Triumph Herald

Kohteesta AutoWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Triumph Herald
800px-Triumph herald 1961 060117.jpg
Valmistaja ja valmistusmaa Standard-Triumph International Ltd,
LMC
BMH
BLMC
Flag of the United Kingdom.svg.png UK, Englanti, Canley (Coventry) [1]
Pohjois-Irlanti, Belfast [2]
Flag of Australia.svg.png Australia, Port Melbourne (AMI) [3]
Flag of Belgium.svg.png Belgia, Mechelen [4]
Flag of New Zealand.svg.png Uusi-Seelanti, Christchurch [5]
Flag of Philippines.svg.png Filippiinit [6]
Flag of South Africa 1928-1994.svg.png Etelä-Afrikka [7]
Valmistusaika 19591971
Luokka Kompaktiluokka
Kori 2-ovinen sedan
2-ovinen avoauto
2-ovinen coupé
3-ovinen pakettiauto
3-ovinen farmari
Suunnittelija Giovanni Michelotti
Pohjalevy
Moottori R4
Iskutilavuus 950–1300 cm3
Teho 34,5–61 hv (bhp) [8]
Voimanvälitys Takaveto
Kiihtyvyys 18,6–35,4 s (0–100 km/h)
Huippunopeus 111–138 km/h
Kulutus 7–12 l/100 km
CO2-päästöt g/km
Hintaluokka 16.300 € (1962)
Edeltäjä Standard 8‎
Standard 10
Seuraaja Triumph Toledo
Saman luokan autoja Ford Anglia

Triumph Herald on Standard-Triumph-konsernin vuonna 1959 esittelemä auto.

Yleistä[muokkaa]

Korin suunnitteli italialainen Giovanni Michelotti (19211980). Automallin erikoisuutena on ns. "flippikeula" eli etureunastaan saranoitu keulapeite kääntyy yhtenä osana eteenpäin. Auto on erillisrunkoinen,joka johtui siitä, että Standard-Triumphin pääasiallinen korivalmistaja Fisher & Ludlow oli siirtynyt BMC:n omistukseen. Koska yhtiöllä ei ollut omaa koritehdasta, ja niillä korittajilla jotka olisivat voineet prässätä isoja kappaleita, ei kilpailullisista tms. muista syistä ollut intressejä tehdä Standard-Triumphille koreja, yhtiölle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin koota auton kori erillisrungolle pienempien prässäämöjen pienemmistä kappaleista. Tästä johtuen monet Heraldin korin osat on hitsaamisen sijasta liitetty toisiinsa pulttiliitoksin.[9]

Jotta korinosien toimitusvarmuus olisi yhtiön omissa käsissä, Standard-Triumph osti birminghamilaisen Mulliners Ltd:n, joka jo oli yhtiön autojen korittaja. Vuonna 1959 Standard-Triumph osti toisen prässäämön, Liverpoolin Spekessä sijainneen Hall Engineering -yhtiön, joka valmisti Heraldin keulapeitteen. Heraldin varsinainen valmistus tapahtui Canleyssa, Coventryn liepeillä.[10] [11]

Yleisin malli oli ensimmäisenä esitelty 2-ovinen Saloon. Muut korimallit ovat Estate, Coupe ja vuonna 1960 esitelty Convertible. Standard-Triumph Company joutui taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1961 ja Leyland otti yhtiön hallintaansa. Uusilla voimavaroilla voitiin sitten julkaista Herald 1200 -malli. Sen urheilullisempi versio, 12/50, julkaistiin vuonna 1963. Vuonna 1967 koko Herald-mallisto uusittiin 13/60-mallin myötä. Siinä oli uudistettu etupää ja sisustus sekä aikaisempaa suurempi 1296 cm3 kokoinen moottori.

Koeajo 1959[muokkaa]

Triumph Herald maksoi Suomessa vuonna 1959 770.000 markkaa eli 18326 euroa (v. 2013, kerroin 0,0238). Vaunu oli suhteellisen kallis.

