris 250 JU -mallin, mutta sen kaupallinen menestys ei ollut toivotunlaista. Samaan aikaan BLMC:n tärkeimmät kilpailijat olivat tuoneet menestyksekkäät uudet mallit markkinoille; GM:n Bedford CF oli esitelty vuonna 1969 ja markkinoita hallitseva Ford Transit vuonna 1965. Oikeastaan ainoa malli, jonka kanssa BLMC pystyi kilpailemaan oli Commer PB.

BLMC:n palkkalistoilla jo aiemmin ollut suunnittelija Stan Dews, joka oli tehnyt vierailun Fordille, ollen Transitin suunnittelun avainhenkilöitä, palkattiin takaisin yhtiöön, ratkomaan muiden Longbridgen ongelmien lisäksi myös BLMC:n ontuvaa tavara-autotuotantoa.

Sherpa syntyy

Dewsin ensimmäisessä suunnitelmassa, työnimeltään CV300, hyödynnettiin BLMC:n ADO17:n etuvetoista voimalinjaa. Tämä konsepti antoi autolle poikkeuksellisen tilavan ohjaamon, joka oli verrattavissa Citroën H-malliston vastaaviin, sekä läpikuljettavuuden myös kuormatilaan ilman korotettua kattoa, joka ominaisuutena vakiokorisessa pakettiautossa oli ennenkuulumatonta. BLMC:ssä tuotantoon otettavista malleista viimeisen painavan sanan sanoi kuitenkin arvovaltaisista herroista koostunut Trade Distributor Panel -lautakunta, joka ei nähnyt etuvetoiselle tavara-autolle minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia.

Koska CV300-projekti oli lakkautettu, Dews keskittyi seuraavaan vaihtoehtoonsa, CV154-projektiin, jossa auton rakenne oli samankaltainen kuin Ford Transitissa. Lopullisen kehityksen esteeksi muodostui kuitenkin mallin valmistuksen vaatimat suunnattomat investoinnit, jotka olivat suhteessa liian suuret, yhtiön markkinaosuuteen verrattuna. Lopulta Dews päätyi ratkaisuun, jossa hyödynnettiin CV154:n designia ja mahdollisimman suurta määrää olemassaolevia komponentteja.

Uusi malli, projekti CV306, hyödynsi JU:n runkoa ja akseleita, J4:n sivupaneeleita ja kattoa, BMC B-sarjan 1,6- ja 1,8-litraista bensiinimoottoria sekä B-sarjan 1,8-litraista dieselmoottoria, Austin 3-Litre -mallissa käytettyä versiota C-sarjan vahdelaatikosta (vaihdekeppi vaikuttaa suoraan siirtäjään, ilman välimekanismeja) Triumphin ylivaihdeoptiolla, Marinan lämmityslaitetta, Minin oven ulkokahvoja, Austin 2200:n ohjauspyörää, Marina vanin kojelautaa jne. Mitään yhtiössä jo ennestään olemassaolevaa komponenttia ei ylenkatsottu.

Sherpan eri kasvot: VASEN YLÄ:Alkuperäinen ilmiasu; hopeanharmaa maski LEYLAND-tekstillä. OIKEA YLÄ: Uudelleen ajateltuna: SHERPA korvaa LEYLAND-tekstin, maski muuttuu mattamustaksi. VASEN ALA: Austin-Morris -badge lisätään ja vilkku-/parkkivalot kääntyvät toisinpäin. OIKEA ALA: Freight Rover -badge korvaa Austin-Morris -merkin vastaavan, alkuperäisen Sherpan viimeisessä inkarnaatiossa.