Nelisylinterisen 948 cm3 rivimoottorin suurin teho on 25,4 kW /4500 (netto eli DIN, 34,5 hv) ja suurin vääntömomentti 64,7 Nm /2750. Sylinterin mitat ovat 63 × 76 mm. Moottori on kehitetty Standard Pennantin moottorista.

Varsinaista konepeltiä ei ole, vaan koko etuosa voidaan kääntää eteen ylös. Moottori on ajossa sitkeä. Melutaso on 92,9 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 94 fonia.

Vaihteita on neljä, joista 2-4 synkronoituja. Pikkuteillä varsinkin haittaa kakkosen ja kolmosen iso ero. Ykkönen on synkronoimaton, joten sen käyttö vaatii välikaasua. Ohjauspyörä on iso, 42 cm. Sen kierroksia on 3,75.

Istuma-asento on matala. Polkimet ovat oikeassa laidassa, joten ajaja joutuu istumaan hieman vinossa. Hammastanko-ohjaus on nopea ja tarkka. Kääntösäde on pieni, sillä renkaat kääntyvät lähes lähes poikittain. Ohjauspyörän kierroksia on neljä, mutta ohjaus on silti nopea.

Ensimmäisenä sarjavalmisteisena englantilaisena autona Heraldissa on takana erillisjousitus, jos ei oteta huomioon kallista ja harvinaista Lagondaa. Kaarreajo sujuu hyvin. Jarrut ovat erinomaiset, parhaita luokassaan, vaikkakin raskaskäyttöiset. Käsijarru on tehokas.

Tekniikan Maailma 11/1959 mittasi Heraldin kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 7,8 sekuntia, 0–80 km/h 19,3 sekuntia ja 0–100 km/h 35,4 sekuntia. Huippunopeus on TM:n mukaan 111,6 km/h, mikä vastaa valmistajan ilmoittamaa huippunopeutta 109–113 km/h olosuhteista riippuen. Alhaisessa huippunopeudessa näkyy epäedullisen iso ilmanvastuskerroin.

Matkatavarasäiliö on suhteellisen iso. Polttoainesäiliö sitä vastoin on pieni, vain 32 litraa. Koeajon aikana kulutus oli 8,2 litraa 95-oktaanista bensiiniä 100 kilometrillä. Koeajovaunu painoi 805 kiloa. Koeajovaunun vaihtoehtona oli harvinainen Coupe-malli, jossa oli hieman tehokkaampi moottori (+ 6 kW, 8 hv) ja huippunopeus 15 km/h isompi.

Koeajo 1968[muokkaa]

Triumph Herald 13/60 vm. 1968

Triumph Herald 13/60 maksoi Suomessa vuonna 1968 9970 markkaa eli 15 087 euroa (v. 2015, kerroin 1,5132). Mallinimen 13 viittaa 1,3-litraiseen moottoriin ja 60 anglosaksisiin hevosvoimiin, joka on manner-Euroopassa 61 hv. Auton etuosa on muotoiltu uudelleen, keula on lainattu Vitesse-mallista, kuitenkin Vitessen neljän lampun sijasta Heraldissa on kaksi lamppua maskissa. Isompi 1,3-litran moottori on otettu Spitfire-mallista.

Triumphin hyvänä puolena on sama varustelu kuin Englannissakin, kun 1960-luvulla Suomessa yleisesti myytiin varusteista riisuttuja automalleja ison autoveron vuoksi.

Taakse on tullut 5 cm lisää polvitilaa, mutta Triumph Herald on silti niin pieni sisätiloiltaan, että se rekisteröitiin Suomessa vain neljälle. Etuistuimessa on korkeussäätö ja ohjauspyörän etäisyyttä voi säätää. Ohjauspyörä on iso, 41 cm. Polkimet ovat hieman vinossa vasemmalla.

Kääntöympyrä on pieni ja mittaristokin saa TM:ltä kiitosta. Moitteita Herald saa kaarreajon sujumisesta takana olevasta heiluriakselista johtuen. Herald on myös meluisa. Melutaso on 95,0 km/h nopeudessa (mittarissa "100 km/h") 76 dB edessä ja 73 dB takana.

Triumphissa on kotelopalkkirunko. Konepelti aukeaa etulokasuojineen, ja on kiinni kahdella salvalla, jotka avataan ulkoa. Konepeltiä ei voi lukita. Etuovissa on tuuletusikkunat. Ulkopeili on liian pieni.

Nelisylinterisen 1296 cm3 rivimoottorin suurin teho on 45 kW /5000 (DIN, 61 hv) ja suurin vääntömomentti 99 Nm /3000 (DIN, 10,1 kpm). Sylinterin mitat ovat 73,7 × 76,0 mm.

Vaihteita on neljä, joista 2-4 synkronoituja. Ykkönen on yhä synkronoimaton. Välitykset ovat melko lyhyet, nelosella 1000 r/min nopeus on 25,3 km/h. Jarruja on parannettu ja eteen on laitettu levyjarrut, takana on yhä rumpujarrut.

Tekniikan Maailma 9/1968 mittasi Heraldin kiihtyvyydeksi 0–50 km/h 4,9 sekuntia, 0–80 km/h 11,1 sekuntia ja 0–100 km/h 18,6 sekuntia. Huippunopeus on 138,4 km/h. Suorituskyky on luokassaan suhteellisen hyvä 1960-luvun autolle.

Kulutus on melko iso 850 kiloa painavaksi pikkuautoksi, noin 9–12 litraa /100 km sataoktaanista bensiiniä. Polttoainesäiliö on pieni, vain 29,5 litraa, joten huoltoasemilla on syytä käydä ajoissa. Varsinkin yöaikaan piti varautua täydellä varakanisterilla, sillä vuonna 1968 huoltoasemat olivat yleensä kiinni öisin. Toimintasäde on liian pieni.

Vertailu 1970[muokkaa]

Tekniikan Maailman 13/1970 11 auton vertailussa Triumph Herald jäi viimeiseksi, vertailun voitti uutuusmalli Fiat 128. Triumph Heraldin tekniikka oli jo vanhentunut kilpailijoiden uusien mallien rinnalla. Hyviä puolia olivat ketteryys (helppo pysäköidä), hyvä suuntavakavuus, hyvä näkyvyys sekä koko etuosan avautuminen mahdollistaen helpon pääsyn huoltokohteisiin. Huonoja puolia oli paljon: huono suorituskyky, iso kulutus, ahdas ajoasento ja takaistuin, muoviverhoilu, surkeat kaarreajo-ominaisuudet, pieni tavaratila, vaatimaton varustelu, hankalat hallintalaitteet, synkronoimaton ykkönen, huonot jarrut sekä karkaistu tuulilasi.

Vuonna 1970 Herald maksoi 10 660 markkaa eli 15 353 euroa (v. 2015, kerroin 1,4402). Nelisylinterisen 1 296 cm3 rivimoottorin suurin teho on 45,6 kW (62 hv, DIN). Suurin vääntömomentti on 10,1 kilopondimetriä eli 99 Nm (DIN). Autossa on neljä vaihdetta, joista 2–4 on synkronoitu ja ykkönen synkronoimaton.

Moottorit[muokkaa]