Mallin nimipolitiikka oli varsin vaihtelevaa. Aluksi auto oli nimeltään Leyland Van, mutta markkinointislogan “The new Leyland Van from Austin Morris” aiheutti hämmennystä ja vuoden sisällä markkinoille tulostaan autolle annettiin nimi Sherpa, joka pysyi sen käytössä loppuun saakka. Kun BL:n Leyland Cars-divisioona vuonna 1977 jaettiin kahtia, Austin-Morris-divisioonaan, joka vastasi valtavirran markkinoiden autojen valmistuksesta, sekä Jaguar-Rover-Triumph -divisioonaan (JRT), joka vastasi yläluokan autojen sekä erikoisautojen valmistuksesta, Sherpa sai keulalleen Austin-Morris -badgen. Korin peräpään teksti julisti auton olevan Morris-tuote, mutta mainosmateriaaleissa autoa ei koskaan myyty nimellä “Morris Sherpa”.

Emoyhtiön, silloisen BL plc:n, uudelleenjärjestelyjen myötä vuonna 1981 perustettiin Land Rover Group, vastaamaan yhtiön maasto- ja hyötyajoneuvojen valmistuksesta. Sherpan valmistuksesta vastasi Freight Rover, joka muodostettiin vuonna 1981 British Leylandin (BL) Land Rover Group -divisioonan aladivisioonaksi. Tässä yhteydessä alkuperäinen Sherpa sai keulalleen Freight Rover -badgen, jollaisena sitä valmistettiin vuodesta 1981 vuoteen 1982. Alkuperäisen Sherpan korvasi vuonna 1982 kasvojenkohotuksen saanut Freight Rover Sherpa K2-sarja.

Sherpa (1974–1982)

Alkuperäinen Sherpa-mallisto koostui 185-, 215- ja 240-umpipakettimalleista, 215- ja 240-lavamalleista, 240 miehistöohjaamomallista ja minibussista sekä 220- ja 250-versioina myydyistä pelkistä alustoista sekä alusta-ohjaamo -yhdistelmistä. Mallin numerointi tarkoitti kokonaispainoa pyöreänä lukuna, 185 tarkoitti 1,85 tonnia jne. Mallien kantavuus ilmoitettiin perinteisellä sentneri-luvulla (engl. centum weight tai hundredweight, cwt). Brittiläinen sentneri (engl. long hundertweight) on 112 paunaa eli 50,8023 kg. Brittiläinen tonni (long ton) on 20 cwt. 185-mallien kantavuus oli 13-14 cwt (660,4 - 711,2 kg), 215- ja 220-mallien kantavuus oli 18-19 cwt (914,4 - 965,2 kg) ja 240- ja 250-mallien kantavuus oli 22-23 cwt (117,6 - 1168,4 kg). Kuormatilan vetoisuus oli 5,4 m³, joka oli huomattavasti enemmän kuin J4:ssä ja vain hieman vähemmän kuin 250 JU:ssa.

Vuonna 1978 1,7- ja 2,0-litraiset O-sarjan moottorit korvasivat alkuun käytössä olleet, 1622 cm³:n- ja 1798 cm³:n B-sarjan bensiinimoottorit, 1798 cm³:n B-sarjan dieselmoottori pysyi ennallaan. Myös mallien kuvaukset muuttuivat; vanit olivat nyt 200-, 230- ja 250-malleja, pick-upit 230- ja 250-malleja, minibussi ja miehistöohjaamo 250-malli ja alusta-ohjaamo 255-malli.

• 
• 
• 

Vertailu 1976

Leyland Sherpa sijoittui Tekniikan Maailman 13/1976 7 pakettiauton vertailussa keskijoukkoon (4. tai 5./7) ja 3 dieselpakettiautosta toiseksi, Bedford CF:n ollessa näistä paras ja Ford Transitin edelle. Vertailun muut autot olivat 1. VW Kombiwagen, 2. Bedford CF, 3. Toyota Hi-Ace, 4-5. Leyland, 4-5. Fiat 238 Mira, 6. Ford Transit 100-LA ja 7. Renault Estafette. Leyland Sherpa maksoi Suomessa vuonna 1976 22 490 markkaa.

Hallintalaitteet on sijoitettu pitkin kojelautaa. Istuimet ovat tyydyttäviä, mutta pääntukia ei ole. Vaihdevipu on liian lähellä keski-istuinta. Ohjaamoon mahtuu kolme siedettävästi. Vaihteita on neljä, jotka kaikki on synkronoitu, valitsin lattialla. Näkyvyys on tyydyttävä. Käynnistyvyys talvella on erinomaista. Sherpan jarrut ovat hyvin raskaskäyttöiset (70 kg poljinvoima).

Kulutus on kaupunkiajossa noin 9,5 l/100 ja maantieajossa noin 9 l/100 km dieseliä. 50 litran polttoainesäiliö.

4-sylinterisen 1798 cm³ dieselrivimoottorin suurin teho on 37 kW /4250 SAE (50 hv) ja suurin vääntömomentti 108 Nm /1900 (11 kpm). Sylinterin mitat ovat 80 × 89 mm. Omapaino 1320 kiloa, kantavuus 1120 kiloa.

Vertailu 1980

Leyland Sherpa 250 Van oli Tuulilasin 1/1980 viiden pakettiauton vertailussa (3-5./5, 1000 kilon kuorma ja dieselmoottori). Leyland Sherpa 250 Van maksoi Suomessa vuonna 1980 37 500 markkaa. Lisävarusteena ylivaihde 2000 markkaa ja tasauspyörästön lukko 2550 markkaa. Vertailun muut autot olivat 1-2. Mercedes-Benz 207 D/30K, 1-2. Toyota Hi-Ace Delivery Van sekä ilman sijoitusta Bedford Blitz CF 250 DSL ja Ford Transit 100 Van D.

Ohjauspyörä on turhan ohut. Istuimissa on hiostava muoviverhoilu, pääntukia ei ole. Melutaso on korkea, 80 km/h nopeudessa 79 dB (ilman ylivaihdetta Sherpa olisi ollut vielä meluisampi). Kantavuus 1190 kg. Etujousituksena ovat pitkittäiset lehtijouset, mikä heikentää suuntavakavuutta (tien kallistelut ohjaavat autoa). Ohjaus on keskitasoa, tuntuma on kohtalainen. Lisävarusteena oleva tasauspyörästön lukko parantaa liikkeellelähtöä huonoilla pinnoilla.

Moottori on 4-sylinterinen 1798 cm³ dieselrivimoottori. Sylinterin mitat ovat 80,26 × 88,9 mm. Suurin teho 37 kW /4250 r/min (DIN, 50,5 hv) ja suurin vääntömomentti 109 Nm /1900 r/min (DIN, 11,2 kpm). Vaihteistossa on neljä vaihdetta, jotka kaikki on synkronoitu. Takaveto.

Tuulilasi 1/1980 mittasi Leyland Sherpa 250 Vanin (37 kW, 1340 kg) kiihtyvyydeksi 0–80 km/h 20,9 sekuntia, kuormattuna 37,7 sekuntia. Kulutus TL-lehdellä 8,0 l/100 km, vertailun pienin kulutus.

Mitat

Pituus	462 cm
Leveys	173 cm
Korkeus	198 cm
Akseliväli	290 cm
Raideleveys (e/t)	147 / 140 cm
Omapaino	1320 kg

Suomessa

Leyland Sherpa tuli Suomen markkinoille 1976, myyntimäärät jäivät pieneksi.

Rekisteröinti

Leyland Sherpaa rekisteröitiin Suomessa (henkilöautoksi) seuraavasti:

Vuosi	1979	1980	1981	1982
Määrä (kpl)	7	12	2	3

Aiheesta muualla

Sherpa-videoita

Lähteet

• http://www.aronline.co.uk/blogs/commercials/leyland-commercials/sherpa-leyland-commercials/the-cars-leyland-sherpaleyland-daf-200-400ldv-pilot-convoy/
  
• http://www.aronline.co.uk/blogs/commercials/commercials-purpose-built-vanspick-ups/