Malli Moottori Iskutilavuus Teho Vääntö Mallivuodet
948 R4 OHV 8V kaasutin G 948 cm3 25,4 kW (34 hv) @ 4500 r/min 64,7 Nm @ 2750 r/min 19591961
S R4 OHV 8V kaasutin G 948 cm3 25,4 kW (34 hv) @ 4500 r/min 64,7 Nm @ 2750 r/min 19611964
948 Coupé R4 OHV 8V 2×kaasutin Y 948 cm3 31 kW (42 hv) @ 5500 r/min 66,4 Nm @ 3000 r/min 19591961
948 Convertible R4 OHV 8V 2×kaasutin Y 948 cm3 31 kW (42 hv) @ 5500 r/min 66,4 Nm @ 3000 r/min 19601961
948 R4 OHV 8V 2×kaasutin GY 948 cm3 31 kW (42 hv) @ 5500 r/min 66,4 Nm @ 3000 r/min 19591961
1200 R4 OHV 8V kaasutin GA 1147 cm3 29 kW (38 hv) @ 4500 r/min 81 Nm @ 2250 r/min 19611963
1200 R4 OHV 8V kaasutin GB 1147 cm3 35 kW (48 hv) @ 5200 r/min 83 Nm @ 2500 r/min 19631970
12/50 R4 OHV 8V kaasutin GD 1147 cm3 38 kW (51 hv) @ 5200 r/min 85 Nm @ 2600 r/min 19631967
13/60 R4 OHV 8V kaasutin GE 1296 cm3 45 kW (61 hv) @ 5000 r/min 99 Nm @ 3000 r/min 19671971
13/60 R4 OHV 8V kaasutin GK 1296 cm3 45 kW (61 hv) @ 5000 r/min 99 Nm @ 3000 r/min 19671971
13/60 R4 OHV 8V 2×kaasutin FF 1296 cm3 56 kW (75 hv) @ 6000 r/min 102 Nm @ 4000 r/min

Valmistusmäärät[muokkaa]

  • Herald 948 Saloon (19591962): 76 860
  • 948 Convertible (19601961): 8 262
  • Herald Coupe (19591961): 15 153
  • Herald 1200 (19611970): 289 575
    • Saloon: 201 142
    • Coupe: 5 319
    • Convertible: 43 295
    • Estate: 39 819
  • 12/50 (19631967): 53 267
  • 13/60 (19671971): 82 650

Mitat[muokkaa]

  • Pituus: 3890 mm
  • Leveys: 1520 mm
  • Korkeus: 1320 mm
  • Akseliväli: 2320 mm
  • Raideleveys (e / t): 1245 mm / 1220 mm
  • Maavara: 170 mm
  • Omamassa: 725–865 kg
  • Polttoainesäiliö: 30 l

Lähteet[muokkaa]

  1. Leigh Mencarini: Triumph Standard works in Canley, Coventry – CoventryLive, 10. helmikuu 2017. Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  2. Triumph Herald built in Belfast – BBC, Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  3. Triumph Herald – Unique Cars And Parts, Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  4. STI's New Belgian Factory Opened - October 1960 - News Archive – classics.honestjohn.co.uk, Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  5. Donn Anderson: Triumph’s Herald: An advance in more ways than one – The Motorhood, 29. joulukuu 2014. Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  6. Richard Ragodon: Past and Curious – PressReader - Top Gear (Philippines), 1. toukokuu 2017. Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  7. M. Compton, T.J. Gallwey: A small South African Assembly Plant that became a major Manufacturer – Motor Assemblies, Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  8. Triumph Herald - Spec - Performance - Photos – GB Classic Cars, Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  9. From adversity to a Triumph for all seasons – Cult Classics - Adrian Flux, Viitattu: 1. joulukuu 2018.
  10. Standard-Triumph Motors Ltd. – Britain By Car, Viitattu: 2. joulukuu 2018.
  11. Canley Triumph Works – Triumph-Herald.com, Viitattu: 2. joulukuu 2018.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Triumph logo.png Triumph-merkillä valmistettujen autojen aikajana 1946–1984
Luokka 1940 1950 1960 1970 1980
6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4
Kompaktiluokka Mayflower Herald
Toledo Acclaim
TR-10 1300 1500 1500 TC
Vitesse Dolomite
Ylempi keskiluokka 1800 Town & Country 2000 Saloon Renown 2000 / 2.5 PI 2000 / 2.5 PI / 2500
Avoauto Stag
Grand Tourer Italia GT6
Urheiluauto Spitfire
Roadster TR2 TR3 TR3A TR3B TR7
TR4 TR4A
TR5 TR6 TR8
TR250